Abstract
The background to this study was, firstly, the shortage of doctors
in the remote areas in Finland and secondly, the possibilities to use
new IT-technology to the organization of health care services. The aim
was to find out whether it is possible to organize consultations between
GPs and patients as remote work through the use of videoconferencing
equipment. In literature the results of the studies on teleconsultations
in remote areas have been positive in many specialties from the point of
view of operating the system, patient satisfaction and costs. However
few studies of teleconsultations are available in the area of general
practice.
The aims of this study were to identify the technical solutions
what teleconsultation requires and to report on the implementation of
the solutions and process of the teleconsultations. Two hypotheses were
to be tested in the study: first that patients treated in the
traditional way were more satisfied than teleconsultation patients: the
second was that while a sizeable patient group could be treated
remotely, teleconsultation would prove to be more expensive than the
traditional consultation.
The teleconsultation part of the study was organized so, that the
patient and a trained nurse were in Puolanka Health Center and the GP in
the city of Kajaani (100 kilometers away). The videoconferencing system
worked on the LAN in the Kainuu area. The study group consisted of two
random groups, 508 patient visits were treated as remote work and 490
visits were treated in the traditional way in Puolanka Health Center.
In addition to the diary of technical problems and the patient
satisfaction questionnaires the measures of the study were the analysis
of success in the consultation and the account of the return
consultations in the remote group. A part of consultations were
videotaped and the success in transfer of information was analysed from
those tapes. The cost of the consultation was calculated, and
sensitivity analysis was used to examine the cost of teleconsultations
for diabetic patients.
The results indicated that with a local area network it is
possible to build a well functioning, reasonably priced teleconsultation
system. The patients were equally satisfied with the teleconsultation as
with the traditional consultation. The transfer of information in
teleconsultations was good enough to make reliable diagnoses. It is
estimated that three out of four from a random population in general
practice could be treated in teleconsultation. Although it is about 30%
more expensive to treat patients by teleconsultation than by the
traditional method, the advantages of the teleconsultation model are
that it enables an efficient transfer of information and know-how
regardless of distance, and that it enhances considerably the
traditional scope of health care services. / Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oli syrjäisten alueiden lääkäripula ja
toisaalta telelääketieteen mukanaan tuomat mahdollisuudet järjestää
palveluja uudella tavalla. Tarkoituksena oli selvittää, voidaanko
lääkärin vastaanottopalveluita tuottaa etätyönä
videoneuvottelujärjestelmää käyttäen. Kirjallisuuden mukaan tulokset
monien erikoisalojen televideokonsultaatioista olivat myönteisiä
toimivuuden, potilastyytyväisyyden ja kustannusten näkökulmista: mutta
perusterveydenhuollon tutkimuksia etävastaanotosta ei löytynyt.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia teknisiä
ratkaisuja etävastaanotto vaatii ja kuvata valitun järjestelmän
toimivuus sekä etävastaanottotapahtuman kulku.
Hypoteesissa oletettiin tavallisella vastaanotolla hoidettujen
olevan hieman etä-vastaanotolla käyneitä tyytyväisempiä ja että
merkittävä osa potilasjoukosta voidaan hoitaa etätyönä sekä että
etävastaanottokäynti on kalliimpi kuin tavallinen
vastaanottokäynti.
Tutkimus toteutettiin siten, että etävastaanottotilanteessa
potilas oli hoitajan kanssa Puolangan terveyskeskuksessa ja lääkäri
Kajaanissa. Yhteys hoidettiin videoneuvottelujärjestelmällä, joka käytti
Kainuun atk-alueverkkoa. Tutkimusjoukko koostui kahdesta
satunnaistetusta ryhmästä, joista 508 vastaanottokäynnin ryhmä
hoidettiin etätyönä ja toinen 490 käynnin ryhmä tavallisella
vastaanotolla Puolangan terveyskeskuksessa.
Mittareina käytettiin teknisten ongelmien päiväkirjaa ja
potilastyytyväisyyskyselyä, vastaanoton onnistumisen arviointia ja
etävastaanoton uusintakäyntien tarpeen selvitystä. Tiedon siirtymisen
onnistumista tutkittiin siten, että analysoitiin joukko
videonauhoitettuja vastaanottoja, laskettiin vastaanottokäyntien
kustannukset ja tarkasteltiin herkkyysanalyysien avulla
etävastaanottomallilla toteutetun diabetesetävastaanoton
kustannuksia.
Tuloksien mukaan on mahdollista rakentaa toimiva, kohtuuhintainen
etävastaanottojärjestelmä, kun käytetään alueellista atk-verkkoa.
Potilaat olivat vähintään yhtä tyytyväisiä etävastaanottoon kuin
tavalliseen. Tiedon siirtyminen etävastaanotolla on riittävän hyvä
luotettavien päätelmien tekemiseksi. Noin kolme neljäsosaa
valikoimattomasta perusterveydenhuollon potilasjoukosta voitiin hoitaa
etätyönä. Lääkärin oma arvio vastaanoton onnistumisesta oli kuitenkin
parempi perinteisessä vastaanotossa ja etävastaanotolla jouduttiin
määräämään hieman enemmän laboratoriokokeita. Kun etävastaanottomallia
käytetään korvaamaan tavanomainen vastaanottotapa ilman toiminnallisia
ja organisatorisia muutoksia, se on noin 30 % kalliimpi kuin
tavanomainen. Etävastaanottomalli kuitenkin mahdollistaa tehokkaan
tiedon ja osaamisen siirtymisen välimatkasta riippumatta ja luo
edellytykset uudenlaisille tavoille organisoida terveydenhuollon
palveluita.
Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-7407-5 |
Date | 13 August 2004 |
Creators | Timonen, O. (Olavi) |
Publisher | University of Oulu |
Source Sets | University of Oulu |
Language | Finnish |
Detected Language | Finnish |
Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
Format | application/pdf |
Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2004 |
Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0031 seconds