Abstract
The main purpose of this study has been to examine the working life correspondence of education both theoretically and empirically. In this study, three different conceptual interpretations have been used to define working life correspondence: interpretation emphasizing the know-how needs of the working life, interpretation emphasizing the educational expectations of the working life and the interpretation emphasizing the career development of the individual. This phenomenon has been studied from the point of view of computer science education in particular. The interpretations emphasizing know-how needs and educational expectations are examined using gap analysis. The correspondence between the know-how capacities and the educational expectations is significantly different from that between the know-how capacities and the know-how needs. The gaps between the individual’s know-how capacities and the educational expectations are clearly more positive, less dependent upon external factors closely related to the respondent and there was considerably less variation among them than between the know-how capacities and the know-how needs.
The results showed that the know-how needs of working life are very heterogeneous and strongly dependent on the external factors relating closely to the individual. The educational expectations were shown to be very homogeneous. Therefore it seems natural that the development of the contents of instructions and the structure of the education – particularly in the case of the compulsory core contents – should be based on the very homogeneous and independent educational expectations of the working life. In the light of the results, the educational expectations point of view brings a completely new and significant perspective to the examination of the working life correspondence and the effectiveness of the education, as well as the development of the contents of instruction.
In terms of explaining and anticipating student satisfaction, the results turned out to be interesting. The results showed that learning results, the age of the respondent and the satisfaction in studying are significantly interconnected. The most significant external factor anticipating satisfaction in the field of computer science was the career development of an individual, which refers to the long-term effects of the education.
In terms of method, this study was conducted as field research with the help of a questionnaire. The target group were students who had graduated from the department of Information Processing Science of the University of Oulu from 1976 through 2006. The questionnaire was sent to a total of 680 persons, 210 of whom replied. This was 31.3 % of the entire target group. / Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on ollut tutkia sekä teoreettisesti että empiirisesti ilmiötä ”koulutuksen työelämävastaavuus”. Tutkimuksessa koulutuksen työelämävastaavuudelle on määritelty kolme erilaista käsitteellistä tulkintaa: työelämän osaamistarpeita korostava tulkinta, työelämän koulutusodotuksia korostava tulkinta sekä yksilön urakehitystä korostava tulkinta. Ilmiötä on tarkasteltu erityisesti tietojenkäsittelytieteiden koulutuksen näkökulmasta. Osaamistarpeita korostavassa tulkinnassa työelämävastaavuutta voidaan tarkastella osaamistarpeiden ja koulutuksen tuottamien osaamisvalmiuksien vastaavuutena. Koulutusodotuksia korostavassa tulkinnassa työelämävastaavuutta voidaan vastaavasti tarkastella koulutusodotusten ja koulutuksen tuottamien osaamisvalmiuksien vastaavuutena. Urakehitystä korostava tulkinta tarkoittaa sitä, kuinka hyvin koulutuksen tuottamat osaamisvalmiudet tukevat yksilön urakehitystä. Osaamistarpeita ja koulutusodotuksia korostavia työelämävastaavuuden tulkintoja on tarkastelu kuiluanalyysin avulla. Osaamisvalmiuksien ja koulutusodotusten keskinäinen vastaavuus poikkeaa merkittävästi osaamisvalmiuksien ja osaamistarpeiden vastaavuudesta. Osaamisvalmiuksien ja koulutusodotusten väliset kuilut ovat selvästi positiivisempia, riippumattomia vastaajaan kiinteästi liittyvistä ulkoisista tekijöistä ja niiden vaihtelu huomattavasti vähäisempää kuin osaamisvalmiuksien ja osaamistarpeiden välisten kuilujen tapauksessa. Koulutuksen vaikutuksia yksilön urakehitykseen ei ollut mahdollisuuksia tutkia, joskin ammattiryhmäkohtaiset kuiluanalyysien tulokset osoittivat, että muodollinen koulutus ei kykene tuottamaan yksilön urakehityksen myötä laajenevia ja kasvavia osaamistarpeita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työelämän osaamistarpeet ovat hyvin heterogeenisia ja ne ovat vahvasti riippuvaisia yksilöön kiinteästi liittyvistä ulkoisista tekijöistä. Tämä osaamistarpeiden heterogeenisuus muodostuu ongelmaksi tarvelähtöisen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämisessä. Sen sijaan koulutusodotukset osoittautuivat hyvin homogeenisiksi. Todella merkittävä havainto on nimenomaan se, että koulutusodotukset eivät ole yksilön osaamistarpeiden johdannaisia eivätkä lainkaan riippuvaisia vastaajien taustatekijöistä, vaan ne perustuvat mitä ilmeisimmin vastaajien näkemyksiin tietojenkäsittelytieteiden ydinalueista ja sisällöistä. Siksi tuntuu luonnolliselta, että opetussisältöjen ja rakenteen kehittäminen – etenkin pakollisten ydinsisältöjen osalta – tulisi perustua työelämän hyvin homogeenisiin ja riippumattomiin koulutusodotuksiin. Tulosten valossa koulutusodotusnäkökulma tuo täysin uuden ja merkittävän näkökulman koulutuksen työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden tarkasteluun sekä opintosisältöjen kehittämiseen.
Opiskelijatyytyväisyyden selittämisen ja ennustamisen osalta tulokset osoittautuivat mielenkiintoisiksi. Tutkimuksessa opiskelijatyytyväisyys jakaantui kahteen osaan: opiskelutyytyväisyyteen ja koulutusalatyytyväisyyteen. Tulokset osoittivat, että oppimistuloksilla, vastaajan iällä ja opiskelutyytyväisyydellä on merkittävä keskinäinen yhteys. Ulkoisista tekijöistä merkittävimmäksi koulutusalatyytyväisyyttä ennustavaksi tekijäksi nousi yksilön urakehitys, joka viittaa koulutuksen pitkäaikaisiin vaikutuksiin.
Menetelmällisesti tutkimus oli kyselymetodiin perustuva kenttätutkimus, jossa kohdejoukon muodostivat Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselta vuosina 1973–2006 valmistuneet opiskelijat. Kyselyt lähetettiin 680 henkilölle ja niihin vastasi 210 henkilöä, mikä on 31,3 % koko kohdejoukosta.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-9036-7 |
| Date | 17 March 2009 |
| Creators | Riihijärvi, J. (Jorma) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2009 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3191, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-220X |
Page generated in 0.0038 seconds