Abstract The topic of my study is the text type of alcohol education and the changes in it between the years 1755 and 2001. I had two research goals. The primary aim was to find out what kind of a text type alcohol education is. The secondary aim was to outline the changes in alcohol education during the study period. The data consisted of 55 texts, which were divided into five stages based on the changes in the Finnish alcohol policies. One underlying assumption of the study was that written alcohol education is a text type that specifically aims to influence the readers. I therefore utilized Chaïm Perelman's theory of argumentation along with the text type theory. I especially aimed to describe the different techniques of argumentation. In addition to this, I discussed the contents and cognitive key metaphors of the texts, the relationship between the writer and the reader and the use of hedging. I present a synthesis of the text type of alcohol education, aiming to describe as comprehensively as possible the alcohol education texts published at different times. The following textual features are characteristic of this text type: 1) Alcohol education texts refer explicitly to the reader, whereas explicit references to the writer are rare. 2) Readers' actions are guided implicitly by providing information about the effects of alcohol that is likely to negatively influence their attitudes towards alcohol. Readers are guided explicitly by using imperative verb forms and necessive constructions. 3) Alcohol education is targeted communication, and the most important criteria for defining the audience are age and gender. 4) Argumentation is mainly based on the demonstration of causes and consequences. The most typical indicators of the course of argumentation are connectors indicating causal and argumentative relationships. 5) The content of alcohol education typically pivots on the themes of health and family. 6) Alcohol education is based the personifying key metaphor ALCOHOL IS KING. 7) Alcohol education texts contain a lot of hedging, to show that the claims do not necessarily hold in all cases, but that they are valid in most individual cases. Alcohol education changed in many ways during the study period. Few of these changes were linear. The changes in alcohol educations texts could probably best be described as fluctuation. Some features also seemed to change cyclically. The changes in alcohol education were usually closely associated with extratextual reality. One of the most important changes was the institutionalisation of alcohol education and the increasing mildness of its style. / Tiivistelmä Tutkimukseni käsittelee alkoholivalistuksen tekstilajia ja sen muuttumista vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana. Sen tavoitteet ovat pääosin kahtalaiset: ensimmäisenä päätavoitteena on selvittää, millainen tekstilaji alkoholivalistus on. Toisena päätavoitteena on hahmottaa, miten alkoholivalistus muuttuu tarkastelujakson aikana. Tutkimusaineisto koostuu 55 tekstistä, jotka on jaoteltu viiteen vaiheeseen suomalaisessa alkoholipolitiikassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana on oletus alkoholivalistuksesta tekstilajina, jossa lukijaan vaikuttaminen on erityisen keskeistä. Siksi tutkimuksessa hyödynnetään tekstilajiteorian lisäksi Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriaa. Tutkimuksen keskiössä on erilaisten argumentaatiotekniikoiden kuvaaminen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tekstien sisältöä ja kognitiivisia perusmetaforia, kirjoittajan ja lukijan suhdetta sekä varausten käyttöä. Tutkimuksessa luodaan alkoholivalistuksen tekstilajista synteesi, joka kuvaa mahdollisimman kattavasti eri aikoina julkaistuja alkoholivalistustekstejä. Tekstilajin keskeisimpiä ominaispiirteitä ovat seuraavat: 1) Alkoholivalistustekstissä viitataan eksplisiittisesti lukijaan, kun taas suora viittaaminen kirjoittajaan on harvinaista. 2) Lukijan toimintaa ohjaillaan implisiittisesti tarjoamalla lukijalle alkoholin vaikutuksista sellaista tietoa, joka oletettavasti vaikuttaa hänen alkoholiasenteisiinsa kielteisesti. Eksplisiittisesti lukijan toimintaa ohjaillaan käyttämällä imperatiivimuotoisia käskyjä ja nesessiivirakenteita. 3) Alkoholivalistus on kohdistettua viestintää, ja tärkeimpiä yleisön rajaamisen kriteerejä ovat ikä ja sukupuoli. 4) Argumentointi perustuu pitkälti syy- ja seurausargumenttien käyttöön. Tyypillisimmät argumentoinnin kulun indikaattorit ovat kausaalisia ja perustelevia suhteita osoittavia konnektoreita. 5) Alkoholivalistuksen sisällössä korostuvat terveys- ja perheteema. 6) Alkoholivalistuksen alkoholiajattelu pohjautuu alkoholia elollistavaan perusmetaforaan ALKOHOLI ON HALLITSIJA. 7) Alkoholivalistusteksteissä käytetään paljon varauksia osoittamaan, että esitetyt väitteet eivät pidä välttämättä paikkaansa kaikissa tapauksissa mutta että ne pätevät kuitenkin useimpiin yksilöihin. Alkoholivalistus myös muuttuu monin tavoin tarkastelujakson aikana. Muutokset ovat suhteellisen harvoin lineaarisia. Tavallisimmin alkoholivalistustekstien muutosta voisi kuvata aaltoilevaksi. Muutamia piirteitä tarkasteltaessa muutos näyttää myös sykliseltä. Tavallisesti alkoholivalistuksen muuttuminen on tiiviissä yhteydessä tekstinulkoiseen todellisuuteen. Keskeisimpiä muutoksia on alkoholivalistuksen institutionaalistuminen sekä sen sävyn lieveneminen.

詩經為我國最古之詩歌總集，其內容包括周代約六百年間的民間歌謠、士大夫作品以 及祭神之頌辭，生動且全面地反映了當時現實生活的種種情形與古代歷史文化脈動的 軌跡．既有經學與文學的價值，又蘊藏著豐富的政治 社會 經濟 宗教等各方面的 資料，是一部提供後人探索古代史實與社會情況的珍貴史料． 司馬遷撰史記，亦認為詩經具備豐富的史料價值，並且多所取材．然因二者體裁不同 ，寫作方式與目的亦異，因此在保存古史資料原貌與經過史識整理兩層系統的表現上 ，便各有短長．若能取之相互對照，比較二者所載史事之異同，並補以其他有關資料 ，定可窺見古史較信實可靠之面貌． 本論文即根據上述觀點，探求二書所敘古史之內容，考辨其異同．全文分六章完成． 第一章緒論，旨在說明本論文之研究動機、方法，並確定研究資料之範圍與時代．第 二章詩經與史記皆載之史事，羅列考辨二者皆述及之史事，分詩經略而史記詳者、詩 經本文可佐證史記者、詩經可與史記相對照者三節敘之．第三章史記所載引述詩經之 史事，將史記中引述詩經篇名、本文，或所謂詩人作刺之史事，分節敘述．第四章詩 經所載可補正史記缺失之史事，以詩經所載，補充矯正史記缺略或失誤之各項史事． 第五章詩經所反映之周代社會概況，分政治組織、教育設施、軍事戰備、農業情況、 禮樂制度、民情習俗六節敘述之，旨在說明詩經尚有豐富的社會史資料，以補充前三 章具體史實的考辨．第六章結論，根據前所論述，比較詩經與史記所載史事異同之處 ，並勾勒周代社會之概況．