Abstract The purpose of this study is to explore how place marketing manifests within foreign direct investment (FDI) in the new era of information and communications technology. The study reviews the literature on place marketing that emphasises FDI and defines place marketing as a tool to pursue FDI more systematically and efficiently in order to increase the value of a place. The study shows that place marketing can be used in multiple ways to pursue inward FDI activities and that it is multifaceted, not just a service offered by investment promotion agencies. This empirical study of place marketing within FDI follows a multiple case study method. The data are drawn from interviews with nine FDI case companies and their respective investment promotion agency representatives and facilitating research, business and funding actors. The study approaches place marketing within FDI from an explorative perspective, studying how place marketing can improve FDI by interpreting investment decisions through the lenses of place marketing and place branding elements, management and assessment. The analysis identifies the place marketing factors that impact the FDI process from the preparation phase through the post-investment phase. Through the FDI process, a regional image is generated, and the place becomes visible. This study develops a conceptual model that proposes that place marketing manifests within FDI through goals, networks, individuals and regional competences. The goals are set to develop the framework for place marketing within FDI. Stakeholders’ engagement forms a strong ecosystem network that can be a major regional asset to attract and sustain investments. Each FDI case creates, develops and sustains its own network, within which the contributions of individuals with technical and managerial skills are key to successful place promotion. The competence of the regional ecosystem sets the scene for the investment opportunity. Regarding managerial implications, this study proves that strategic, inward FDI activity requires long-term regional commitment from stakeholders and an allocation of resources during not only the pre-investment phase, but also the post-investment phase. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten paikanmarkkinointi edistää suoria ulkomaisia investointeja ICT-teknologian uudella aikakaudella. Tutkimuksessa tarkastellaan paikanmarkkinointia koskevaa kirjallisuutta, jossa käsitellään ulkomaisia suoria sijoituksia ja määritellään paikanmarkkinointi keinona hankkia sijoituksia järjestelmällisemmin ja tehokkaammin paikan arvon kasvattamiseksi. Tutkimus osoittaa, että paikanmarkkinointia voidaan käyttää monin tavoin ulkomaisten investointien houkuttelussa ja että se on monipuolinen kokonaisuus eikä pelkkä investointien edistämispalvelu. Tässä empiirisessä paikanmarkkinoinnin tutkimuksessa käytetään usean tapaustutkimuksen menetelmää. Tiedot perustuvat yhdeksän ulkomaisen kohdeyrityksen ja heidän edustajiensa sekä alueellisten tutkimus-, yritys- ja rahoitusalan toimijoiden haastatteluun. Tutkimus lähestyy ulkomaisiin sijoituksiin kohdistettua paikanmarkkinointia eksploratiivisesta näkökulmasta selvittämällä, miten paikanmarkkinointi voi edistää investointeja paikanmarkkinoinnin ja brändäyksen elementtien, johtamisen ja arvioinnin kautta. Analyysissä yksilöidään ne paikanmarkkinoinnintekijät, jotka vaikuttavat suorien ulkomaisten investointien prosessiin valmisteluvaiheesta investointivaiheeseen ja sen jälkeen. Investointiprosessin kautta alueellinen kuva vahvistuu ja paikka tulee esille. Tässä tutkimuksessa kehitetään käsitteellinen malli, jonka mukaan suorien ulkomaisten investointien houkutteluun suunnattu paikanmarkkinointi ilmenee toiminnan tavoitteiden, verkostojen, yksilöiden ja alueellisten valmiuksien kautta. Tavoitteet luovat viitekehyksen ulkomaisten suorien sijoitusten paikanmarkkinointiin. Sidosryhmien sitoutuminen muodostaa vahvan ekosysteemiverkoston, joka voi olla merkittävä alueellinen voimavara houkutella ja ylläpitää investointeja. Jokainen investointitapaus luo, kehittää ja ylläpitää omaa verkostoaan, jossa teknisten ja johtamiseen erikoistuneiden yksilöiden osallistuminen prosessiin on keskeistä. Alueen ekosysteemissä osaaminen luo mahdollisuuden investointiin. Johtamisen vaikutusten osalta tämä tutkimus osoittaa sen, että strateginen, suorien ulkomaisten investointien houkuttelu edellyttää sidosryhmien pitkäaikaista sitoutumista ja resurssiallokaatiota paitsi investoinnin esivaiheessa myös niiden myöhemmässä vaiheessa.

Abstract The aims of this study were to explore different aspects of dental fear and their determinants among children at different ages. The study samples comprised 378 children from the Veneto region of Italy aged 3–13 years and 1474 children from Jyväskylä and Kuopio, Finland, aged 3, 6, 9, 12 and 15 years. In the Italian study, the child’s age, first dental visit, number of subsequent visits and dental fear, and the parent’s dental fear were asked in a questionnaire. In the Finnish study, a questionnaire was used that contained 11 dental fear-related questions and family member’s dental fear and questions on oral health habits and family characteristics. Dental status was determined clinically and information on treatment procedures from three preceding years was collected from patient records. A total of 21 to 36% of Finnish children were quite or very afraid of something in dental treatment. The prevalence of dental fear among Finnish children was not lower among older children but rather fluctuated among different ages. The characteristics of dental fear differed among children at different ages. Among Finnish children, four aspects of dental fear were revealed from the questionnaire, i.e. ‘Treatment of dental decay’, ‘Attending dentist’, ‘Peak value for dental fear’ and ‘Fear of dental treatment in general’. Correlations between the four abovementioned aspects, the differences between age groups separately for the above mentioned aspects, and the determinants of dental fear were studied. At younger ages, the dental fear was abstract, commonly related to attending dentist. At older ages, dental fear was often related to invasive treatment, such as fear of local anaesthesia and drilling. Fear of pain which was common among all age groups. Among Italian children, the first dental experiences were strong determinants of dental fear. Among Finnish children, dental fear among other members of the family was more often found among children with dental fear than among non-fearful children. 15-year-old girls were more likely to be afraid than boys of the same age but gender differences were not found at younger ages. The results indicated that dental fear is not solely based on direct conditioning but rather consists of child, family and environment related determinants. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten hammashoitopelon piirteitä ja niihin liittyviä seikkoja eri-ikäisillä lapsilla. Tutkimuksessa käytettiin havaintoaineistoa, joka koostui 378:sta 3–13-vuotiaasta italialaisesta lapsesta Veneton maakunnan alueelta sekä 1474:stä 3-, 6-, 9-, 12- ja 15-vuotiaasta lapsesta Jyväskylästä ja Kuopiosta. Tutkimuksessa italialaisilla lapsilla vanhempi täytti kyselylomakkeen, joka sisälsi kysymyksiä lapsen iästä, hammashoitopelosta, ensimmäisestä hammashoitokäynnistä ja seuraavien hoitokäyntien lukumäärästä sekä vanhemman omasta hammashoitopelosta. Suomalaisilla lapsilla tutkimustiedot kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi 11 kysymystä lapsen hammashoitopelosta ja kysymyksiä lapsen suun terveystottumuksista sekä perheeseen liittyvistä seikoista, kuten perheenjäsenten hammashoitopelosta. Hampaiden senhetkinen kliininen tila sekä kolmen tarkastusta edeltävän vuoden hoitokäynnit ja tuolloin tehdyt toimenpiteet otettiin mukaan tutkimukseen. Suomalaisista lapsista 21–36 % pelkäsi jonkin verran tai paljon jotain asiaa hammashoidossa. Suomalaisten lasten hammashoitopelko ei ollut alempi nuoremmilla lapsilla vaan vaihteli ikäryhmien välillä. Myös hammashoitopelon luonne vaihteli ikäluokittain. Suomalaisesta kyselystä löydettiin neljä pelon osa-aluetta: paikkaushoitoon liittyvä pelko, hammaslääkärissä käymiseen liittyvä pelko, yleinen hammashoitopelko sekä voimakkaimmaksi koettu hammashoitoon liittyvä yksittäinen pelko. Tutkimuksessa tutkittiin pelon osa-alueiden välisiä korrelaatioita ikäryhmittäin, erikseen yksittäisen pelon osa-alueen vaihtelua ikäryhmien välillä sekä hammashoitopelon liittyviä seikkoja ikäryhmittäin. Nuoremmilla lapsilla hammashoitopelko oli useammin abstraktia, yleensä hammashoidossa käymiseen liittyvää pelkoa. Vanhemmilla lapsilla hammashoitopelko oli usein hammashoitotoimenpiteisiin liittyvää pelkoa, esimerkiksi puudutuksen ja porauksen pelkoa. Kivun pelko oli yleistä kaikissa ikäryhmissä. Ensimmäiset hammashoitokokemukset olivat voimakkaita hammashoitopelon selittäjiä italialaisilla lapsilla. Suomalaisten lasten hammashoitopelko oli vahvasti yhteydessä muiden perheenjäsenten hammashoitopelkoon. 15-vuotiaat tytöt pelkäsivät hammashoitoa enemmän kuin pojat, mutta sukupuolten välisiä eroja ei havaittu nuoremmissa ikäryhmissä. Tutkimus osoittaa, että lasten hammashoitopelko ei ole ainoastaan seurausta suorasta ehdollistumisesta hammashoitokokemusten kautta vaan siihen vaikuttavat enemmänkin lapseen, perheeseen ja ympäristöön liittyvät seikat.

Abstract Cognitive radio (CR) is becoming a promising tool for solving the problem of the scarce radio resource and spectrum inefficiency. Spectrum sensing (signal detection) enables real-time detection of spectrum holes by unlicensed secondary users (SUs) in cognitive radio networks (CRNs). In this thesis, performance analysis of CRNs and radio resource allocation are considered. A continuous time Markov chain (CTMC) based analytical model taking into account all relevant elements as well as addressing the issue of the false alarm rate (FAR) associated with the continuous sensing is developed. In some cases, the PU can be modeled as time-slotted with constant state (transmitting or not) in each slot. In this case, assuming SU can synchronize to the slots, its intuitive to use beginning of a slot for sensing and rest (possibly) for communication. For this model, M/D/1 priority queueing scheme has been applied in this thesis to find waiting time and queue length for PU and SU. Multiple access among SUs in a time-slotted channel is considered next. A conventional method is e.g. using a channel access probability ψ in each slot similar to the slotted ALOHA. A radically new idea is introduced in this thesis: why not increase the false alarm probability PFA of each SU and use it as a multiple access method? A game theoretic approach to radio resource allocation for the downlink capacity providing fair resource sharing among mobile nodes located along a multihop link is presented. Furthermore, the problem of resource allocations in heterogeneous wireless networks is also studied. Finally, device-to-device (D2D) communication - with localized distribution, where users tend to gather around some areas (clusters/hot-spots) within the cell such as buildings is studied. Theoretical analysis with two dimensional clustering is presented including cases with correlated clusters. Correlation in cluster selection is shown to significantly improve performance. / Tiivistelmä Kognitiivinen radio (CR) on nousemassa lupaavaksi työkaluksi niukkojen radioresurssien ja spektrin käytön tehottomuuden ratkaisemisessa. Spektrin nuuskiminen (signaalin ilmaisu) mahdollistaa spektriaukkojen reaaliaikaisen tunnistamisen toissijaisten käyttäjien (SU) toimesta kognitiivisissa radioverkoissa (CRN). Tässä väitöskirjassa painotus on CRN verkkojen suorituskykyanalyysissa ja radioresurssien hallinnassa. Työssä kehitetään jatkuva-aikaiseen Markov ketjuun (CTMC) perustuva analyyttinen malli joka ottaa huomioon kaikki olennaiset asiat mukaan lukien jatkuva-aikaiseen spektrin nuuskimiseen liittyvän väärien hälytysten tiheyden (FAR). Joissakin tapauksissa PU:ta voidaan mallintaa aikajaoteltuna siten että PU:n tila on vakio kussakin aikavälissä. Olettaen että SU voi synkronoitua aikaväleihin, on intuitiivista käyttää aikavälin alkua nuuskimiselle ja loppuosaa (mahdollisesti) viestintää varten. M/D/1:n ensisijaisuus-jonotus-suunnitelmaa soveltamalla tässä väitöskirjassa saadaan tuloksia odotusajalle ja jonon pituudelle sekä SU:lle että PU:lle. Seuraavaksi käsitellään monikäyttöä SU:den joukossa aikajaotellussa kanavassa. Tavanomainen menetelmä käyttää esimerkiksi kanavapääsytodennäköisyyttä ψ kussakin aikavälissä vastaten aikajaoteltua ALOHA protokollaa. Tässä väitöskirjassa esitetään radikaali uusi idea: miksei lisätä väärän hälytyksen todennäköisyyttä kussakin SU:ssa ja käytetä sitä moniliittymämenetelmänä? Työssä esitetään peliteoreettinen lähestymistapa radioresurssien allokointiin siten että resurssit jaetaan oikeudenmukaisesti monen yhteysvälin linkeissä. Lisäksi tutkitaan myös resursoinnin ongelmaa heterogeenisissa langattomissa verkoissa. Lopuksi tutkitaan laitteiden välistä suoraa viestintää (D2D) paikallisen jakauman kanssa, jossa käyttäjillä on tapana kasaantua solun sisällä esim. rakennuksiin. Esitetään teoreettinen analyysi kaksiulotteisella klusteroinnilla myös korreloitujen ryhmien kanssa. Osoitetaan että korrelaatio ryhmän valinnassa parantavaa merkittävästi suorituskykyä.