Abstract not available.

No description available.

No description available.

No description available.

Leading theme in this master’s thesis is adaptation and preparation to ever changing requirements of skills and knowledge in the working life. These changes of requirements in the working life are implied by the changes in the occupational structure in Finland that is presented in the thesis. The data used in thesis to show the changes in the occupational structure in Finland Finnish Longitudinal Employer-Employee Data, FLEED, which is gathered by Statistics Finland and it shows changes in occupational structure of Finland between years 1995 and 2007. Education is considered in this thesis so that its object is to prepare children and future generations for working life with suitable skills and knowledge. The variety of other, equally important, objects that education has and possibly contradictions as well as problems that might arise in the course of achieving all the objects is beyond of this study. Changing occupational structure arises a question that how education prepares itself to the unknown changes? To answer the question asked, I will introduce Economics of education and Educational planning and how these two relate to each other, especially how economics of education has affected education and educational planning. Therefore I will first take historical review of the economics of education and introduce two main theories; human capital theory and screening theory. The main difference of these two will be explained and also what kind of difference it would make to education if either one could be proved right. It would also have an effect on how education should be arranged in the society. Educational planning has had, in its course, different approaches to analyze and predict future. I will review those approaches; also these approaches have been influenced by economics of education. In the last part of the thesis I bring up studies in Finland has tried to prepare and project changing work life. Also I discuss about can education bring something new to economics of education. / Tämän Pro gradu-tutkielman johtava teema on mukautuminen ja valmistautuminen muuttuviin vaatimuksiin tiedoista ja taidoista työelämässä. Ammattirakenteen muutos Suomessa viittaa siihen että vaatimukset erilaisille tiedoille ja taidoille työelämässä on tapahtumassa. Aineisto ammattirakenteen muutoksesta on Tilastokeskuksen yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (Finnish Longitudinal Employer-Employee Data FLEED). Ammattirakenteen muutos ajoittuu vuosien 1995 ja 2007 välille. Koulutus mielletään tässä Pro gradu-tutkielmassa sellaiseksi toiminnaksi jonka tavoite on valmistaa lapsia sekä tulevia sukupolvia työelämään oikeanlaisilla taidoilla ja tiedoilla. Yhtälailla tärkeät muut tavoitteet, mitä koulutukselle ja kasvatukselle on annettu, sekä mahdollisesti syntyviä ristiriitoja tavoitteita saavuttamisessa ovat tämän tutkielman ulkopuolella. Muutokset ammattirakenteessa luo kysymyksen, että miten koulutus on valmistautunut tällaisiin tuntemattomiin muutoksiin? Vastatakseni kysymykseen esittelen koulutusekonomian ja koulutussuunnittelun, sekä erityisesti miten koulutusekonomia on vaikuttanut koulutussuunnitteluun. Aluksi käyn läpi koulutusekonomian ja esittelen sen kaksi pääteoriaa: inhimillisen pääoman teorian ja siiviläteorian. Selitän millä tavoin nämä teoriat eroavat toisistaan ja mikäli jompikumpi voidaan todistaa oikeaksi millainen vaikutus sillä olisi koulutukseen. Koulutussuunnittelussa on käytetty monenlaisia analysointivälineitä tulevaisuuden ennakoimiseksi. Esittelen nämä eri tavat ja työkalut, sekä miten koulutussuunnittelu on historiansa aikana muuttunut ja miten taloudellinen ajattelu on muuttanut koulutussuunnittelua. Viimeisessä osassa tuon esille tutkimuksia siitä miten Suomessa pyritään ennakoimaan ja valmistautumaan muutoksiin työelämässä. Käyn myös keskustelua siitä voiko kasvatustiede tuoda jotain uutta koulutusekonomiaan.

The Finnish Ministry for Foreign Affairs (MFA) has funded non-governmental organizations’ projects for development communication and development education for over 30 years. The research topic of this thesis is founded on the idiosyncrasies of promoting and funding global education through the MFA. The Ministry for Foreign Affairs supports global education projects as a part of its development policy, with funds from development appropriations. The argument is, that for citizens to contribute to and monitor the discussion on development and development cooperation, skills and opportunities to learn about development cooperation are required. This rationale is aligned with international policies, for example, on the global partnership goal of United Nations’ Millennium Development Goals. The theoretical investigation of this thesis is founded on development policy and global education policy. The aim of this thesis is to investigate the possible issues of promoting and funding global education projects as a part of development policy. Finnish global education projects funded by the MFA are under pressure of both development policy and global education policy. This thesis investigates the two policies and constructs a framework in which to analyse the development communication and global education instrument. The non-governmental organizations applying for funding need to articulate the aims of their global education project in alignment with Finnish development policy. The intention of the thesis is to find how global education and development policy are compatible, and what kind of issues this might involve. By researching project applications through a relevant framework, these questions can be made explicit. To answer these questions, this thesis consists of a qualitative, abductive content analysis of 17 global education projects from 15 different Finnish non-governmental organizations. Content analysis of this thesis is based on an interpretative, abductive process between the data and theory, from which new meaning can be extrapolated. The applications were approved for two-year funding by the Ministry for Foreign Affairs, for the years 2012–2013 and 2013–2014. In relation to document research, this thesis utilizes Prior’s (2008) framework on understanding documents both as a resource and as a topic. In this research, the applications are positioned within the theoretical framework of global education and development policy, which is established in the beginning of the thesis in a scholarly manner. A qualitative content analysis is then conducted, with approaching the documents through relevant categories for analysis. Converging themes, and justification for funding global education within the MFA, are present in the conceptualization of education for global responsibility. The idea of an imperative for global justice conjoins development policy together with global education, as presented in the project applications. Similarly, the idea of a shared partnership in development provides linkages to global education. However, the practice of development communication is more close to development policy. It is debatable whether development policy of the MFA is more suitable for projects of development awareness and campaigning. In this sense, promoting global education as a part of development policy fosters a certain kind of global education, which might lack a critical perspective. The findings of this thesis indicate that the Ministry for Foreign Affairs is a justifiable administrator of the development communication and education instrument. However, coining global education with development policy can influence approaches to global education. The funding instrument is based on MFA’s development policy which focuses but also limits approaches to global education. Global education has been topical for the past decade in Finnish educational policy. It has also increased its foothold according to the 2016 national core curriculum draft and UNESCO suggestions for post-2015 education agenda on development. This thesis adds to the debate whether global education projects should be administrated through the Ministry for Foreign Affairs and what kind of issues this involves. / Suomen ulkoasiainministeriö (UM) on rahoittanut kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatusprojekteja jo yli 30 vuoden ajan. Tämän tutkielman aihe perustuu viestintä- ja globaalikasvatuksen tukemiseen ulkoministeriöstä käsin ja siihen liittyviin erikoispiirteisiin. Suomen ulkoasiainministeriö tukee globaalikasvatusprojekteja kehitysyhteistyövaroin osana UM:n kehityspolitiikkaa. Perusteluna tälle pidetään sitä, että kansalaisten tulee tietää kehitysyhteistyöstä voidakseen osallistua kehityspoliittiseen keskusteluun. Tämä vaatii taitoja ja mahdollisuuksia oppia kehitysyhteistyöstä, jotta kansalaiset voivat seurata ja valvoa kehitysyhteistyökeskustelua. Kyseinen päättely on myös linjassa kansainvälisesti hyväksyttyjen Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteiden kanssa. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella mahdollisia kysymyksiä joita liittyy globaalikasvatusprojektien tukemiseen kehityspolitiikan osana. Suomalaiset globaalikasvatusprojektit joutuvat vastaamaan sekä kehityspolitiikan että globaalikasvatuksen haasteisiin. Tämä tutkielma hyödyntää kehityspolitiikan ja globaalikasvatuksen politiikkalinjauksia sekä käsitteitä, joista rakennetaan viitekehys viestintä- ja globaalikasvatustuen tarkasteluun. Kansalaisjärjestöt jotka hakevat rahoitusta globaalikasvatusprojekteihinsa, joutuvat seuraamaan Suomen kehityspolitiikan linjauksia. Tämä tutkielma ottaa selvää siitä miten globaalikasvatus ja kehityspolitiikka voivat olla yhteensopivia ja millaisia kysymyksiä niiden kohtaamiseen liittyy. Tutkimalla projektihakemuksia merkityksellisessä viitekehyksessä nämä kysymyksen voidaan tuoda näkyville. Vastatakseen näihin kysymyksiin, tämä Pro gradu -tutkielma sisältää kvalitatiivisen, abduktiivisen sisällönanalyysiin 17:stä globaalikasvatusprojektista 15:ltä eri kansalaisjärjestöltä. Tämän tutkielman sisällönanalyysi perustuu tulkinnalliseen, abduktiiviseen prosessiin tutkimusaineiston ja teorian välillä. Sisältöanalyysin avulla nostetaan esille uusia näkökulmia ja merkityksiä. Kaikki tutkielmassa käytetyt hankehakemukset hyväksyttiin kaksivuotiseen rahoitukseen vuosille 2012–2013 ja 2013–2014. Dokumenttien tutkimukseen (document research) liittyen tämä tutkielma hyödyntää Priorin (2008) viitekehystä, jossa dokumentit ymmärretään yhtäältä aineistoksi (resource) sekä toisaalta itse aiheeksi (topic). Tutkielmassa hankehakemukset on sijoitettu globaalikasvatuksesta ja kehityspolitiikasta muotoutuvaan teoreettiseen viitekehykseen. Tämä viitekehys on esitelty tutkielman alkupäässä. Aineisto on analysoitu kvalitatiivisella sisällönanalyysillä luokittelukategorioita apuna käyttäen. ”Kasvatus globaaliin vastuuseen” on yksi merkittävä käsitteellistäminen, jossa yhteisiä teemoja ja oikeutuksia globaalikasvatuksen tukemiseen UM:n kehitysyhteistyövaroista esiintyy. Globaalin oikeudenmukaisuuden imperatiivi liittää kehityspolitiikan yhteen globaalikasvatuksen kanssa, tavalla joka esiintyy myös globaalikasvatusprojektien hankehakemuksissa. Samoin idea jaetusta kumppanuudesta kehitysyhteistyössä luo yhteyksiä globaalikasvatukseen. Toisin kuin globaalikasvatuksen kohdalla, kehitysviestintä on osa-alue joka liittyy lähemmin suoraan kehityspolitiikkaan. On aiheellista kysyä josko UM:n kehityspolitiikka soveltuu paremmin kehitystietouteen ja kampanjointiin liittyvien projektien tukemiseen, kuin globaalikasvatuksen tukemiseen. Globaalikasvatuksen tukeminen kehityspolitiikan osana mahdollistaa tietynlaisen globaalikasvatuksen tukemisen, josta saattaa puuttua kriittinen näkökulma. Tutkielman tulokset osoittavat että ulkoasiainministeriö on aiheellinen taho hallinnoimaa viestintä- ja globaalikasvatustukea. Kuitenkin, globaalikasvatuksen ja kehityspolitiikan liittäminen saattaa vaikuttaa tuettavien globaalikasvatusprojektien lähestymistapoihin. Tuki-instrumentti perustuu UM:n kehityspolitiikkaan, joka ohjaa sekä myös rajoittaa lähestymistä globaalikasvatukseen. Globaalikasvatus on ollut ajankohtainen aihe viime vuosikymmenellä suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Globaalikasvatus on myös tullut näkyvästi esille uudessa 2016 opetussuunnitelman luonnoksessa ja UNESCO:n suosituksissa post-2015 agendalle. Tämä tutkielma osallistuu keskusteluun siitä, pitäisikö globaalikasvatusprojektien hallinnointi olla osana UM:n toimintaa ja siihen millaisia kysymyksiä tähän liittyy.

No description available.

Questa tesi è una raccolta di due capitoli che indagano due temi distinti di ricerca in economia del lavoro e dell'istruzione. Nel primo capitolo, si studiano gli effetti causali di una nuova politica di ammissione selettiva introdotta presso il Dipartimento di Economia di una importante università private situata nel nord d'Italia. Si trovano significativi miglioramenti nei risultati accademici degli studenti del primo anno che sono esposti alla nuova politica di ammissione in termini di una riduzione del tasso di abbandono scolastico e di un aumento dei crediti compiuti. Nel secondo capitolo di questa tesi, da un'altra parte, si fornisce un'evidenza recente sulla struttura dinamica e di autocovarianza del reddito di lavoro maschile italiano e si caratterizzano gli shock sul reddito del lavoro per tutto il ciclo di vita sfruttando dei dati amministrativa di grande scala provenienti dagli archivi dell'INPS. Osserviamo un aumento sostanziale della varianza del reddito degli individui di età compresa tra 50 e 60 anni. Tali risultati suggeriscono che questo aumento della varianza è guidato dall'aumento della varianza sia del componente transitorio che permanente della disuguaglianza di reddito. Tuttavia, l'accelerazione per gli individui sopra i 50 anni è causato dalla fluttuazione della varianza dei shock transitori. / This thesis is a collection of two chapters that investigate two different research topics in labor and education economics. In the first chapter, we study the causal effects of a new selective admission policy introduced in the Department of Economics at a leading private university located in the North of Italy. We find significant improvements in the academic outcomes of first year students who are exposed to this new admission policy in terms of reduction in the drop-out rate and increase in the average credits. In the second chapter of this thesis, on the other hand, we provide up-to-date evidence on the dynamic and autocovariance structures of Italian males' labor income and characterize labor income shocks over the life-cycle by exploiting a large-scale administrative data from the archives of Italian Social Security Administration (INPS). We observe a substantial increase in the variance of log-incomes of individuals between the ages of 50 and 60. Our results suggest that the latter increase in the variance is driven by the increases in the variances of both transitory and permanent components of income inequality. However, the accelerating pattern after age 50 is caused by the fluctuations in the variance of transitory shocks.

Thesis (M. Ed.)--Memorial University, 1998. / Includes bibliographical references.

Am Anfang und am Ende des Schuljahres 2000/2001 wurden die Werteprioritäten der Schüler/innen und Lehrer/innen an acht verschiedenen Schulen gemessen. Mit dieser Studie wurde das theoretische Modell einer universellen Struktur menschlicher Werteprioritäten (Schwartz, 1992) erneut bestätigt. Zu beiden Messzeitpunkten ergaben sich gleiche Geschlechtseffekte wie auch ähnlich hohe positive Zusammenhänge zwischen Religiosität und Schulbindung. Die Schüler/innen der nicht-religiösen Schulen gaben Hedonism als höchsten, und Tradition als niedrigsten Wert an. In den religiösen Schulen waren Benevolence und Self-Direction die meist geschätzten Werte, während Power die niedrigste Priorität besaß. Die Veränderung der Werte Conformity, Hedonism und Universalism ließ sich sowohl durch die Religiosität der Schüler/innen wie auch durch deren Schulzugehörigkeit vorhersagen. Die Veränderung von Power, Tradition, Benevolence und Achievement hingegen wurde primär durch Religiosität vorhergesagt. In drei der vier Schulen korrelierte die Ähnlichkeit der Schüler und Lehrer positiv mit der Schulbindung der Schüler/innen. Die Schüler-Lehrer Ähnlichkeit korrelierte über alle Schulen positiv mit Schulleistung. / The value priorities of students and teachers were measured at eight different schools at the beginning and the end of the school year 2000/2001. This study once again confirmed the theoretical model of a universal structure of human values (Schwartz, 1992). At both measurement times, similar gender differences, as well as positive correlations between religiosity and school commitment were found. The students from the non-religious schools determined Hedonism as their highest, and Tradition as their lowest value priority. In the religious schools, Benevolence and Self-Direction were the highest values, whereas Power was found to be the lowest value priority. The change of the values Conformity, Hedonism, and Universalism was predicted both through the students′ religiosity and their type of school. The change of the values Power, Tradition, Benevolence, and Achievement, however, was mainly predicted through their religiosity. In three out of four schools the student-teacher similarity correlated positively with the school commitment of the students. Across all schools student-teacher similarity correlated positively with academic achievement.