Abstract Making and performing music is in a central position in classroom music education. Adolescents studying at special music classes engage with musical activities almost daily. Music is present in their lives in versatile ways. Based on several studies, music is the most popular free time activity. Approximately 21% of Finnish 15–29 years old people play some instrument and 15% sing. The aim of this study is to examine what matters are meaningful for adolescents when they rehearse as a group of an entire music class. Twenty 15-year olds of the same music class participated in this research. They produced qualitative materials in interviews and essays. This study analyzed the empirical material produced in a reciprocal relationship with a teacher and her students. The perspectives of interviewing interaction and the double role of the researcher and pedagogue were taken into account. The research material consisted of 31 interviews and 18 essays which were analyzed as narratives. The material was produced in three cycles during a five month period in 2011–2012. The research material was first analyzed using a thematic analysis method in order to find out what the young narrators talked about in their interviews. The next period of analysis utilized models of narrative methodology such as time period analysis (Vendler), process type analysis (Halliday), and semantic participant analysis (Frawley) adapted by David Herman and Matti Hyvärinen. One aspect in the analysis is the idea of adolescents using language in their personal and volitional ways. Another aspect is the idea of participants in the research having two cognitive-social missions: to express something about their experience and to gain and maintain social acceptance adherence to social and cultural roles of competent and acceptable students. The main concepts of this study come from basic elements of narrative according to David Herman. These elements are narrative occasions of telling, sequentiality of narrative, the world, and the happening in narrative, as well as the experience of a narrator. The elements of a narrative are used as criteria of tellability when analyzing the empirical material. By using special narrative methods of analyzing the narratives, the aim of the study is to interpret different ways of narrating and to scrutinize thick narratives told in research context. The main results are concerned with meanings in personal music making, performing and joint social action. When the concert project began, various group processes manifested, and it is almost impossible to segregate a music process and a group process on the basis of the empirical material. There are differences in tellability and thickness in interviewings during and after the concert project. Adolescents mostly narrate about happenings and experiences which have been unpredictable. This research indicates different types of narratives such as habitual narratives, hypothetical narratives, and prospective narratives. / Tiivistelmä Musisointi ja musiikin esittäminen ovat musiikkiluokkien musiikinopetuksessa keskeisessä asemassa. Musiikkiluokalla opiskelevat nuoret toimivat musiikin parissa lähes päivittäin, ja musiikki kuuluu heidän elämäänsä monin tavoin. Musiikki onkin monien tutkimusten perusteella nuorten suosituin harrastus, ja arviolta 21 % 15–29-vuotiaista suomalaisista soittaa jotakin instrumenttia ja 15 % harrastaa laulua. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä nuorille on merkityksellistä ryhmän musisointiprosessissa koululuokan valmistautuessa konserttiin. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä 20 samalla musiikkiluokalla opiskelevaa 15-vuotiasta nuorta, jotka ovat tuottaneet laadulliset haastattelu- ja kirjoitelma-aineistot. Koska aineistot on tuotettu opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa, niitä pyritään tarkastelemaan haastatteluvuorovaikutuksen ja tutkija-opettaja – kaksoisroolin näkökulmista. Tutkimusaineistot koostuvat 31 haastattelusta ja 18 kirjoitelmasta, joita analysoidaan kertomuksina. Aineistot kerättiin viiden kuukauden ajan vuosina 2011–2012. Niitä on analysoitu aluksi väljän teemoittelun avulla, jolla on haluttu selvittää, mistä haastateltavat puhuvat musisointiprosessin kertomuksissa. Sen jälkeen aineistoja on analysoitu kerronnallisen tutkimuksen metodologiasta peräisin olevilla aikakehyksen (Vendler), prosessityyppien (Halliday) ja osallistujaroolien (Frawley) analyysimallien avulla David Hermanin ja Matti Hyvärisen esityksiä soveltaen. Yhtenä lähtökohtana kertomusten tarkastelussa on, että nuoret käyttävät kieltä valitsemillaan tavoilla. Toisena lähtökohtana on, että tutkimukseen osallistujilla on projektissa kahtalainen kognitiivis-sosiaalinen tehtävä: yhtäältä he tuovat ilmi jotakin olennaista kokemuksestaan ja toisaalta esittävät itsensä pätevinä ja hyväksyttävinä oppilaina ja musiikin harjoittajina. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat David Hermanin esittämät kertomuksen neljä peruselementtiä, joita ovat kertomuksen tilanteisuus, kertomuksen tapahtumien ajallisuus, kertomuksen maailma tapahtumineen sekä kertojan kokemus. Näitä peruselementtejä hyödynnetään kerronnallisuuden kriteereinä, kun tutkimuksessa tuotettujen haastattelu- ja kirjoitelma-aineistojen kerronnallisuutta paikannetaan. Käytettyjen analyysivälineiden avulla pyritään tulkitsemaan nuorten käyttämiä erilaisia kerronnan tapoja sekä tarkastelemaan tutkimuskontekstissa syntyneitä tiheitä kertomuksia. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset liittyvät omakohtaiseen musisointiin, esiintymiseen ja ryhmätoimintaan liittyviin merkityksiin. Konserttiprojektin aikana luokassa käynnistyy erilaisia ryhmädynaamisia prosesseja, ja tutkimusaineiston perusteella on lähes mahdotonta erottaa musisointi- ja ryhmäprosesseja toisistaan. Musisointiprosessin aikana kerätty haastatteluaineisto on vähemmän kerronnallinen kuin noin kuukausi sen päättymisen jälkeen kerätty aineisto. Tutkimuksen perusteella nuoret kertovat tapahtumista ja kokemuksista, jotka ovat olleet musisointiprosessin eri tilanteissa yllätyksellisiä. Aineistoissa on löydettävissä erilaisista kertomustyypeistä muiden muassa tapakertomuksia, hypoteettisia kertomuksia ja tulevaisuuskertomuksia.

Abstract Childhood obesity is a growing national and international problem. Besides causing health problems, obesity puts a significant burden on national economy. The aim of this study was to find new information and methods with which school health care and gymnastics associations could collaborate to help families with overweight children in their weight control efforts. This study examines the experiences and perceptions on the reasons for childhood obesity and problems related to weight control among families in Oulu (n=10), school nurses and doctors in Oulu Province (n=170) and actors (n=243) involved in associations belonging to the Finnish Gymnastics Federation that arrange activities for children and adolescents. The study was implemented as action study, in which the researcher led a group aimed at parents. During the year-long intervention the children attended an exercise group with a designated leader. Parents participated once a month in the group sessions together with their children. During the children’s session the parents got together 1-2 times per month to discuss or to exercise. Data were collected through interviews with parents, measurements, interviews with children and surveys aimed at school nurses, doctors and gymnastic association actors in 2006 and 2009. The data were analysed using inductive content analysis. The interviews with parents showed that hectic pace of life, work-related fatigue, parental unemployment, socioeconomic factors and a number of changes in the children’s lives gave rise to uncertainty in the children, who might react to it by eating. The families felt that they did not get enough support from health care on weight control-related matters, while representatives of school health care and gymnastics associations criticised parents’ “inability” to act as adults in the family. Due to the children’s poor motor skills, increased childhood obesity was seen in the gymnastics association as complicating the work of coaches. Supporting a regular daily rhythm in families, supporting activities and developing opportunities for family exercise seem to be of significance in children’s weight control. Introduction to exercise among overweight children was facilitated by setting up a special exercise group for them. The readiness for multiprofessional collaboration among school nurses and representatives of gymnastics associations increased during the research process. The working methods of school nurses must be improved so that they, as members of a primary health care expert team, can influence problems in families that may result in overweight in children. The know-how and nationwide operation of gymnastics associations should be made use of in children’s weight control. / Tiivistelmä Lasten lihavuus on kasvava sekä kansallinen että kansainvälinen ongelma. Terveyshaittojen lisäksi lihavuuden aiheuttamat kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittäviä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uutta tietoa ja keinoja, joilla kouluterveydenhuolto ja voimisteluseurat voisivat yhteistyössä auttaa liikapainoisten lasten perheitä lasten painonhallinnassa. Työssä tutkitaan oululaisten perheiden (n=10), Oulun läänin kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden (n=170) sekä Suomen voimisteluliiton lasten ja nuorten toimintaa järjestävien seurojen toimijoiden (n=243) kokemuksia ja näkemyksiä lasten lihavuuden syistä ja painonhallintaan liittyvistä ongelmista. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa tutkija toimi vanhempien ryhmän ohjaajana. Vuoden kestävän intervention aikana lapsilla oli kerran viikossa oma liikuntaryhmä ja ohjaaja, vanhemmat osallistuivat lasten kanssa yhteiselle tunnille kerran kuukaudessa. Lasten tuntien aikana vanhemmat kokoontuivat 1-2 kertaa kuukaudessa keskustelemaan tai liikkumaan yhdessä. Tutkimusaineistoa kerättiin vanhempien haastatteluilla, mittauksilla, lasten haastattelulla ja kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden sekä voimisteluseurojen toimijoiden kyselyllä vuosina 2006 ja 2009. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Vanhempien haastatteluista kävi ilmi, että kiire, työn aiheuttama väsymys, vanhempien työttömyys, sosioekonomiset asiat sekä monet muutokset lapsen elämässä hämmensivät lasta, joka saattoi reagoida epävarmuuteen syömällä. Perheet kokivat, etteivät he saaneet painonhallinta-asioissa riittävästi tukea terveydenhuollolta. Kouluterveydenhuollon ja voimisteluseurojen edustajat puolestaan kritisoivat vanhempien ”voimattomuutta” olla aikuinen perheessä. Voimisteluseuroissa lasten liikapainon lisääntyminen näkyi lasten heikkojen motoristen taitojen vuoksi ohjaajien työn vaikeutumisena. Perheiden säännöllisen päivärytmin ja toiminnan tukemisella sekä perheliikunnan kehittämisellä näyttäisi olevan merkitystä lasten painonhallinnassa. Liikapainoisten lasten liikuntaan totuttelua tuki oman liikuntaryhmän perustaminen. Kouluterveydenhoitajien ja voimisteluseurojen edustajien valmius monitahoiseen yhteistyöhön lisääntyi tutkimusprosessin aikana. Kouluterveydenhoitajien työtapoja tulee kehittää niin, että he voivat perus-terveydenhuollon asiantuntijaryhmän jäseninä vaikuttaa perheen todellisiin ongelmiin, joista lasten liikapaino saattaa olla seurausta. Lasten painonhallinnassa tulee hyödyntää voimisteluseuroissa olevaa osaamista ja valtakunnallisesti laajaa toimintaa.