This master’s thesis investigates the Swedish American Chamber of Commerce (SACC) in Chicago, a non-profit organization, in order to aid it with customer defection. The chosen literature contributes to a better understanding of customer behavior, and thus, customer defection, by examining customer retention, customer defection, switching behaviors, and different gaps that can occur in the relationship between a service supplier and its customers. Through a systematic combining approach and empirical findings gained through semi-structured interviews with both executives and defected customers, this study reveals that the main reason for customer defection is a perceived lack of value in their membership to the SACC, along with the sentiment that their business-oriented expectations are not being met. As for the SACC, the Board members have a varied range of views as to the value of defected customers, though overall, acquisition is prioritized over customer defection strategies.

<p>Gentrifiering pågår idag ständigt i vårt samhälle. Det är en social förändringsprocess som består i att människor med hög socioekonomisk status flyttar till områden som traditionellt sett har dominerats av människor ur lägre sociala klasser och från etniska minoriteter.</p><p>Den här studien undersöker teorier och bakomliggande faktorer till varför människor väljer att gentrifiera och vilka likheter det finns mellan dem som väljer att gentrifiera. Genom en litteraturstudie visar pekar undersökningen på tidigare forskning och för en diskussion om ämnet.</p><p>Resultat av den här studien visar att anledningarna till varför människor gentrifierar idag ser väldigt olika ut, man har alltså inte kommit fram till vad den gemensamma nämnaren som får gentrifierarare att gentrifiera är. Vad man har ringat in är vad som sker, vilka det drabbar och vilka som har bra förutsättningar att bli gentrifierare.</p><p>Studien visar också att man måste sätta in gentrifiering i ett större samhällsperpektiv i vidare forskning för att finna nya svar och att inte bara studera den gentrifierande sidan, de som flyttar in i dessa områden.</p> / <p>Gentrification is something that is constantly going on in our society. It is a social change that consists of people with high socioeconomic status that are moving to areas which traditionally have been dominated by people from lower social classes and ethnic minorities.</p><p>This is a study which examines theories and underlying factors of why people choose to gentrify and what similarities exist between them. Through a literature study I examine previous research and I undertake a discussion of the topic.</p><p>The results of this study show that the reasons why people gentrify today are very different, they have not figured out what the common denominator is which make gentrifiers gentrify. What it has identified is what happens, what it affects and which individuals has good potential to become gentrifiers.</p><p>The study also shows the need to deploy gentrification in a broader societal point of view in further research to find new answers and to think not only of the gentrifiers, those who move into these areas.</p>

Gentrifiering pågår idag ständigt i vårt samhälle. Det är en social förändringsprocess som består i att människor med hög socioekonomisk status flyttar till områden som traditionellt sett har dominerats av människor ur lägre sociala klasser och från etniska minoriteter. Den här studien undersöker teorier och bakomliggande faktorer till varför människor väljer att gentrifiera och vilka likheter det finns mellan dem som väljer att gentrifiera. Genom en litteraturstudie visar pekar undersökningen på tidigare forskning och för en diskussion om ämnet. Resultat av den här studien visar att anledningarna till varför människor gentrifierar idag ser väldigt olika ut, man har alltså inte kommit fram till vad den gemensamma nämnaren som får gentrifierarare att gentrifiera är. Vad man har ringat in är vad som sker, vilka det drabbar och vilka som har bra förutsättningar att bli gentrifierare. Studien visar också att man måste sätta in gentrifiering i ett större samhällsperpektiv i vidare forskning för att finna nya svar och att inte bara studera den gentrifierande sidan, de som flyttar in i dessa områden. / Gentrification is something that is constantly going on in our society. It is a social change that consists of people with high socioeconomic status that are moving to areas which traditionally have been dominated by people from lower social classes and ethnic minorities. This is a study which examines theories and underlying factors of why people choose to gentrify and what similarities exist between them. Through a literature study I examine previous research and I undertake a discussion of the topic. The results of this study show that the reasons why people gentrify today are very different, they have not figured out what the common denominator is which make gentrifiers gentrify. What it has identified is what happens, what it affects and which individuals has good potential to become gentrifiers. The study also shows the need to deploy gentrification in a broader societal point of view in further research to find new answers and to think not only of the gentrifiers, those who move into these areas.

Abstract This study addresses the justifications of the duration of copyright, the revenue-generating models in the music business, and the availability of digital music in Finland. The first goal was to understand how different stakeholders in the music industry relate to copyright and how they justify what they consider the optimal duration. The second goal was to map out the revenue-generating models in the music industry at a time when the consumption of music has changed from analogue to digital formats, from physical products to streaming services. The third goal was to find out the different ways in which digital music is available on the internet in Finland. The research material consists of survey research, half-structured theme interviews and documentary material. The applied research methods are theory- and material-based content analysis. The theoretical approaches utilized are the theory of justice by John Rawls, the theory of hegemony by Antonio Gramsci, the classical communication model by Roman Jakobson, and power theory by Lawrence Lessig. It uses as its interpretational theory the model of justification of copyright by Laura Leppämäki. The results state the following: The most common justification provided for the optimal duration of copyright is utilitarianism – advantage to society as a whole. The same justification is given by stakeholders who want to keep the duration as it stands, and also by those who wish to shorten it. Another common justification is to see copyright as a natural item of ownership, claimed by work, and especially as a subject of inheritance, preferably for two subsequent generations. The problems concerning the revenue-generating models in the digital world tend to focus on distribution of income on three different levels: record contracts; the distribution models of the streaming companies; and contracts between content sharing companies, record companies and rights organizations. The authors and artists have the weakest bargaining position in the negotiations. The results on availability of digital music show that digital music can be discovered via public services (music libraries), commercial services (streaming companies), and ad hoc societal services (peer-to-peer networks). The role of music libraries as a content provider has decreased since the majority of music consumption has altered to digital services. / Tiivistelmä Tutkimus käsittelee musiikin tekijänoikeuden keston perusteluja, musiikkialan ansaintalogiikoita ja digitaalisten musiikkiaineistojen saatavuutta Suomessa. Tarkoituksena oli hahmottaa, miten musiikkiteollisuuden eri osapuolet suhtautuvat tekijänoikeuteen ja miten ne perustelevat tekijänoikeuksien optimaalista kestoa. Tavoitteena oli myös kartoittaa musiikkialan ansaintalogiikat, jotka ovat muuttuneet siirryttäessä analogisesta musiikin kulutuksesta digitaaliseen musiikin kulutukseen, ennen kaikkea suoratoistopalveluihin. Kolmantena tehtävänä oli selvittää, millä tavoilla digitaalista musiikkia on saatavilla internetin välityksellä Suomessa. Tutkimusaineisto koostuu kyselytutkimuksesta, puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä dokumenttiaineistosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä teoria- että aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa sovellettuja teorioita ovat John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria, Antonio Gramscin hegemoniateoria, Roman Jakobsonin klassinen kommunikaatiomalli ja Lawrence Lessigin valtateoria. Tutkimus käyttää tekijänoikeuksia koskevan tutkimuskysymyksen kohdalla tulkintateoriana Laura Leppämäen esittämää mallia oikeuksien perusteluista. Tutkimuksen tuloksena on, että sekä tekijänoikeuden nykyistä kestoa että sen lyhentämistä perustellaan ennen kaikkea utilitarismilla. Toinen keskeinen perustelukeino oli työn kautta teoksiin saatava omistusoikeus ja tämän omistusoikeuden kautta tarjoutuva mahdollisuus oikeuksien jättämiseen perintönä tekijän jälkipolville. Ansaintalogiikoiden kohdalla esiin nousi digitaalisesta myynnistä generoituvien tulojen jakamiseen liittyvät ongelmat, joita esiintyy niin musiikintekijöiden ja levy-yhtiöiden välisissä sopimuksissa, suoratoistopalvelujen sisäisissä maksumalleissa kuin internetin alustapalveluiden ja oikeudenhaltijoiden sekä heitä edustavien järjestöjen välisissä sopimuksissa. Heikoimmassa asemassa sopimuksia koskevissa neuvotteluissa ovat musiikintekijät ja artistit. Digitaalisen musiikkiaineiston saatavuuden kohdalla keskeisenä tuloksena on, että aineistoa on saatavilla julkisen palvelun eli yleisten musiikkikirjastojen, kaupallisten palveluiden eli suoratoistopalveluiden ja yhteisöllisten palveluiden eli vertaisverkkojen välityksellä. Musiikkikirjastojen rooli aineistojen tarjoajana on pienentynyt siirryttäessä analogisen musiikin kulutuksesta digitaalisen musiikin kulutukseen.