Abstract
The aim of this dissertation was to investigate the association between family history of mental disorders, especially psychosis, and long-term social, occupational and clinical outcome in schizophrenia. In addition, the association of pregnancy, birth and early development related factors with occupational and clinical outcome in schizophrenia were analysed. Two meta-analyses and the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986 (NFBC1966 and NFBC1986) were used to gather the data.
In the meta-analyses family history of psychosis was associated with poorer long-term clinical, occupational and global (i.e. combined occupational, social and clinical) outcome in schizophrenia.
NFBC1966 is an unselected, population-based sample of 12,058 live-born children and includes 161 individuals with schizophrenia spectrum disorder. NFBC1986 is also an unselected, population-based cohort and consists of 9,432 live-born children and includes 189 individuals with psychosis.
In the NFBC1966 study family history of any mental disorder was associated with more severe positive and emotional symptoms, but was not associated with other clinical symptoms or social, occupational or global outcome in schizophrenia. The family history of psychosis was not associated with outcomes. Regarding pregnancy, birth and early development related factors, it was found that young maternal age was associated with higher probability of being hospitalised with schizophrenia. In the NFBC1986 study a family history of any mental disorder was associated with higher number of days spent at hospital and higher number of hospitalisations, but it was not associated with occupational outcome or disability pension in psychotic disorders. A family history of psychosis was not associated with outcomes.
This study suggests that family history of psychosis has a small association with clinical, occupational and global outcome in schizophrenia. There is less research regarding the association between family history of any mental disorder and outcome in schizophrenia, but based on the cohort studies family history of any mental disorder could be even stronger outcome predictor than family history of psychosis. Family history of mental disorders and especially psychosis is a strong risk factor for schizophrenia, and based on this study it seems to also associate with poorer outcome. / Tiivistelmä
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten mielenterveyshäiriöiden, erityisesti psykoosin, esiintyminen suvussa on yhteydessä pitkän ajan sosiaaliseen, kliiniseen ja työkykyyn liittyvään ennusteeseen skitsofreniassa. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka raskauteen, syntymään ja varhaiseen kehitykseen liittyvä tekijät ovat yhteydessä työntekoon ja kliiniseen ennusteeseen skitsofreniassa. Asiaa tutkittiin kahdessa meta-analyysissä ja Pohjois-Suomen vuoden 1966 ja 1986 syntymäkohorteissa.
Meta-analyysien mukaan psykoosin sukurasitus oli yhteydessä huonompaan pitkän ajan kliiniseen, työkykyyn liittyvään ja kokonaisennusteeseen (yhdistetty sosiaalinen, kliininen ja työnteon ennuste) skitsofreniassa.
Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti on valikoitumaton, yleisväestöpohjainen kohortti, johon kuuluu 12 058 elävänä syntynyttä lasta. Kohortti sisältää 161 skitsofreniaa sairastavaa henkilöä. Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortti on myös valikoitumaton, yleisväestöpohjainen kohortti. Siihen kuuluu 9 432 elävänä syntynyttä lasta, joista 189:llä on psykoosi.
Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin mukaan mielenterveyshäiriön esiintyminen suvussa liittyi vakavampiin positiivisiin ja emotionaalisiin oireisiin, mutta ei liittynyt muihin kliinisiin oireisiin, työkykyyn, sosiaaliseen tai kokonaisennusteeseen. Psykoosin sukurasitus ei liittynyt ennusteeseen. Raskauteen, syntymään ja varhaiseen kehitykseen liittyvien tekijöiden osalta tutkimuksessa todettiin, että äidin nuori ikä oli yhteydessä suurempaan sairaalahoidon todennäköisyyteen skitsofreniassa. Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortin mukaan mielenterveyshäiriön esiintyminen suvussa liittyi suurempaan sairaalahoitopäivien ja sairaalahoitokertojen lukumäärään, mutta ei liittynyt työssäkäyntiin tai työkyvyttömyyseläkkeeseen psykoottisissa häiriöissä. Psykoosin sukurasitus ei liittynyt ennusteeseen.
Näiden tulosten mukaan psykoosin sukurasituksella on pieni yhteys kliiniseen, työkykyyn liittyvään ja kokonaisennusteeseen skitsofreniassa. Minkä tahansa suvussa esiintyvän mielenterveyshäiriön yhteydestä ennusteeseen on vähemmän tutkimuksia, mutta kohorttitutkimusten perusteella millä tahansa suvussa esiintyvällä mielenterveyshäiriöllä voi olla jopa suurempi yhteys ennusteeseen kuin psykoosin sukurasituksella. Mielenterveyshäiriöiden ja etenkin psykoosin esiintyminen suvussa on voimakas skitsofrenian riskitekijä, ja tämän tutkimuksen mukaan se on myös yhteydessä huonompaan ennusteeseen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-1905-9 |
| Date | 08 May 2018 |
| Creators | Käkelä, J. (Juha) |
| Contributors | Miettunen, J. (Jouko), Jääskeläinen, E. (Erika) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2018 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0023 seconds