Abstract Physical inactivity and sedentary behaviour (SB) are harmful to health, but both globally and in Finland, 80% of adolescents are not physically active enough and they sit too much. Unhealthy behaviour seems to accumulate in young men. Factors underlying unhealthy behaviour should be identified, and based on these, effective interventions for health promotion should be developed. In this study we aimed to clarify the determinants of physical activity (PA) and SB in young men. In addition, we studied the effects of a gamified, tailored, mobile PA intervention on PA and subjective wellbeing. Population-based data were collected in call-ups organized by the Finnish Defence Forces in 2010, 2012 and 2013 in the Oulu area, Finland. Altogether 2526 approximately 18-year-old men filled in a questionnaire, attended physical performance tests and went through a medical examination. In 2013, all 811 men who attended physiological measurements were invited to participate in a six-month randomized controlled trial, and 496 (61%) of them agreed to do so and were randomized into intervention (n=250) and control (n=246) groups. The intervention group got access to a mobile service developed in this study. PA and SB were continuously monitored during the trial. The PA and SB of the controls was measured without feedback on behaviour. The profiles “exercising but sitting”, “feeling unhappy”, “symptoms of disordered eating”, “being unfit with appearance-related motivation” and “gaming” were found among the sedentary young men. The men living in both built and natural environments were equally physically active. The mother’s PA was associated with PA in men living in the built environment and the father’s PA with PA among natural environment residents. The intervention had a borderline positive effect on moderate-to-vigorous PA, but there was no change in SB or light PA. Life satisfaction improved both in the intervention group and the control group. Various functionalities related to the PA of the mobile service were considered important. However, the compliance in using the service was limited. Improvements in PA, self-rated health and life satisfaction were seen, especially among the men in the intervention group with low levels of PA and poor subjective wellbeing at baseline. This study complements existing knowledge on the PA and SB of youth and the findings on the effects of technology-based PA promotion. The study adds to literature on individual, environmental and parental factors underlying SB and PA in young men. These findings highlight the importance of individually designed health promotion among young men. / Tiivistelmä Fyysinen inaktiivisuus ja liiallinen istuminen ovat terveydelle haitallisia. Siitä huolimatta nuoret Suomessa ja muualla maailmalla eivät liiku riittävästi ja istuvat liian paljon. Epäterveelliset elintavat näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille miehille. Liikkumattomuuden taustatekijät tulisi tunnistaa ja kehittää uusia menetelmiä nuorten aktivointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden ja paikallaan olon taustatekijöitä sekä pelillistetyn, räätälöidyn ja mobiilin intervention vaikuttavuutta. Väestöpohjainen aineisto kerättiin Oulun alueen kutsunnoissa vuosina 2010, 2012 ja 2013. Yhteensä 2526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. Interventioryhmä sai käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi ryhmään kuuluneiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä ja he saivat siitä palautetta. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta. Viisi erilaista profiilia tunnistettiin paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöillä oireilevat, huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat ja pelaajat. Luonnollisessa ja rakennetussa ympäristössä asuvat nuoret liikkuivat yhtä paljon. Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä rakennetussa asuinympäristössä asuvien poikien suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas isän liikkumisella oli positiivinen yhteys luonnollisessa ympäristössä asuvien poikien liikkumiseen. Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Paikallaan olon tai kevyen aktiivisuuden määrä ei muuttunut. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä. Vaikka tutkittavien sitoutuminen tutkimukseen oli kohtuullisen heikko, he pitivät monia tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia kiinnostavina. Erityisesti niillä nuorilla, jotka olivat liikkuneet vähän tai kokeneet hyvinvointinsa huonoksi tutkimuksen alussa, havaittiin positiivisia muutoksia intervention aikana. Tutkimuksessa saatiin lisää tietoa yksilöllisten sekä ympäristöön että vanhempiin liittyvien tekijöiden merkityksestä nuorten liikkumiselle ja paikallaan ololle. Tutkimus tuotti uutta tietoa pelillistetyn, räätälöidyn mobiiliteknologian mahdollisuuksista nuorten miesten aktivoinnissa. Tulosten perusteella yksilöllinen räätälöinti on tärkeää nuorten miesten terveyden edistämiseen tähtäävissä interventioissa.

Abstract This dissertation aims to uncover emerging practices in how people seek information while on the move in augmented urban spaces. The backdrop for a majority of the work presented here is the City of Oulu in Finland, where we have installed a variety of new ubiquitous computing infrastructure and services including, among others, a network of large interactive public displays called UBI-hotspots. The hotspots serve as a versatile platform on top of which new types of services can be developed, deployed and tested in an authentic urban setting with real, non-coached users and a sufficiently long timespan to truly evaluate the impact of such services on the everyday life and practices of the city and its citizens. The case studies presented in this dissertation aim at understanding the effect of such highly visible additions to the urban space from the point of view of human information behaviour. I seek to understand the underlying information seeking strategies people employ while foraging the hotspots for information, and the types of information people see as valuable while attending their daily business in the downtown area of the City. Questions such as how do people utilize the new sources of information in their daily information seeking tasks, and what is the preferred medium for information delivery, are addressed. The theoretical framework for the studies is derived from both ubiquitous and urban computing, and from the field of human information behaviour research. The main findings of the presented studies indicate that people have adapted the new infrastructure and services as parts of their daily information seeking tasks. The detailed usage data logged by all hotspots provide insight into the browsing habits of users, and analysis of inter-session navigation show that various latent strategies of information seeking exist. Further, findings indicate that there is a clear difference between the types of services people perceive as useful prior to using the hotspots, and services that people actually use on the hotspots. Also, findings indicate that people are willing to download information items from the hotspots to their mobile devices for later reference, thus adding information to their personal information repository. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja pyrkii löytämään ja selittämään uusia tapoja joilla ihmiset etsivät informaatiota älykkäissä kaupunkitiloissa. Tausta suurelle osalle työstä on Oulun kaupunki, jonne olemme asentaneet erilaisia jokapaikan tietotekniikan laitteistoja sekä palveluja. Erityisesti väitöskirjassa tutkitaan suurten julkisten näyttöjen – ”UBI-näyttöjen” – verkostoa. UBI-näytöt toimivat monipuolisena alustana jonka päällä uusia palveluja voidaan kehittää sekä testata autenttisessa kaupunkitilassa todellisten käyttäjien toimesta riittävän pitkällä aikavälillä, joka puolestaan mahdollistaa palveluiden todellisen merkittävyyden arvioimisen suhteessa ihmisten jokapäiväiseen informaatiokäyttäytymiseen sekä informaatiotarpeisiin. Väitöskirjassa esitetyt tapaustutkimukset pyrkivät ymmärtämään tällaisten erittäin näkyvien tietoteknisten laitteiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen informaatiotutkimuksen näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat ihmisten jokapäiväiseen tiedonhakuun liittyvät strategiat heidän käyttäessään UBI-näyttöjä, sekä erilaiset informaatiotyypit joita ihmiset pitävät tärkeinä hoitaessaan jokapäiväisiä asioitaan kaupunkitiloissa. Kysymykset kuten kuinka ihmiset käyttävät uusia informaation lähteitä etsiessään tietoa jokapäiväisiin tarpeisiinsa sekä millä laitteilla ihmiset mieluiten etsivät ko. tietoa ohjaavat suurta osaa tutkimuksesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu jokapaikan tietotekniikan tutkimuksesta, urbaanin tietotekniikan tutkimuksesta, sekä ihmisten informaatiokäyttäytymisen tutkimuksesta. Tutkimuksen tärkeimmät löydökset osoittavat että ihmiset ovat ottaneet uudet tietotekniset resurssit osaksi päivittäistä informaatiokäyttäytymistään. Yksityiskohtainen lokitieto yhdistettynä haastattelu- ja havainnointidataan tarjoaa syvällisen näkemyksen käyttäjien tiedontarpeisiin. Dataa analysoimalla olemme havainneet joukon strategioita joita ihmiset käyttävät etsiessään tietoa kaupunkitiloissa. Tutkimus osoittaa myös, että ihmisten oletettujen tiedontarpeiden sekä havainnoidun käyttäytymisen välillä on suuria eroavaisuuksia. Käyttäjät ovat myös halukkaita lataamaan tietosisältöä matkapuhelimiinsa myöhempää käyttöä varten, täten lisäten tietoa omaan henkilökohtaiseen tietovarastoonsa.