Proefschrift Universiteit van Amsterdam. / "This research is part of the Pionier project: Modern mass media, religion and the imagination of communities" Met lit. opg. - Met samenvatting in het Nederlands.

Proefschrift Universiteit van Amsterdam. / Met een samenvatting in het Duits en Nederlands.

Thesis (doctoral)--Albert-Ludwigs-Universität, Freiburg im Breisgau. / Description based on print version record.

Proefschrift Universiteit Maastricht. / Met index, lit. opg. - Met samenvatting in het Nederlands.

Habilitation - Universität des Saarlandes, Saarbrücken, 2003. / Includes bibliographical references (p. [717]-752).

Thesis (doctoral)--Göteborgs universitet, 2003.

Thesis (doctoral)--Lund University, 1983. / Thesis statement with abstract and errata slip inserted. Includes bibliographical references (p. 219-240).

AFRIKAANS: Die teenwoordigheid van vroue in die massamedia, en spesifiek in televisie, is vroeg in die een-en-twintigste eeu groter as ooit vantevore. Reekse waarin uitbeeldings van vroue beperk was tot dié van meestal onderontwikkelde, periferale of sekondêre karakters, is iets van die verlede. Die wyse waarop vroue in televisie uitgebeeld word is dus uiters belangrik aangesien so ’n groot hoeveelheid televisiereekse spesifiek die vrouegehoor teiken wat, hetsy aktief of passief, met wat hulle in hierdie reekse sien omgaan. Boodskappe wat deur televisiereekse versprei word, sal waarskynlik onbewustelik ’n uitwerking hê op hoe vroue hulleself beskou, hoe hulle ander vroue beskou, sowel as op hulle houding jeens kwessies soos feminisme en vroulikheid. Die doel van hierdie studie is om dominante diskoerse oor feminisme en vroulikheid wat deur hedendaagse televisiereekse aan die samelewing voorgehou word, te ondersoek. Die studie konsentreer spesifiek op drie gewilde en veelbekroonde Amerikaanse televisiereekse van 1997 tot 2012, naamlik Ally McBeal (Kelley 1997- 2002), Sex and the City (Starr 1998-2004) en Desperate Housewives (Cherry 2004- 2012) – reekse wat al drie as sogenaamde zeitgeist-televisie beskryf kan word. Die artikulering van feministiese doelstellings, hetsy dié afkomstig uit die tweede generasie of uit meer onlangse bewegings in feminisme, val onder die soeklig en die wyse waarop hierdie doelstellings aangespreek word, word bespreek. Deur aspekte wat teoreties nóύ verband hou met feminisme (aspekte soos melodrama as ’n vroulik-geïdentifiseerde genre en verbruikerswese) te identifiseer, word daar aangvoer dat die drie reekse beslis in ’n feministiese sfeer geposisioneer is. Die teenwoordigheid van hierdie aspekte in die drie reekse het dan ook dieperliggende narratiewe oor feminisme blootgelê – narratiewe waarvan die alledaagse kyker waarskynlik nie bewus sal wees nie, maar wat onderbewustelik moontlik ’n invloed kan hê op kykers se denke oor en begrip van feminisme. Die belangrikste gevolgtrekking van hierdie studie is dat die drie gekose televisiereekse op verskillende en uiteenlopende wyses met feminisme en vroulikheid omgaan. Verder ondersteun die studie die uitgangspunt dat daar ’n behoefte is aan kritiese debat rakende die uitbeeldings van feminisme en vroulikheid in hedendaagse voorbeelde van populêre massamedia. ENGLISH: The presence of women in mass media, specifically in television, in the twenty-first century is larger than ever and the days of series featuring women that are generally underdeveloped, peripheral or secondary characters is a thing of the past. The way in which females are portrayed in television is thus of the utmost importance since such a large number of television series cater to an extensive female audience, who engage (whether actively or passively) with that which they see. Messages received from popular television series are likely to inadvertently have an effect on how women view themselves, how they view other women, as well as their attitudes towards issues like feminism and femininity. The purpose of this study is to examine dominant discourses on feminism and feminity that are being propagated by contemporary television series. The specific focus of the study falls on three highly successful and critically acclaimed television series running from 1997 until 2012, namely Ally McBeal (Kelley 1997-2002), Sex and the City (Starr 1998-2004) and Desperate Housewives (Cherry 2004-2012) – series that have all been described as so-called Zeitgeist television. The articulation of feminist goals, whether from the second wave or more recent feminist movements, is examined and the ways in which these goals are addressed are discussed. By identifying aspects that are theoretically related to feminism (aspects like melodrama as a female identified genre and consumerism), it is argued that these three series are definitely positioned in a feminist sphere. The presence of these aspects also uncovered deep-seated feminist narratives – narratives that the everyday audience member will most likely not be aware of, but which could unconsciously influence viewers’ thoughts on and understanding of feminism. The main conclusion of this study entails that the three chosen television series deal with feminism and femininity in very different and diverse ways. Furthermore, the study supports the view that there is a need for critical debates on the representation of feminism and femininity in contemporary examples of popular mass media / Dissertation (MA)--University of Pretoria, 2013. / Visual Arts / unrestricted

Abstract Our society relies increasingly on information technology (IT). In such a society, it is important that we, as citizens, trust and are satisfied with services utilizing IT. Unfortunately, IT problems in the use of services are part of our daily lives and, as such, are frequently reported by the mass media. While the information systems (IS) field has studied system and service acceptance, use, threats, and failures, we have found no studies that examine how these IT failures affect the system usage after a failure. This dissertation addresses this gap in research by studying users’ intentions after service degradation related to IT problems and providing a larger view of IT-based incidents in an information society from the viewpoints of the mass media and service providers. In order to do this, a newspaper survey was first conducted to ascertain a concept of the public perception of IT-based problems. Second, qualitative interviews were conducted to reach an understanding of service providers’ viewpoints of IT problems. Third, users’ attitudes and reactions to service degradation were studied through interviews. The main results reveal that most of the IT problems visible to society are the same ones that system and service providers perceive to be the most problematic. Our results suggest that, after service degradation, users are eager to use the service again if they receive relevant information. Compensation alone will not satisfy users when the incident creates unpredictability and uncertainty for them. If the system provider does not inform users directly after the incident, they readily rely on the mass media. Information and knowledge thus play a significant role in incidents. However, there are two service types where we found a different type of user reaction. First, telecommunications and computers seemed to be special cases, with more tolerance of problems in general. Second, the tolerance was low with regard to vital services, i.e., services related to children, health, and safety, for example. Nevertheless, in interviews it was seen that in both types of services the effect of real time and accurate information was influential, often more than any other activities in the failure recovery. The results of this study provide new views of IT-based incidents in an information society, as well as insights for service providers to better recover from service degradation. / Tiivistelmä Yhteiskuntamme on rakennettu informaatioteknologian (IT) varaan. Tällaisessa informaatioyhteiskunnassa kansalaisten tulisi voida luottaa käyttämiinsä palveluihin. Palvelujen käyttäjät kohtaavat kuitenkin päivittäin virheitä informaatioteknologiaan pohjautuvissa järjestelmissä. Media uutisoi usein näistä virheistä. Alan kirjallisuus on tutkinut esimerkiksi järjestelmien ja palvelujen vastaanottoa, käyttöä, uhkia ja häiriöitä. Kuitenkaan IT-palvelujen virheiden vaikutuksista järjestelmien käyttöön ei löytynyt kirjallisuutta. Tämä tutkimus pyrkii tältä osin täydentämään kirjallisuutta selvittämällä käyttäjien ajattelutapaa ja aikomuksia palvelun heikentymisen jälkeen, ja tutkimus myös hahmottelee laajemman kuvan informaatioyhteiskunnan IT-ongelmista erityisesti median ja palveluntuottajien näkökulmasta. Ongelmien julkisen kuvan saamiseksi tutkittiin ensin sanomalehtiuutisia IT-ongelmista. Seuraavaksi selvitettiin haastatteluin palveluntuottajien ja järjestelmätoimittajien näkemyksiä IT-ongelmista. Lopuksi tutkittiin vielä palveluiden käyttäjien mielipiteitä ja reaktioita häiriön sattuessa ja sen jälkeen haastattelujen avulla. Päätulokset osoittavat, kuinka yhteiskunnan näkyvimmät IT-ongelmat ovat samoja, joiden kanssa myös järjestelmätoimittajat ja palveluntarjoajat kamppailevat. Lisäksi tutkimustulosten mukaan käyttäjät palaavat herkemmin käyttämään palvelua mikäli he saavat asiaankuuluvaa tietoa tilanteesta. Pelkkä aineellinen korvaus ei riitä silloin kun IT-häiriö luo arvaamattomuutta ja epävarmuutta. Jos palveluntuottaja ei tiedota asiasta häiriön sattuessa, käyttäjät luottavat helposti massamedian tarjontaan. Tiedolla ja tietämyksellä on merkittävä rooli ongelmatilanteissa. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin kaksi palvelutyyppiä, joissa käyttäjien käytös oli erilaista. Ensinnäkin tietoliikenteen ja tietokoneiden suhteen käyttäjät olivat pitkämielisiä virheiden sattuessa. Toiseksi taas elintärkeät palvelut, esimerkiksi terveyteen, lapsiin ja turvallisuuteen liittyvät, olivat palveluja joissa virheitä ei juurikaan siedetty. Kuitenkin myös näissä palvelutilanteissa tiedottamisella oli merkittävä rooli, usein jopa merkittävämpi kuin muilla toimilla palvelun korjaamisessa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat uusia näkökulmia IT-pohjaisista häiriöistä informaatioyhteiskunnassa ja näkemyksiä palveluntarjoajille häiriöistä toipumiseen.