abstract: Alfred de Musset (1810-1857) is one of the greatest playwrights of the Romantic era. The most attractive fact of his work is the diversity of topics, genres, tones, opinions and styles. Musset's theater was created in the romantic drama period, which was influenced by abroad. He sought freedom of creation and sometimes showed independence from writers taking his own initiatives to change and mix different writing styles. Throughout the different parts of this thesis, I analyzed in detail the dramatic work of Musset, especially through his two plays, Les Caprices de Marianne (1833) and On ne Badine pas avec l'Amour (1834), to study the artistic originality of such an exceptionally talented artist. He lived in the Romantic period but never forgot his predecessors to whom he paid tribute. He was influenced by them while preserving his work's originality. This thesis consists of two chapters, the first is devoted to the Romanticism and its influence on Musset's dramatic work, and the second is about the different literary doctrines that have left their mark on Musset's theater. By studying them, I show how Musset used his talent to mix and match these several types of doctrines to create a unique artwork that is still alive and interesting today. / Dissertation/Thesis / M.A. French 2011

No description available.

No description available.

No description available.

Tässä Pro gradu -työssä tarkastellaan kulttuurista omimista suomalaisessa nykykirjallisuudessa ja julkisessa keskustelussa 2010-luvulla. 2000-luvulla kulttuurisen omimisen eettisyys on noussut maailmalla yleiseksi keskustelunaiheeksi niin tieteellisessä kuin julkisessakin keskustelussa, ja etenkin 2010-luvulla tämä keskustelu on lisääntynyt myös Suomessa. Kulttuurisella omimisella tarkoitetaan Toisen kulttuurin elementtien ottamista ja jäljittelemistä omaa etua tavoitellen esimerkiksi taiteessa. Tässä tutkimuksessa käytetään kirjallisuudessa tapahtuvasta kulttuurisesta omimisesta termiä aiheen omiminen, jolla tarkoitetaan Toisen kulttuurin jäsenten kuvaamista tai esittämistä. Tutkimuksen päätavoitteena on pohtia, miten aiheen omiminen kaunokirjallisuudessa voisi olla eettistä. Tämän ymmärtämiseksi kysytään, millaisia eettisiä haasteita ja valta-asetelmia kulttuurisesta Toisesta kirjottamisessa voi piillä. Tutkimuksessa analysoidaan, millaista keskustelua kirjallisuudessa tapahtuvan kulttuurisen omimisen ja aiheen omimisen ympärillä on Suomessa käyty ja miten suomalaissyntyiset kirjailijat ovat representoineet kulttuurista Toista kaunokirjallisuudessa. Tutkimusaineisto koostuu sekä 2010-luvun Suomessa käydystä mediakeskustelusta kirjallisuudessa tapahtuvasta kulttuurisesta omimisesta että kolmesta romaanista, joita ovat Anja Snellmanin Parvekejumalat (2010), Jari Tervon Layla (2011) ja Seita Vuorelan Lumi (2016). Aineistoa lähestytään kulttuurintutkimuksellisesti orientoituneen kirjallisuudentutkimuksen ja yhteiskunnallisesti kontekstualisoivan lähiluvun keinoin. Teoriatausta koostuu muun muassa James O. Youngin, Conrad G. Brukin ja Susan Haleyn teoretisoinneista kulttuurisesta omimisesta sekä Stuart Hallin ja Edward Saidin teoretisoinneista toiseudesta. Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia on, että Suomessa kulttuurisen omimisen ja aiheen omimisen ympärillä käyty keskustelu on keskittynyt lähinnä syyttelyyn ja puolusteluun, eikä aitoa keskusteluyhteyttä tai edes yhteisymmärrystä keskustelun aiheesta ole aina löytynyt — edelleen keskustelua käydään muun muassa siitä, onko kulttuurista omimista ilmiönä ylipäätään olemassa tai onko sen problematisointi mielekästä. Aihetta omiessaan suomalaissyntyiset kirjailijat liittävät Toiseen sekä toiseuttavia että samaistavia kuvauksia, mutta teoksissa toiseuttavat kuvaukset korostuvat. Lisäksi vääristyneet representaatiot ovat yleisiä. Aihetta omivissa teoksissa näiden tulosten eettisyyttä voidaan problematisoida, sillä toiseuttaessaan romaanit tulevat korostaneeksi eroja ”meidän” ja ”muiden” välillä sekä usein kuvanneeksi Toisen kulttuurin vastakkainasettelun kautta. Johtopäätöksenä tutkimukselle voidaan todeta, että jatkossa aiheen omimisen ympärillä käydyn keskustelun tulisi pyrkiä kehittymään — syyttelyä ja puolustelua tärkeämpää olisi keskittyä keskustelemaan siitä, miten Toisesta voisi kirjoittaa eettisemmin. Eettisyys kaunokirjallisuudessa Toista kuvatessa edellyttää sekä kirjoittajalta että lukijalta Toisen kunnioitusta ja kulttuurista sensitiivisyyttä.

A collection of short stories / Please note: creative writing theses are permanently embargoed in OpenBU. No public access is forecasted for these. To request private access, please click on the locked Download file link and fill out the appropriate web form. / n/a / 2031-01-01

Please note: creative writing theses are permanently embargoed in OpenBU. No public access is forecasted for these. To request private access, please click on the locked Download file link and fill out the appropriate web form. / A collection of poems / 2031-01-01

Please note: creative writing theses are permanently embargoed in OpenBU. No public access is forecasted for these. To request private access, please click on the locked Download file link and fill out the appropriate web form. / n/a / 2031-01-01

Please note: creative writing theses are permanently embargoed in OpenBU. No public access is forecasted for these. To request private access, please click on the locked Download file link and fill out the appropriate web form. / Four stories and an excerpt from a novel. / 2031-01-01

abstract: ABSTRACT As referenced in Navajo ceremonial prayers and songs, "Saad bee hahoozhood jini," it began harmoniously with language. This dissertation examines and celebrates in new ways the meaning of language in Navajo literature. The first chapter is an introduction of this dissertation. I share my personal experiences with language, both English and Navajo, and how it has shaped me to be the person I am today as a Navajo speaker, student, educator, and professional. The second chapter contains an analysis and review of Western ideology of feminism and its place in Navajo society and a comparative study of several works written by Navajo authors, including Laura Tohe, Luci Tapahonso, and Nia Francisco, and how their creative works reflect the foundation of Navajo culture, Asdzaa Nadleehe, Changing Woman. The third chapter presents my own short fiction of Navajo characters living in today's society, a society that entails both positive and negative issues of Navajo life. These stories present realistic twenty-first century environments on the Navajo reservation. The fourth chapter consists of a short fiction written originally in the Navajo language. The story also represents the celebration of Navajo language as it thrives in today's time of tribal and cultural struggles. The sense of it being told in Navajo celebrates and preserves Navajo culture and language. The final chapter is the beginning of an oral narrative presented in written form, that of my grandmother's life story. This introduction of her story also is in itself a commemoration of language, oral Navajo language. / Dissertation/Thesis / Ph.D. English 2011