Bicycles offer an efficient, emission-free mode of transportation, particularly ideal for shorter distances in urban areas. Consequently, bicycling is increasingly being perceived as a viable and important part of the urban transportation mix. Despite increased progress and attention, few cities have successfully incorporated cycling as a key feature of their urban policy, or substantially increased cycling’s modal share. Meanwhile, research suggests that climate and weather influence cycling and transportation in urban areas, with cold climates in particular reducing the likelihood of cycling. This research examines how bicycling can be mainstreamed in winter cities, thereby improving cycling conditions and increasing modal share. Oulu, Finland serves as a case study. Located at 65 degrees latitude, Oulu has a twenty percent modal share for cycling. A close examination how cycling was mainstreamed is presented and synthesized. The goal is to present Oulu’s experience in bicycle planning as a model for other winter cities, particularly in Canada.

Bicycles offer an efficient, emission-free mode of transportation, particularly ideal for shorter distances in urban areas. Consequently, bicycling is increasingly being perceived as a viable and important part of the urban transportation mix. Despite increased progress and attention, few cities have successfully incorporated cycling as a key feature of their urban policy, or substantially increased cycling’s modal share. Meanwhile, research suggests that climate and weather influence cycling and transportation in urban areas, with cold climates in particular reducing the likelihood of cycling. This research examines how bicycling can be mainstreamed in winter cities, thereby improving cycling conditions and increasing modal share. Oulu, Finland serves as a case study. Located at 65 degrees latitude, Oulu has a twenty percent modal share for cycling. A close examination how cycling was mainstreamed is presented and synthesized. The goal is to present Oulu’s experience in bicycle planning as a model for other winter cities, particularly in Canada.

Abstract There has been a lot of concern for the development and stay of electromechanics and metal industries in the Oulu South region lately, which has produced the motivation and rationale for this study as well. The lack of jobs forms a great problem for the development of the area and it has also generated a lot of removal of mostly young, graduated people. The main aim of this study is to find out the development process and contemporary state of those branches as well as to make a proposal for directing different development activities. The study clarifies the concept of the Oulu South region and its population, business structure and development. In addition, the development of the industries is examined both in Finland and global context. There is also a stastistics study of the industry development between the years 1993–2004 and a prediction for the future development. Besides, there was an inquiry in 51 enterprises in the region through which it was possible to clarify the business development cases not mentioned in the statistics. A case study was made in four enterprises, which made it possible to deepen the knowledge of different enterprises. The study dealt with starting up a business, its growth, contemporary views and prospects for the future. The three study components were all mutually complementary. The literature study gave some hints of what kind of actions have proved to be adequate in same kind of situations all over the world and have lead to new clusters and development processes. As a result of this study it was obvious that the electromechanics and metal industries in the region had been developing in the 1990`s and started to decline in the early 21st century. The development path seems to be quite similar in the region to that of whole Finland. The production volumes of the electromechanics in the region are more likely to decline than keep steady or even grow. This should be taken into consideration to prevent the imminent development of those industries. The enterprises within the electromechanics sector are mostly sub-contractors excluding few OEM manufacturers. The industries of the region do not have any own products even if those would strengthen their positions. It was found out through the inquiry that there was the greatest need for employees with upper secondary education. There have been many development activities to promote upper secondary education of the region and to adjust it to the demand of skilled workers. During the study there emerged no need for raising the education level in the enterprises. However, there should be research and development activities in the region. The research should be applied research serving the business sector in a concret manner and focusing on developing products and manufacturing. / Tiivistelmä Elektroniikan mekaniikan valmistuksen ja metalliteollisuuden kehittyminen ja säilyminen seutukunnassa on ollut huolenaiheena Oulun Eteläisellä alueella. Se on ollut myös tämän tutkimuksen tärkeimpänä motiivina. Työpaikkojen vähäisyys on ollut jarruna alueen kehitykselle, ja se on johtanut poismuuttoon alueelta. Etenkin nuori, opiskeluansa lopettava väestö on muuttanut herkästi muualle. Työn tavoitteena oli tutkia mainittujen toimialojen kehittymistä ja niiden tilaa tutkimuskauden aikana sekä tehdä tältä pohjalta ehdotuksia kehitystoiminnan suunnasta. Tutkimuksessa esitettiin kohdealueen rajaus ja väestö, käsiteltiin alueen elinkeinorakennetta ja sen kehitystä, tutkittiin toimialan kehitystä sekä Suomessa että globaalisti ja tehtiin tilastotietoihin pohjautuva tutkimus toimialan kehityksestä vuosina 1993–2004 sekä ennuste tulevasta kehityksestä. Lisäksi alueen 51 yrityksessä suoritettiin kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin yrityskohtaista kehitystä niiltä osin, mitä ei ollut tilastotietojen pohjalta pääteltävissä. Case-tutkimus tehtiin neljään yritykseen, millä oli mahdollisuus syventää yrityskohtaista tietämystä toimialoilta. Siinä käsiteltiin yritysten perustamisvaihetta, niiden kasvua sekä toimialan senhetkistä tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Kaikki kolme tutkimuksen osa-aluetta täydensivät toisiaan. Kirjallisuustutkimuksesta saatiin viitteitä toimista, joiden on todettu maailmalla vastaavissa tilanteissa vaikuttaneen ja jotka ovat johtaneet teollisuuskeskittymien syntymiseen ja kehittymiseen. Tutkimuksen tuloksina selvisi, että toimialan teollisuus oli alueella lisääntynyt 1990-luvulla ja kääntynyt 2000-luvun alussa laskuun. Toimialan kehitys alueella noudattelee samaa kehityskaarta kuin kommunikaatioala yleensäkin Suomessa. Elektroniikan mekaniikan valmistuksen väheneminen alueella on tutkimuksen tarkasteluvälinkin jälkeen todennäköisempää kuin sen pysyminen ennallaan saati lisääntyminen. Tulisikin pohtia sitä, miten tämä teollisuudenalan taantuminen voidaan estää tai hankkia sitä korvaavia toimialoja. Elektroniikan mekaniikan yritykset toimivat pääasiassa alihankkijoina, lukuun ottamatta muutamaa sopimusvalmistajaa. Omia tuotteita alueen teollisuudella ei juuri ollut, vaikka ne vahvistaisivat teollisuudenalaa. Kyselytutkimuksessa ilmeni, että työntekijöiden päätarve kohdistui toisen asteen koulutuksen saaneisiin henkilöihin. Toisen asteen koulutusta on alueella kehitetty, ja pyritty sopeuttamaan sitä työntekijätarpeeseen. Tutkimuksessa ei tullut esille yritysten tarvetta nostaa työntekijöidensä koulutustasoa. Alueella tulisi kuitenkin olla tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tutkimuksen tulisi olla soveltavaa tutkimusta, joka palvelisi konkreettisesti yritystoimintaa sekä kohdistuisi tuotteiden ja valmistuksen kehittämiseen.

Abstract This material culture study focuses on the residents of Oulu via small clothing-related items (buttons, buckles, pins). The source material is comprised of not only excavation material, but also of the probate inventories of the townsfolk. Gender archaeology, previously unused in Finnish urban archaeology, is used as the theoretical framework. This study discusses early modern clothing from the perspective of identity with particular emphasis on gender and class; why did townsfolk dress as they did in the 18th century Oulu? Although clothing was mainly tied to class and gender in early modern Oulu, on a personal level there was room for negotiation and transgression. Classes were an integral part of society in the 18th century, and the abolishment of the class system was still ahead. However, the signs of the formation of the middle class and the deterioration of the strict class boundaries are visible in the research material. Sumptuary laws notwithstanding, identity could be expressed through clothing, in particular with small details, and clothing gave people some leeway to negotiate their position in the community. / Tiivistelmä Valtaosassa 1700-luvun pukeutumista käsittelevässä suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa pukeutuminen jaetaan säätyläisten ja rahvaan pukuun. Tässä materiaalisesta kulttuurista ammentavassa historiallisen ajan arkeologian tutkimuksessa näkökulma on toinen; keskiössä on kaupunkilaisten pukeutuminen uuden ajan kynnyksellä. Tutkimus ei lähde liikkeelle säädyistä, vaan pukeutumisesta kertovasta kaivausaineistosta ja kaupunkilaisten perukirjoista. Tutkimus kohdentuu Suomen historiallisen ajan arkeologiassa vain vähän huomiota saaneisiin esineryhmiin (napit, neulat, soljet) yhdistäen arkeologisen ja dokumentaarisen lähdemateriaalin. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Suomen kaupunkiarkeologiassa aiemmin hyödyntämätöntä sukupuoliarkeologiaa. Tutkimus käsittelee varhaismodernia pukeutumista identiteetin näkökulmasta keskittyen erityisesti sukupuoleen ja luokkaan; miksi 1700-luvun Oulussa pukeuduttiin niin kuin pukeuduttiin? Vaikka varhaismodernissa Oulussa ihmisten pukeutuminen oli pitkälti sääty- ja sukupuolisidonnaista, henkilökohtaisella tasolla oli tilaa neuvottelulle ja rajanylityksille. Säädyt olivat 1700-luvulla olennainen osa yhteiskuntajärjestystä ja säätyjärjestelmän lakkauttamiseen oli vielä runsaasti aikaa, mutta merkit keskiluokan muodostumisesta ja tiukkojen säätyrajojen murenemisesta ovat havaittavissa tutkimusaineistossa. Ylellisyysasetuksista huolimatta omaa identiteettiä oli mahdollista ilmaista pukeutumisella, erityisesti pienillä yksityiskohdilla, ja pukeutumisen avulla ihmisten oli jossain määrin mahdollista neuvotella omasta asemastaan yhteisössä.

Abstract The central goal of this study was to study how contrastive accent is realised phonetically in three regional varieties of Standard Spoken Finnish. Speakers from the Oulu, Turku and Tampere regions produced unaccented and contrastively accented versions of the target words. Fundamental frequencies and segment durations were measured in all the target words, and in the contrastively accented versions also the temporal distance of the F0 peak from word onset. In the unaccented words, F0 fluctuations were very small, indicating once more that in Finnish, too, mere word stress is not realised tonally. In the words with CV.CV(X) structure, the lengthening of segment durations due to stress was restricted to the initial syllable in Tampere, whereas in Oulu and Turku the lengthening extended to the second syllable. The width of the fall-rise F0 pattern realising contrastive accent was in all word structures widest in the Oulu variety, and the narrowest in the Tampere variety. In the Turku variety CV.CV(X) words, the F0 peak occurred further away from word onset than in any other words investigated. The differences in segment durations among the varieties were similar in the unaccented words and in the contrastively accented ones, with one exception: the duration of V1 in the unaccented CV.CV(X) words was the same across the varieties, but in the contrastively accented CV.CV(X) words the duration of V1 was shorter in the Turku variety than in the other varieties. The durational ratio of V1 and V2 in the Turku variety – as in the Oulu variety – was different from the durational ratio in the Tampere variety: in Turku and Oulu V2 had a longer duration than V1, whereas in Tampere V1 had a longer duration than V2. This confirms earlier observations that Turku and Oulu belong to regions in which the V2 of CV.CV(X) words is half-long (longer than V1), but Tampere does not. However, the present study shows that the relative half-long duration of the V2 of CV.CV(X) words is achieved differently in Turku and Oulu: in Turku through the short duration of V1, but in Oulu through the long duration of V2. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen keskeisin tavoite oli selvittää, miten kontrastiivinen aksentti toteutuu foneettisesti kolmelta eri suomen murrealueelta kotoisin olevien yleiskielisessä puheessa. Oulun, Turun ja Tampereen seuduilta kotoisin olevat koehenkilöt tuottivat tutkimuksen jokaisesta kohdesanasta sekä aksentoimattoman että kontrastiivisesti aksentoidun esiintymän. Tuotetuista kohdesanoista mitattiin perustaajuuksia, äännesegmenttien kestot sekä kontrastiivisesti aksentoituiduista sanoista F0:n huipun etäisyys sanan alusta. Aksentoimattomissa sanoissa F0:n muutokset olivat kaikissa tutkituissa suomen varieteeteissa erittäin vähäisiä, mikä taas kerran todisti, ettei suomessakaan pelkkä sanapaino toteudu tonaalisesti. Sanapainon toteutumisessa kestojen avulla oli varieteettien välisiä eroja CV.CV(X)-rakenteisissa sanoissa: Tampereen varieteetissa sanapainon toteutumisala rajoittui ensimmäiseen tavuun, mutta Turun ja Oulun varieteeteissa se ulottui myös toiseen tavuun. Kontrastiivista aksenttia toteuttavan F0:n nousu–lasku-kuvion laajuus oli kaiken rakenteisissa kohdesanoissa suurin Oulun varieteetissa, pienempi Turun varieteetissa ja kaikkein pienin Tampereen varieteetissa. Muutoin kontrastiivisen aksentin toteutumisessa F0:n avulla oli huomattavia varieteettien välisiä eroja vain CV.CV(X)-rakenteisissa sanoissa: Turun varieteetin CV.CV(X)-sanoissa F0:n huippukohta sijaitsi kauempana sanan alusta kuin kaikissa muissa tutkituissa sanoissa, eli kauempana kuin muun rakenteisissa Turun varieteetin sanoissa ja kaiken rakenteisissa Oulun ja Tampereen varieteettien sanoissa. Varieteettien väliset segmenttien kestoerot olivat samat aksentoimattomissa ja kontrastiivisesti aksentoiduissa sanoissa, lukuun ottamatta sitä, että CV.CV(X)-rakenteisten sanojen V1:n kestossa ei aksentoimattomissa sanoissa ollut varieteettien välisiä eroja, mutta kontrastiivisesti aksentoiduissa sanoissa kyseisen segmentin kesto oli lyhempi Turun varieteetissa kuin muissa varieteeteissa. Tällä tavoin Turun varieteetin kontrastiivisesti aksentoiduissa CV.CV(X)-sanoissa toteutui V1:n ja V2:n kestosuhde, joka – samoin kuin Oulun varieteetin vastaava kestosuhde – poikkeaa Tampereen varieteetin vastaavasta kestosuhteesta: Turussa ja Oulussa V2 on V1:tä pitempikestoinen, Tampereella päinvastoin V1:n kesto on V2:n kestoa suurempi. Tämä vahvistaa ne aiempien tutkimusten tulokset, että Turku ja Oulu ovat ns. puolipidennysmurteiden aluetta, mutta Tampere ei. Kuitenkin tämä tutkimus osoitti, että kontrastiivisesti aksentoitujen sanojen puolipidennys saadaan Turun varieteetissa aikaan pikemminkin lyhytkestoisen V1:n kuin pitkäkestoisen V2:n avulla, kun taas Oulun varieteetissa puolipidennys syntyy nimenomaan pitkäkestoisen V2:n avulla. Kaiken kaikkiaan suurin osa tutkimuksessa todetuista varieteettien välisistä selvistä perustaajuus- ja kestoeroista koski CV.CV(X)-rakenteisia sanoja, jotka ovatkin erikoinen suomen sanatyyppi yksimoraisen ensi tavunsa vuoksi.