Abstract The purpose of this study is to navigate the complexity of change in the field of foreign language education. The study follows ethnographic guidelines. Thus, it aims at analysing various learning and teaching situations and, additionally, at offering possibilities for new reflections and practices. The empirical cases of the study have been analysed with nexus analysis. The multiple data include, for example, answers to online surveys, videos, various presentations, papers and learning journals by students as well as ethnographic observation. The study will map the main development of foreign language education in Finland, the major views on learning and on the related research in the field. In addition, the study presents five nexus-analytic explorations within foreign language education and discusses the findings of these cases. The five nexus-analytic cases were conducted during four years. The research participants were pupils, language students and teachers as well as education authorities of foreign language education. The research cases aimed at answering two research questions: (1) “What kinds of motives do the research participants ascribe for foreign language learning and teaching?” and (2) “What kinds of discourses, interaction order and historical bodies emerge in the research cases?” These questions provided answers to the main goal of the research; to gain understanding about factors which contribute to the complexity of change in foreign language education. The findings of the research suggest that change is challenging both in formal education and in teacher education. However, some changes are needed in order to have innovative new language teachers who can motivate young foreign language learners in the spirit of life-long learning and plurilingualism in the future, too. The study has implications for language teacher education, material and curriculum design and for language teachers’ practical work. Additionally, the study presents examples of working methods, which may be used in designing new teaching practices. Finally, the study offers insight of the use of nexus analysis as a concrete research tool. / Tiivistelmä Tämän väitöstyön tarkoitus on kartoittaa muutoksen monimutkaisuutta vieraiden kielten koulutuksessa. Työ noudattaa etnografisia suuntaviivoja. Näin ollen se pyrkii analysoimaan erilaisia oppimis- ja opetustilanteita sekä tarjoamaan mahdollisuuksia uusille reflektioille ja käytänteille. Työssä esitetyt empiiriset osatutkimukset on analysoitu neksusanalyysin avulla. Monipuolinen aineisto sisältää esimerkiksi internet-kyselyn vastauksia, videoita, erilaisia opiskelijoiden tekemiä esityksiä, tutkielmia ja oppimispäiväkirjoja sekä etnografisia havaintoja. Väitöstyössä luodaan katsaus vieraiden kielten koulutuksen kehitykseen Suomessa, kielenopetuksen taustalla vaikuttaneisiin oppimisteorioihin sekä alan tutkimukseen. Lisäksi esitellään väitöskirjan viisi neksusanalyyttistä osatutkimusta ja analyysin tuottamat johtopäätökset. Työssä esitetyt viisi neksusanalyyttistä tutkimusta suoritettiin neljän vuoden aikana. Tutkimuksiin osallistui oppilaita, kieltenopiskelijoita ja -opettajia sekä viranomaisia kielikoulutuksen alalta. Tutkimusten avulla pyrittiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: (1) Millaisia motiiveja tutkimukseen osallistujat tuottavat vieraiden kielten oppimiselle ja opettamiselle? ja (2) Millaisia diskursseja, vuorovaikutusjärjestyksiä ja henkilöhistorioita nousee esiin osatutkimuksissa? Näiden kysymysten avulla saavutettiin tutkimuksen päätavoite eli kartutettiin ymmärrystä siitä, millaisia tekijöitä muutoksen monimutkaisuuteen liittyy vieraiden kielten koulutuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutos on haasteellista sekä formaalissa koulutuksessa että opettajankoulutuksessa. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, jotta meillä olisi innovatiivisia kieltenopettajia motivoimaan nuoria kielten opiskelijoita elinikäisen oppimisen ja monikielisyyden hengessä myös tulevaisuudessa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kieltenopettajien koulutuksessa, oppimateriaalin sekä opetussuunnitelmien suunnittelussa. Tämän lisäksi työssä on esimerkkejä työmuodoista, joita voi soveltaa vieraiden kielten opetuksessa. Lopuksi, työssä esitetään, kuinka neksusanalyysi toimii konkreettisena tutkimustyökaluna sekä muutoksen edistäjänä.