Abstract The purpose of this study is to navigate the complexity of change in the field of foreign language education. The study follows ethnographic guidelines. Thus, it aims at analysing various learning and teaching situations and, additionally, at offering possibilities for new reflections and practices. The empirical cases of the study have been analysed with nexus analysis. The multiple data include, for example, answers to online surveys, videos, various presentations, papers and learning journals by students as well as ethnographic observation. The study will map the main development of foreign language education in Finland, the major views on learning and on the related research in the field. In addition, the study presents five nexus-analytic explorations within foreign language education and discusses the findings of these cases. The five nexus-analytic cases were conducted during four years. The research participants were pupils, language students and teachers as well as education authorities of foreign language education. The research cases aimed at answering two research questions: (1) “What kinds of motives do the research participants ascribe for foreign language learning and teaching?” and (2) “What kinds of discourses, interaction order and historical bodies emerge in the research cases?” These questions provided answers to the main goal of the research; to gain understanding about factors which contribute to the complexity of change in foreign language education. The findings of the research suggest that change is challenging both in formal education and in teacher education. However, some changes are needed in order to have innovative new language teachers who can motivate young foreign language learners in the spirit of life-long learning and plurilingualism in the future, too. The study has implications for language teacher education, material and curriculum design and for language teachers’ practical work. Additionally, the study presents examples of working methods, which may be used in designing new teaching practices. Finally, the study offers insight of the use of nexus analysis as a concrete research tool. / Tiivistelmä Tämän väitöstyön tarkoitus on kartoittaa muutoksen monimutkaisuutta vieraiden kielten koulutuksessa. Työ noudattaa etnografisia suuntaviivoja. Näin ollen se pyrkii analysoimaan erilaisia oppimis- ja opetustilanteita sekä tarjoamaan mahdollisuuksia uusille reflektioille ja käytänteille. Työssä esitetyt empiiriset osatutkimukset on analysoitu neksusanalyysin avulla. Monipuolinen aineisto sisältää esimerkiksi internet-kyselyn vastauksia, videoita, erilaisia opiskelijoiden tekemiä esityksiä, tutkielmia ja oppimispäiväkirjoja sekä etnografisia havaintoja. Väitöstyössä luodaan katsaus vieraiden kielten koulutuksen kehitykseen Suomessa, kielenopetuksen taustalla vaikuttaneisiin oppimisteorioihin sekä alan tutkimukseen. Lisäksi esitellään väitöskirjan viisi neksusanalyyttistä osatutkimusta ja analyysin tuottamat johtopäätökset. Työssä esitetyt viisi neksusanalyyttistä tutkimusta suoritettiin neljän vuoden aikana. Tutkimuksiin osallistui oppilaita, kieltenopiskelijoita ja -opettajia sekä viranomaisia kielikoulutuksen alalta. Tutkimusten avulla pyrittiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: (1) Millaisia motiiveja tutkimukseen osallistujat tuottavat vieraiden kielten oppimiselle ja opettamiselle? ja (2) Millaisia diskursseja, vuorovaikutusjärjestyksiä ja henkilöhistorioita nousee esiin osatutkimuksissa? Näiden kysymysten avulla saavutettiin tutkimuksen päätavoite eli kartutettiin ymmärrystä siitä, millaisia tekijöitä muutoksen monimutkaisuuteen liittyy vieraiden kielten koulutuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutos on haasteellista sekä formaalissa koulutuksessa että opettajankoulutuksessa. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, jotta meillä olisi innovatiivisia kieltenopettajia motivoimaan nuoria kielten opiskelijoita elinikäisen oppimisen ja monikielisyyden hengessä myös tulevaisuudessa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kieltenopettajien koulutuksessa, oppimateriaalin sekä opetussuunnitelmien suunnittelussa. Tämän lisäksi työssä on esimerkkejä työmuodoista, joita voi soveltaa vieraiden kielten opetuksessa. Lopuksi, työssä esitetään, kuinka neksusanalyysi toimii konkreettisena tutkimustyökaluna sekä muutoksen edistäjänä.

Abstract In this thesis, I investigate pupils’, parents’, and prospective language teachers’ changing understandings of language learning and teaching. Change is considered from the ecological perspective where language learning and teaching are seen as complex, at times chaotic, and gradually emerging through collaborative action and participation. Characteristic to the strategy of nexus analysis, the author – in the dual role of an English teacher and researcher – conducted the research interviews, made observations and collected multiple data during a longer period of time. The multimodal data were acquired from school, home and university language teacher education settings. Based on the observations of pupil activity during an international, virtual language project, two Finnish 12-year-old pupils were selected as research cases due to their different coping abilities. The thesis comprises of four articles and a summary. The first article (i) describes the starting point of the research, how the observations during the school project engaged the language teacher’s further interest, especially to see more closely what was going on in the pupils’ free time in the family environment, and further how the research process developed towards nexus analysis. Article (ii) examines multimodal affordances in the home as a ‘proximal zone of development’ for family members’ language learning. Article (iii) investigates the language teacher, the pupil and her parents (re)negotiating changing understandings of language learning in the home. The fourth article (iv) explores how language students negotiated their understandings of the ecological language learning approach applied to the school project. Collectively, the thesis describes how nexus analysis can be used as a methodological tool to open up a nexus of practice of (re)negotiating changing understandings concerning language learning and teaching. The study has implications for developing language learning and teaching as well as language teacher education. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastelen oppilaiden, vanhempien ja tulevien kieltenopettajien muuttuvia käsityksiä kielenoppimisesta ja -opetuksesta. Tutkimuksessa muutos ymmärretään ekologisena näkökulmana, jolloin kielenoppiminen ja -opetus nähdään monimutkaisena, ajoittain kaoottisena ja vähitellen yhteisöllisen toiminnan ja osallistumisen pohjalta syntyvänä prosessina. Neksusanalyysin tutkimusstrategian mukaisesti tutkimuksen tekijä – englannin opettajan ja tutkijan kaksoisroolissa – toteutti tutkimushaastatteluja, teki havaintoja ja keräsi moninaista aineistoa pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen multimodaalista aineistoa kerättiin koulusta, kotoa ja yliopiston kieltenopettajien koulutuksesta. Kieltenopiskelijoiden oppilaille toteuttaman kansainvälisen verkkoprojektin aikana tehtyjen havaintojen pohjalta kaksi 12-vuotiasta suomalaista oppilasta valittiin osatutkimuksiin erityyppisten toimintatapojensa vuoksi. Väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta sekä yhteenveto-osasta. Ensimmäinen artikkeli kuvaa tutkimuksen alkuvaihetta, kuinka kouluprojektin aikaiset havainnot kiinnittivät opettajan huomion ja kiinnostuksen selvittää tarkemmin, mitä oppilaiden vapaa-ajalla perheympäristössä tapahtui. Ensimmäinen osatutkimus suuntasi tutkimusprosessia etenemään neksusanalyysin strategian mukaisesti. Toinen osatutkimus käsittelee kodin multimodaalisia tarjoumia, jotka muodostivat lähikehityksen vyöhykkeen perheenjäsenten kielenoppimiselle. Kolmas osatutkimus tarkastelee kotivierailun aikana kielenopettajan, oppilaan ja tämän vanhempien kesken käytyä merkitysneuvottelua kielenoppimisen muuttuvista käsityksistä. Neljäs osatutkimus havainnollistaa, kuinka kieltenopiskelijat ottivat haltuunsa ekologisen kielenoppimisnäkemyksen, jota he sovelsivat oppilaille suunnittelemassaan ja toteuttamassaan kieliprojektissa. Lopputulemana väitöskirja valottaa, kuinka neksusanalyysi menetelmällisenä työkaluna teki näkyväksi kielen oppimiseen liittyvien käytänteiden risteymän. Sen keskiössä osallistujat neuvottelivat muuttuvista kielenoppimiseen ja -opetukseen liittyvistä käsityksistään. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä kielenoppimisen ja -opetuksen sekä kieltenopettajien koulutuksen kehittämiselle.

Abstract In information systems (IS) research, there is increasing interest in understanding complex and large-scale efforts. This study examines the complexity involved in infrastructuring within a novel context: the educational network of a Finnish city. A unique aspect is this study’s focus on children’s participation in infrastructuring. It contributes to the existing body of literature by addressing the concepts of discourses in place, interaction order, and historical body, as drawn from nexus analysis. It offers these concepts as theoretical tools for understanding the complexity of infrastructuring, and furthers exploration of user participation in IS research through a careful analysis of actor participation in the infrastructuring venture in question. The findings of this study foreground a multitude of actors, both adults and children, as well as their various activities and the versatility of the involved objects of design. The central social actors include educational officials, schools (teachers, headmasters, and pupils), researchers, and local and global companies. Infrastructuring in this research includes planned activities concerning developed solutions, but also emergent activities for adapting planned solutions to local schools’ everyday practices, revealing the intimate intertwining of practices and technologies. In particular, the past temporal horizon and shared histories of the communities involved are highlighted in terms of the concept of the historical body. The analysis on the historical bodies of the actors foregrounded the local aspects that were appreciated, but also challenged in infrastructuring. The concept of interaction order was found to be useful for analyzing the heterogeneity, multivoicedness, tensions between local and global dimensions, and power aspects inherent in infrastructuring As a practical implication, the nexus analytic concepts of historical body and interaction order are suggested as means of better understanding local settings and the power relationships of various actors, and are also useful for practitioners preparing for infrastructuring. / Tiivistelmä Kiinnostus monimutkaisiin ja laaja-alaisiin hankkeisiin on lisääntynyt tietojenkäsittelytieteiden tutkimuksessa. Tämä tutkimus tarkastelee infrastrukturoitumiseen liittyvää monitahoisuutta uudessa yhteydessä, erään suomalaisen kaupungin kouluverkon kannalta. Uutena näkökulmana tässä tutkimuksessa on lasten osallistuminen infrastrukturoitumiseen. Teoreettisiksi työkaluiksi infrastrukturoitumisen monitahoisuuden ymmärtämiseksi tämä tutkimus tarjoaa neksusanalyyttisiä käsitteitä ’discourses in place’, ’interaction order’ ja ’historical body’. Tässä tutkimuksessa toteutettu analyysi erilaisten toimijoiden osallistumisesta kyseisen hankkeen infrastrukturoitumiseen edistää käyttäjien osallistumiseen liittyvää tietojenkäsittelytieteen tutkimusta. Uusina tuloksina tässä tutkimuksessa ovat toimijoiden - sekä aikuisten että lasten - moninaisuus, heidän erilaiset toimintatapansa sekä suunnittelukohteiden monipuolisuus. Keskeisiä toimijoita hankkeessa olivat opetustoimen virkamiehet, koulut (opettajat, rehtorit sekä oppilaat), tutkijat sekä paikalliset ja kansainväliset yritykset. Infrastrukturoituminen tässä hankkeessa sisälsi sekä suunniteltuja ratkaisuja että uusia soveltavia toimintoja, joilla ratkaisut sovitettiin paikallisiin, koulujen jokapäiväisiin käytänteisiin. Käytänteiden ja teknologioiden väistämätön kietoutuminen toisiinsa tuli siten myös esille tässä tutkimuksessa. Erityisesti mennyt ajallinen ulottuvuus sekä yhteisöjen jaettu historia korostuivat neksusanalyyttisen ‘historical body’ -käsitteen kautta. Toimijoiden aiempien kokemusten tarkastelu tämän käsitteen avulla toi tutkimuksessa esille myös ne paikalliset tekijät, joita infrastrukturoitumisessa arvostettiin, mutta toisaalta myös haastettiin. Neksusanalyyttinen ’interaction order’ -käsite osoittautui hyödylliseksi infrastrukturoitumiseen liittyvän monimuotoisuuden, osallistujien moninaisuuden, paikallisten ja globaalien ulottuvuuksien sekä valtasuhteiden tarkastelemiseksi. Käytännön toimijoille neksusanalyyttisten käsitteiden (’historical body’ ja ’interaction order’) soveltamista suositellaan paikallisten toimintapuitteiden ja eri toimijoiden valtasuhteiden ymmärtämiseen paremmin. Näiden käsitteiden käyttö on hyödyllistä myös käytännön toimijoille järjestettäessä infrastrukturoitumiseen osallistumista.

Abstract This thesis studies online community as a discursive phenomenon and as an experience. The ethnographic approach employed in this study allows the open exploration of meanings and experiences associated with community by site members, designers and outside commentators in three online environments. Extensive participant observation is supplemented by interviews, surveys and analysis of the interaction surrounding the topic of community. Nexus analysis provides an understanding of social action as the intermingling of historical bodies, interaction orders and discourses embedded in the scene of action. The thesis argues that the concept of community functions as a boundary object, taking different meanings in each context it is employed in. Community can be used to describe strong community experiences or lighter varieties of togetherness online; it can be a pragmatic term simply referring to the user base of a site; or it can incorporate many understandings related to the shared identities and shared practices in the social scene being referred to. The work thus provides a theoretical contribution to ongoing academic discussions related to defining online community, as well as a great deal of empirical knowledge on how experiences of togetherness are created online. Such knowledge may be used to inform future technology development and administrative practices that are sensitive to the many elements affecting social interaction in online spaces. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja tarkastelee verkkoyhteisöllisyyttä diskursiivisena ilmiönä sekä kokemuksena. Väitöskirjassa tutkitaan, minkälaisia merkityksiä ja kokemuksia kolmen eri verkkoympäristön jäsenet, kehittäjät ja ulkopuoliset kommentoijat liittävät yhteisöllisyyteen. Tutkimuksen etnografinen lähestymistapa sekä neksusanalyyttinen ote mahdollistavat sen, että sosiaalista toimintaa voidaan analysoida tapahtumapaikkaan eli verkkoympäristöön ja -yhteisöön liittyvien historiataustojen, vuorovaikutusjärjestysten ja diskurssien sulautumana. Tutkimusaineisto koostuu pitkäkestoisesta osallistuvasta havainnoinnista, haastatteluista, kyselytutkimuksista sekä yhteisöllisyyttä käsittelevästä vuorovaikutuksesta tutkituissa verkkoympäristöissä. Väitöstutkimus esittää, että yhteisön käsite toimii rajaobjektina eli se saa eri merkityksiä kussakin kontekstissa, jossa se esiintyy. Ensinnäkin yhteisö-käsitteellä voidaan viitata vahvoihin yhteisöllisyyden kokemuksiin tai keveämpiin yhdessäolon muotoihin. Toiseksi yhteisö-käsite voi toimia käytännöllisenä synonyymina tietyn sivuston käyttäjäkunnalle. Kolmanneksi yhteisö-käsite voi sisältää yhtä aikaa monenlaisia merkityksiä, jotka liittyvät puheenaiheena olevan verkkoympäristön yhteisiin identiteetteihin ja käytänteisiin. Väitöstutkimus tuo uuden teoreettisen näkökulman yhteisö-käsitteen määritelmiä pohtiviin akateemisiin keskusteluihin sekä paljon empiiristä tietoa siitä, miten yhdessäolon kokemukset rakentuvat verkossa. Tätä tietoa erilaisista verkkovuorovaikutusta muokkaavista elementeistä voidaan hyödyntää muun muassa uusien teknologioiden ja ylläpitotoimintojen kehittämisessä.