Abstract Trojan is a novel leukocyte-specific protein cloned from chicken (Gallus gallus) embryonic thymocytes. The molecule is a type I transmembrane protein with an extracellular CCP domain followed by two FN3 domains. Its cytoplasmic tail is predicted to possess a MAPK docking and a PKA phosphorylation site. Trojan displays differential expression on developing thymocyte subpopulations. It is high on CD4 and CD8 double negative, and CD4 or CD8 single positive cells, but diminishes from the surface of selection-undergoing CD4 and CD8 double positive cells. This expression pattern is similar to that of anti-apoptotic molecules such as IL-7Rα and BCL-2. We hypothesised an involvement of Trojan in the regulation of apoptosis, possibly as an anti-apoptotic receptor. Our in vitro studies with a T cell line showed that upon apoptosis induction, Trojan expression rises dramatically on the surface of surviving cells and gradually decreases towards its normal levels as cells recover. When sorted based on their Trojan levels, cells with high expression appear less susceptible to apoptotic induction than those bearing no Trojan on their surface. Cells that overexpress Trojan from a cDNA plasmid show elevated steady state intracellular calcium, suggesting the molecule is able to transmit cytoplasmic signals. In addition, computational analyses pointed towards an involvement of MAPK and a possible regulatory mechanism by PKA. Trojan belongs to a novel gene family that includes two other members in the chicken. One is a receptor-type tyrosine phosphatase named Mystran, and the other – a transmembrane protein with an ITAM, named Thracian. We discovered the family in other avian species and found related genes in reptiles and coalecanth fish. We observed dynamic adaptation of their extracellular regions possibly in concert with ligand-binding, association with other surface molecules or as a response to pathogen challenges. This was coupled to largely unchanged cytoplasmic tails, suggesting a conserved signalling mechanism. The presented study shows that a novel avian leukocyte protein called Trojan possibly has an anti-apoptotic role. It belongs to a gene family that was subjected to evolutionary selection, likely linked to the molecular function of the proteins. / Tiivistelmä Trojan on uusi kanan (Gallus gallus) alkioiden kateenkorvan kypsyvistä T soluista tunnistettu molekyyli. Se on tyypin I solukalvoproteiini, jolla on solun ulkopuolinen CCP-domeeni ja kaksi FN3-domeenia. Trojanin solun sisäisessä osassa on rakenteen perusteella MAPK:n sitoutumisalue sekä PKA-fosforylaatiopaikka. Trojania ilmennetään T-solujen kehityksen aikana runsaasti CD4 ja CD8 kaksoisnegatiivisissa ja CD4 tai CD8 yksöispositiivisissa soluissa, mutta ilmentyminen on vähäinen valintaa läpikäyvissä CD4 ja CD8 kaksoispositiivisissa soluissa. Tunnetut apoptoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa estävät molekyylit, kuten IL-7Rα ja BCL-2, noudattavat samankaltaista ilmentymistä kypsyvien T solujen pinnalla. Hypoteesimme on, että Trojanilla on rooli apoptoosin säätelyssä, mahdollisesti solukuolemaa estävänä reseptorina. In vitro apoptoosikokeet osoittivat, että aluksi Trojanin ilmentyminen lisääntyy huomattavasti soluissa, jotka välttävät apoptoottisen kuoleman, ja normalisoituu sitten muutaman solujakautumisen jälkeen. Trojania vähän ilmentävät solut ovat alttiimpia ohjelmoidulle solukuolemalle, kuin sitä paljon ilmentävät solut. Solujen sisäinen kalsiumtaso on kohonnut soluilla, jotka yliekspressoivat Trojania cDNA plasmidista. Tämä viittaa siihen, että Trojan voi toimia sytoplasman signaalinvälityksessä. Lisäksi tietokoneperusteiset ennusteet viittaavat siihen, että MAPK ja PKA voivat liittyä Trojan-signalointiin. Tutkimuksessa tunnistettiin Trojan-geeniperhe. Perheeseen kuuluu Trojanin lisäksi kaksi muuta geeniä: reseptorityyppinen tyrosiinifosfataasi Mystran ja ITAM-domeenin sisältävä solukalvon proteiini Trachian. Geeniperhe löydettiin muistakin lintulajeista, sekä niitä läheisesti muistuttavat geenit matelijoilta ja varsieväkalalta. Havaitsimme Trojan-perheen proteiineissa dynaamista sopeutumista, joka voi olla seurausta ligandien sitoutumisesta, vuorovaikutuksesta muiden pintaproteiinien kanssa tai vasteesta patogeenihaasteeseen. Proteiinien solunsisäiset alueet olivat sen sijaan suurilta osin muuttumattomia, joten ne voivat toimia solusignaloinnissa. Väitöstutkimuksessa kuvataan uusi valkosolujen proteiini Trojan, joka toiminnallisesti saattaa estää ohjelmoitua solukuolemaa. Trojan kuuluu geeniperheeseen, johon on kohdistunut sen toimintaan liittyvää valintaa.

Abstract The purpose of the study was to get knowledge of everyday life of children (aged 0–10 years) with atopic dermatitis and their families. An ethnographic approach was used. Different data sets were collected by interviewing, observing and presenting questionnaires. The interviews (n = 24) and observations (n = 24) of the families (n = 7) took place at their homes. Children aged 5–10 years (n = 80), assisted by their parents, filled in a quality of life questionnaire. In the case of children younger than 5 years (n = 174) and families (n = 254), the quality of life questionnaire was filled in by the parents. The severity of atopic dermatitis of each participating child (n = 254) was evaluated by a physician. The professional perspective was introduced into the study in the form of discussions between dermatological nurses and dermatologists (n = 4). Triangulation of data, methods and analyses was performed. The quantitative data were analyzed by means of SPSS 11.5 for Windows. Categorical and ordinal variable were presented as frequency and percentage distributions, and medians, quartiles and arithmetic means were quoted. The interrelations between variables were presented as cross-tabulations, and Khi square test was used. The interviews were analyzed by methods of data-based content analysis. The more severe the child's atopic dermatitis was, the more the quality of life of the child and the family was impaired. The quality of life of the children was better than the quality of life of the families. The impact of the atopic dermatitis to the quality of life of the children was moderate and of the family severe. The children's quality of life was impaired most by itching and scratching. The need to participate in the treatment of the children's skin problems was the most important single factor that impaired the families' quality of life. The child's severe, long-term dermatitis and its treatment on a day-to-day basis were described as a desperate process. The knowledge that eczema is alleviated as the child grows older gave the families hope and helped them to cope. The avoidance of various foods and allergens and the opportunities to try different treatments raised hopes about the alleviation of eczema. On the other hand, however, these trials easily turned into desperate efforts to try any available alternative, which often wore out the mother or the whole family. Families did not receive adequate counselling or support when their quality of life was seriously compromised. The results of the study can be used when developing the public health care services to better meet the needs of families. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa ihoatoopikkolasten (0–10 vuotta) ja heidän perheidensä arjesta. Tutkimuksen lähestymistapa on etnografinen. Erilaisia aineistoja kerättiin haastattelemalla, havainnoimalla ja kyselylomakkeilla. Perheiden (n = 7) haastattelut (n = 24) ja havainnoinnit (n = 24) tehtiin heidän kodeissaan. Perheiden arki heijastui haastattelutilanteisiin siten, että niissä ei aina ollut läsnä koko perhe, ja haastatteluun osallistujien toiveiden mukaan tapaamisia oli myös esimerkiksi ihotautien vuodeosastolla ja poliklinikalla. 5–10-vuotiaat lapset (n = 80) täyttivät itse tai vanhempiensa avustamana omaa elämänlaatuaan koskevan kyselylomakkeen. Alle 5-vuotiaiden lasten (n = 174) ja perheiden (n = 254) elämänlaatukyselyyn vastasivat vanhemmat. Lääkäri arvioi jokaisen tutkimukseen osallistuneen lapsen (n = 254) atooppisen ihottuman vaikeuden. Ammattilaisten näkökulman tutkimukseen toivat ihotautisairaanhoitajien ja -lääkäreiden kanssa käydyt keskustelut (n = 4). Tutkimuksessa käytetään aineisto-, menetelmä- ja analyysitriangulaatiota. Kvantitatiivinen aineisto analysoidaan SPSS 11.5 for Windows -ohjelmalla. Luokittelu- ja järjestysasteikollisia muuttujia kuvataan frekvenssi- ja %-jakaumilla, ja sijaintilukuina ovat mediaanit, kvartiilit ja aritmeettinen keskiarvo. Muuttujien yhteyksiä tarkastellaan ristiintaulukoimalla ja parametrittomana testinä on chi2-testi. Haastattelu- ja havainnointiaineisto analysoidaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Mitä vaikeampi lapsen ihottuma oli, sitä enemmän se heikensi perheen ja lapsen elämänlaatua. Lasten elämänlaatu oli parempi kuin perheiden elämänlaatu. Atooppisen ihottuman vaikutus lasten elämänlaatuun oli kohtalainen ja perheiden elämänlaatuun huomattava. Lasten elämänlaatua heikensivät eniten kutina ja raapiminen. Lapsen hoidossa auttaminen oli tärkein perheen elämänlaatua heikentävä tekijä. Lapsen vaikeaa, pitkäaikaista ihottumaa ja sen päivästä toiseen jatkuvaa hoitamista kuvattiin ajoittain epätoivoiseksi. Toisaalta tieto, että ihottuma lievittyy lapsen kasvaessa, antoi toivoa ja auttoi perhettä jaksamaan. Perheet hankkivat ja saivat paljon ja monenlaista tietoa lapsen atooppisesta ihottumasta ja sen hoitamisesta, joten vanhemmat joutuivat suodattamaan ja puntaroimaan saamaansa tietoa oman lapsen tilanteeseen sopivaksi. Yhtäältä erilaisten ruokien tai ärsyttävien tekijöiden välttämiseen ja hoitovaihtoehtojen kokeilemiseen liittyi toivoa lapsen ihottuman lievittymisestä. Toisaalta kokeileminen saattoi kääntyä epätoivoiseksi tarttumiseksi jokaiseen tarjolla olevaan oljenkorteen, mikä puolestaan johti äidin tai koko perheen väsymiseen. Perheiden ohjauksessa ja tukemisessa oli puutteita, kun perheen elämänlaatu oli huomattavasti heikentynyt. Perheet käyttivät monipuolisesti terveydenhuollon palveluja, mutta ajoittain hoito koettiin pirstaleiseksi, ja hoitovastuu jäi perheen itsensä kannettavaksi. Tutkimustuloksia voidaan käyttää kehitettäessä terveydenhuoltopalveluja paremmin perheiden tarpeita vastaaviksi. Keskeistä on tunnistaa ne perheet, joiden elämänlaatu on huomattavasti heikentynyt lapsen atooppisen ihottuman vuoksi. Ihoatoopikkolapsen hoitaminen on moniammatillista yhteistyötä, jonka tekemistä yli ammattikunta- tai sektorirajojen on entisestään syytä tehostaa.

Abstract Childhood obesity is a growing national and international problem. Besides causing health problems, obesity puts a significant burden on national economy. The aim of this study was to find new information and methods with which school health care and gymnastics associations could collaborate to help families with overweight children in their weight control efforts. This study examines the experiences and perceptions on the reasons for childhood obesity and problems related to weight control among families in Oulu (n=10), school nurses and doctors in Oulu Province (n=170) and actors (n=243) involved in associations belonging to the Finnish Gymnastics Federation that arrange activities for children and adolescents. The study was implemented as action study, in which the researcher led a group aimed at parents. During the year-long intervention the children attended an exercise group with a designated leader. Parents participated once a month in the group sessions together with their children. During the children’s session the parents got together 1-2 times per month to discuss or to exercise. Data were collected through interviews with parents, measurements, interviews with children and surveys aimed at school nurses, doctors and gymnastic association actors in 2006 and 2009. The data were analysed using inductive content analysis. The interviews with parents showed that hectic pace of life, work-related fatigue, parental unemployment, socioeconomic factors and a number of changes in the children’s lives gave rise to uncertainty in the children, who might react to it by eating. The families felt that they did not get enough support from health care on weight control-related matters, while representatives of school health care and gymnastics associations criticised parents’ “inability” to act as adults in the family. Due to the children’s poor motor skills, increased childhood obesity was seen in the gymnastics association as complicating the work of coaches. Supporting a regular daily rhythm in families, supporting activities and developing opportunities for family exercise seem to be of significance in children’s weight control. Introduction to exercise among overweight children was facilitated by setting up a special exercise group for them. The readiness for multiprofessional collaboration among school nurses and representatives of gymnastics associations increased during the research process. The working methods of school nurses must be improved so that they, as members of a primary health care expert team, can influence problems in families that may result in overweight in children. The know-how and nationwide operation of gymnastics associations should be made use of in children’s weight control. / Tiivistelmä Lasten lihavuus on kasvava sekä kansallinen että kansainvälinen ongelma. Terveyshaittojen lisäksi lihavuuden aiheuttamat kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittäviä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uutta tietoa ja keinoja, joilla kouluterveydenhuolto ja voimisteluseurat voisivat yhteistyössä auttaa liikapainoisten lasten perheitä lasten painonhallinnassa. Työssä tutkitaan oululaisten perheiden (n=10), Oulun läänin kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden (n=170) sekä Suomen voimisteluliiton lasten ja nuorten toimintaa järjestävien seurojen toimijoiden (n=243) kokemuksia ja näkemyksiä lasten lihavuuden syistä ja painonhallintaan liittyvistä ongelmista. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa tutkija toimi vanhempien ryhmän ohjaajana. Vuoden kestävän intervention aikana lapsilla oli kerran viikossa oma liikuntaryhmä ja ohjaaja, vanhemmat osallistuivat lasten kanssa yhteiselle tunnille kerran kuukaudessa. Lasten tuntien aikana vanhemmat kokoontuivat 1-2 kertaa kuukaudessa keskustelemaan tai liikkumaan yhdessä. Tutkimusaineistoa kerättiin vanhempien haastatteluilla, mittauksilla, lasten haastattelulla ja kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden sekä voimisteluseurojen toimijoiden kyselyllä vuosina 2006 ja 2009. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Vanhempien haastatteluista kävi ilmi, että kiire, työn aiheuttama väsymys, vanhempien työttömyys, sosioekonomiset asiat sekä monet muutokset lapsen elämässä hämmensivät lasta, joka saattoi reagoida epävarmuuteen syömällä. Perheet kokivat, etteivät he saaneet painonhallinta-asioissa riittävästi tukea terveydenhuollolta. Kouluterveydenhuollon ja voimisteluseurojen edustajat puolestaan kritisoivat vanhempien ”voimattomuutta” olla aikuinen perheessä. Voimisteluseuroissa lasten liikapainon lisääntyminen näkyi lasten heikkojen motoristen taitojen vuoksi ohjaajien työn vaikeutumisena. Perheiden säännöllisen päivärytmin ja toiminnan tukemisella sekä perheliikunnan kehittämisellä näyttäisi olevan merkitystä lasten painonhallinnassa. Liikapainoisten lasten liikuntaan totuttelua tuki oman liikuntaryhmän perustaminen. Kouluterveydenhoitajien ja voimisteluseurojen edustajien valmius monitahoiseen yhteistyöhön lisääntyi tutkimusprosessin aikana. Kouluterveydenhoitajien työtapoja tulee kehittää niin, että he voivat perus-terveydenhuollon asiantuntijaryhmän jäseninä vaikuttaa perheen todellisiin ongelmiin, joista lasten liikapaino saattaa olla seurausta. Lasten painonhallinnassa tulee hyödyntää voimisteluseuroissa olevaa osaamista ja valtakunnallisesti laajaa toimintaa.