Abstract
This study brings together the politics of belonging, relational narrative inquiry and values and values education in the context of Finnish early childhood education. The study draws on the politics of belonging within which belonging and exclusion are understood as relational rather than individual phenomena. The significant relations for belonging and exclusion do not just emerge between humans, but they are also material, cultural and political. The study asks how the politics of belonging are shaped in young children’s diverse relations in a Finnish preschool context.
The onto-epistemological premise of the study relies on the relational narrative inquiry. The study was implemented in six Finnish preschools, where the children’s ages ranged from 1 to 5 years. The research material consisted of written small stories, videos, participatory observations, field notes and discussions with the educators. The analysis was based on holistic reading and re-reading and supported by the idea of small stories and theory of gaps.
The findings highlight three interrelated entrances to understanding the politics of belonging in the preschool context. First, the study emphasises the politics of belonging as constantly shaped and lived in daily encounters. The findings illustrated the co-existence of belonging and exclusion. Usually it was one child who was excluded by other children in the fleeting moments of daily life, and often when the educators were not present. Second, the study reveals the meaning of the pedagogical practices in the politics of belonging. Pedagogical practices were tightly surrounded with the materiality, institutional routines and cultural aspects, such as spaces, artefacts, routines, rules, curriculum and legislation. The third entrance provides insights into the value-bound nature of the politics of belonging. Belonging emerged as closely related to democratic, caring and disciplinary values. The findings raised a tension between individually and collectively oriented values. The study argues for understanding the politics of belonging shaped in a landscape of diverse relations and value fields, where the children were active agents in their belonging and exclusion. / Tiivistelmä
Väitöskirja yhdistää yhteenkuuluvuuden politiikan, suhteisen kerronnallisen tutkimuksen sekä arvot ja arvokasvatuksen suomalaisen varhaiskasvatuksen kontekstissa. Yhteenkuuluvuuden politiikka käsitteenä haastaa tutkimaan yhteenkuuluvuutta ja poissuljetuksi tulemista suhteissa muotoutuvana ilmiönä ennemmin kuin yksilön näkökulmasta. Suhteisuus nostaa esille ihmisten välisten suhteiden lisäksi myös materiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset suhteet merkityksellisinä yhteenkuuluvuudelle. Tutkimus kysyy: Kuinka yhteenkuuluvuuden politiikka muotoutuu pienten lasten moninaisissa suhteissa suomalaisessa päiväkotikontekstissa?
Tutkimuksen onto-epistemologinen lähtökohta on suhteisessa kerronnallisessa tutkimusotteessa. Tutkimus toteutettiin kuudessa päiväkodissa, joissa lapset olivat 1–5-vuotiaita. Tutkimusaineisto koostui kirjoitetuista pienistä kertomuksista, videoista, osallistuvista havainnoinneista, muistiinpanoista ja keskusteluista varhaiskasvattajien kanssa. Tutkimusaineiston analyysi pohjautui kokonaisvaltaiseen luentaan ja uudelleen luentaan, soveltaen kerronnallisia käsitteitä ”pienet kertomukset” ja ”välien teoria”.
Tulokset tuovat esille kolme toisiinsa kietoutunutta näkökulmaa. Ensiksi tutkimus korostaa yhteenkuuluvuuden politiikkaa jatkuvasti muuttuvana ja arjen kohtaamisissa muotoutuvana ilmiönä. Tulokset havainnollistavat yhteenkuuluvuuden ja poissuljetuksi tulemisen samanaikaista olemassaoloa. Yleensä yksi lapsi poissuljettiin leikin ulkopuolelle arjen ohikiitävissä hetkissä, joissa työntekijöitä ei ollut läsnä. Toiseksi tutkimus nostaa esille pedagogisten käytänteiden merkityksen. Pedagogiset käytänteet suhteissa materiaan, institutionaalisiin rutiineihin ja kulttuurisiin näkökulmiin tuottivat yhteenkuulumista ja poissuljetuksi tulemista. Tulokset avaavat tilojen, tavaroiden, rutiinien, sääntöjen, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä lainsäädännön merkityksiä. Kolmas näkökulma avaa arvojen ja arvokasvatuksen kietoutuneisuuden. Yhteenkuuluvuuden politiikka liittyy läheisesti demokraattisiin, hoivan ja välittämisen sekä kurin ja järjestyksen arvoalueisiin. Tutkimus paljastaa jännitteitä suhteessa yksilöllisiin ja yhteisöllisiin arvoihin. Tutkimus haastaa tarkastelemaan yhteenkuuluvuuden politiikkaa moninaisten suhteiden ja arvojen maisemassa, jossa lapset ovat aktiivisia toimijoita yhteenkuulumisessaan ja poissuljetuksi tulemisessaan.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-1881-6 |
| Date | 30 April 2018 |
| Creators | Juutinen, J. (Jaana) |
| Contributors | Puroila, A. (Anna-Maija), Johansson, E. (Eva) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2018 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0028 seconds