Abstract The aim of this study was to compare the development of the psychiatric health care services, the views about what things can be regarded as good results in psychiatric health care and the factors affecting on them in Finland and in Greece. The study can be used as a point of reference when developing and comparing mental health indicators in and between the European countries. The psychiatric health care services in both the countries appeared to have gone through similar phases of development: isolation, psychopharmacal treatment, work and other activities, psychotherapies and finally, patient-oriented combination of all the methods. The number of psychiatric in-patient beds has decreased in mental hospitals and increased in general hospitals, and the number of rehabilitation and service homes has also increased. The data sets were collected by interviews and from written documents and statistical data sets concerning Finland and Greece (OECD health care data set 2000, European Commission 1997, 1999a, 1999b, 2000, 2001, World Health Organization 1996a, 1996b, 2001a, 2001b). In Finland 44 workers and decision-makers were interviewed within the area of one hospital district, and in Greece, 35 workers were interviewed in two psychiatric hospitals. The qualitative data sets were analyzed with methods of content analysis. The international and national quantitative data were analyzed for similarities and differences. The frame for the comparison was outlined based on the literature and the results of the interviews. In both countries, good results in psychiatric health care included well-being, functional abilities, service capacity and economy. Well-being in both the countries meant alleviation of the symptoms of the illness and satisfaction of the basic physical, psychic and social needs. In Finland patients' positive feelings were emphasized, while in Greece, the value of of equal rights for sick and healthy people was underlined. Functional abilities included the ability to take care of one's everyday life. In Greece the long-term mental patients needed to relearn the skills of daily living, while the Finnish system emphasized patients' ability to use the skills they had but did not use because of their illness. Adequate service capacity in Greece meant the accessibility of the services close to each person's place of residence, while in Finland possibilities to get information and guidance about matters concerning oneself and one's relatives were considered especially important. Economy meant the relationship between the costs and the results. In Greece patients needed sufficient pensions to be able to live outside the hospital. In Finland the challenge was to produce sufficiently high-quality services with the available resources. The factors affecting good results were related to the patient/client and his/her relatives, the health care staff, the methods of treatment, the organization of the system of care and the society in question. The importance of the patient's family, the professional skills of the staff, and the availability of both outpatient and inpatient treatment and medication were emphasized. / Tiivistelmä Tutkimuksessa vertaillaan psykiatrisen terveydenhoidon kehitystä sekä käsityksiä hoidon tuloksellisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Suomessa ja Kreikassa. Tutkimusta voidaan käyttää yhtenä esimerkkinä kehitettäessä psykiatrisen hoidon indikaattoreita ja maiden välisiä vertailuja Euroopassa. Tulosten perusteella psykiatrisessa terveydenhoidossa on havaittavissa molemmissa maissa tietyt kehitysvaiheet: eristäminen, lääkitys, työ ja toiminta, psykoterapiat, ja viimeisimpänä edellä mainittujen potilaslähtöinen yhdistäminen. Sairaalapaikkojen määrä psykiatrisissa sairaaloissa on vähentynyt ja yleissairaaloissa lisääntynyt molemmissa maissa ja kuntoutus- ja hoitokotien määrä on lisääntynyt. Aineisto koottiin haastatteluilla, kirjoitetuista asiakirjoista sekä tilastotiedoista psykiatrisesta terveydenhoidosta Suomessa ja Kreikassa (OECD health care data set 2000, European Commission 1997, 1999a, 1999b, 2000, 2001, World Health Organization 1996a, 1996b, 2001a, 2001b). Suomessa haastateltiin 44 työntekijää ja päättäjää yhden sairaanhoitopiirin alueella, Kreikassa 35 kahdessa sairaalassa. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Kvantitatiivisesta, kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä kootusta aineistosta etsittiin samankaltaisuuksia ja eroavuuksia. Vertailun viitekehys muodostettiin kirjallisuuden ja haastattelujen tulosten perusteella. Psykiatrisen terveydenhoidon tuloksellisuus on molempien maiden tiedonantajien mukaan hyvää oloa, toimintakykyä, palvelukykyä ja taloudellisuutta. Hyvä olo tarkoittaa sairauden oireiden lieventymistä ja psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten perustarpeiden tyydyttymistä. Suomessa korostettiin potilaan myönteisiä tunteita, kreikassa ihmisarvoa samanlaisin oikeuksin kuin muillakin ihmisillä. Toimintakyky sisältää kyvyn huolehtia jokapäiväisen elämän vaatimista tehtävistä. Kreikassa pitkään sairastaneilla oli tarve opetella uudelleen alusta jokapäiväisen elämisen taitoja, Suomessa korostettiin sairauden vuoksi käyttämättömänä olevan osaamisen elvyttämistä. Palvelukyky tarkoitti Kreikassa palvelujen saatavuutta läheltä asuinpaikkaa, Suomessa tiedon ja ohjauksen saamista itseä ja läheisiä koskevissa asioissa. Taloudellisuus tarkoittaa kustannusten ja tulosten välistä suhdetta. Kreikassa potilaiden tulee saada parempia eläkkeitä kyetäkseen asumaan sairaalan ulkopuolella, Suomessa haasteeksi koettiin hyvän hoidon mahdollistaminen olevilla voimavaroilla. Tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät liittyivät potilaaseen/asiakkaaseen ja hänen läheisiinsä, hoitavaan henkilökuntaan ja hoitomenetelmiin, hoidon organisointiin sekä yhteiskuntaan, jossa eletään. Molemmissa maissa korostettiin potilaan läheisten merkitystä, henkilökunnan ammattitaitoa, hoitopaikkoina sekä avo- että sairaanhoitoa ja lääkehoitoa.

Abstract Scholars are interested in exploring strategies for better business-to-business (B2B) brand management because several strategic benefits of having a stronger B2B brand have been revealed. Contributing to this stream of research, this dissertation applies the concept of multiple strategic orientations for the purpose of improving B2B branding. The collective role of the brand, market and entrepreneurial orientations when used for improving brand equity, brand awareness, brand credibility and financial performance are examined in the dissertation. Examining this phenomenon for B2B small- and medium-sized enterprises (SMEs) is an important and interesting topic because (1) SMEs are known for delineating multidimensional strategic orientation and (2) B2B SMEs have shown growth with the help of a stronger brand despite being less motivated to conduct branding activities and less resourceful when doing so. The results of this study could help to develop a more cohesive and coherent branding strategy for B2B SMEs. The research question of the dissertation is addressed with the help of three articles. The first article sheds light on the theoretical framework of interaction between brand, market and entrepreneurial orientations. Findings of the first article led the selection of two perspectives on interactions for examination, which were subsequently examined in the second and third articles respectively. These two perspectives on interaction are strategic hybrid orientation and moderating interaction. The first article used the systematic literature review approach, while the second and third articles used regression analysis to examine the relationship between constructs by using the data collected from 250 Finnish B2B SMEs. The results supported the presence of strategic hybrid orientation between brand and market orientations for the purpose of improving brand awareness, brand credibility and financial performance. However, insignificant results were found which did not rule out the presence of moderating interaction between brand, market and entrepreneurial orientations in improving brand equity. Further research studies are encouraged to advance the understanding of this approach of B2B branding in SMEs. The dissertation achieves novelty by being amongst the first to provide empirical evidence to support the concept of using multiple strategic orientations for B2B branding in SMEs. This study concludes by discussing the theoretical contributions and managerial implications of these results. / Tiivistelmä Vahvan brändin on todettu tuovan monia strategisia hyötyjä myös yritystenvälisillä (B2B) markkinoilla toimiville yrityksille. Sen vuoksi tutkijat ovat kiinnostuneita löytämään strategioita, joilla pyritään parempaan B2B-brändien johtamiseen. Tämä väitöskirja kontribuoi B2B-brändi -tutkimukseen soveltamalla strategisen moni-orientaation käsitettä. Tutkimuksessa tarkastellaan brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaation yhteisroolia parannettaessa brändin arvoa, bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta, sekä taloudellista tuloksellisuutta. Ilmiön tutkiminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa B2B-yrityksissä on tärkeää, koska (1) pk-yritysten tiedetään käyttävän moniulotteisia strategisia orientaatioita ja (2) B2B pk-yritykset näyttävät kasvavan vahvan brändin avulla huolimatta mahdollisesti vähäisestä motivaatiostaan ja vähäisistä resursseistaan tehdä brändäämis-toimenpiteitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä B2B pk-yritysten brändistrategiaa. Tutkimuskysymykseen vastataan kolmen artikkelin avulla. Ensimmäinen artikkeli tarkastelee teoreettista taustaa brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaatioiden interaktiolle eli yhdysvaikutukselle. Kyseisen artikkelin tulosten perusteella valittiin tarkasteluun kaksi näkökulmaa yhdysvaikutukseen. Nämä ovat hybridi interaktio ja moderoiva interaktio, joita käsitellään toisessa ja kolmannessa artikkelissa. Ensimmäisessä artikkelissa käytettiin systemaattisen kirjallisuusanalyysin menetelmää. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa aineistona oli 250 suomalaisen B2B pk-yrityksen kyselyaineisto, jonka analyysissä hyödynnettiin regressioanalyysiä käsitteiden välisten suhteiden tarkasteluun. Tulokset osoittavat brändi- ja markkinaorientaation muodostaman strategisen hybridi-orientaation parantavan bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta sekä taloudellista tuloksellisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan sulje pois moderoivaa interaktiota brändi-, markkina- ja yrittäjyysorientaation välillä brändin arvon lisäämiseksi. Väitöskirja on ensimmäisiä tutkimuksia, joissa empiirisesti tarkastellaan strategisen moni-orientoitumisen käsitettä B2B- brändeihin liittyen. Tulokset kannustavatkin jatkotutkimuksiin tästä näkökulmasta. Tutkimuksen lopuksi keskustellaan tulosten teoreettisista kontribuutioista ja liikkeenjohdollisista päätelmistä.