Η διατριβή εξετάζει τους κρίσιμους παράγοντες που προσδιορίζουν την επιχειρηματικότητα της υπαίθρου, θέτει τα κύρια ερευνητικά ερωτήματα που σχετίζονται με ανάπτυξη και υποστήριξη της επιχειρηματικότητας στην ύπαιθρο και τέλος θέτει τις βάσεις για μία μελλοντική επιστημονική έρευνα. Οι περιοχές όπου βασίσθηκε η συγκεκριμένη διατριβή οριοθετούνται σε τέσσερις χώρες της Νότιας Ευρώπης: α) την Ελλάδα (Ευρυτανία)β) την Ιταλία (Garfagnana & Media Valle del Serchio) γ) την Ισπανία (Garrotxa) και δ) την Πορτογαλία (Serra-Algarvia). / The doctoral dissertation examines the crucial factors that determine rural entrepreneurship, it sets the basic research questions concerning the development and support of rural entrepreneurship and it also sets the framework for a future scientific research. The doctoral dissertation was based on four areas of Southern Europe: Evrytania (Greece); Garfagnana & Media Valle del Serchio (Italy); Garrotxa (Spain) and Serra-Algarvia (Portugal).

Cette thèse explore les stratégies financières et organisationnelles adoptées par les petites et moyennes entreprises (PME) qui leur permettent de concilier croissance et indépendance. Les quatre chapitres apportent des contributions théoriques et empiriques à cette question. Le premier chapitre teste le lien entre contrôle familial et croissance sur un large échantillon de PME françaises. Le lien négatif entre contrôle familial et croissance s’explique par le fait que les entreprises familiales adoptent un comportement de croissance particulier consistant à créer un réservoir de fonds propres. Le second chapitre développe un modèle théorique afin d’expliquer ce comportement. Le cadre théorique fournit une explication au comportement patient des PME familiales et démontre que la constitution de réserves de trésorerie est une politique rationnelle et optimale en présence d’opportunités de croissance illiquides. Le troisième chapitre interroge les avantages et les coûts de la constitution d’un groupe de PME en utilisant une base de données sur les liens entre entreprises françaises. La constitution d’un groupe de PME est une stratégie organisationnelle qui favorise la croissance des entreprises affiliées au groupe et la croissance globale du groupe, en raison de l’efficience du marché interne des groupes de PME. Le dernier chapitre traite de la question des motivations de l’entrepreneur à créer un groupe de PME. Les observations corroborent l’hypothèse d’immunisation. La structuration sous forme de groupe de PME a pour objectif de limiter l’exposition du patrimoine de l’entrepreneur au risque de son activité, et non d’exproprier les actionnaires minoritaires.<p><p>This thesis explores the financial and organizational strategies adopted by small businesses in order to conciliate growth and independence. The four chapters present theoretical and empirical contributions to this issue. The first chapter tests the relationship between family control and growth on a large sample of French small businesses. The negative relationship between family control and growth relates to the fact that family controlled small businesses have a higher propensity to adopt patient growth behavior. The second chapter presents a theoretical framework that explains why small businesses hold large amount of cash. The model demonstrates why small businesses, with illiquid growth opportunities, need constituting capital in advance to maintain their growth capacity. The third chapter investigates whether small business groups (SBG) are an organizational strategy that promotes growth. The results show that grouping small businesses promotes small business development, because SBGs improve capital allocation. The last chapter explores entrepreneur motivation to grow the business by building a SBG. According to the results SBGs are built in order to immunize entrepreneur wealth exposure to the business risk, not to increase entrepreneur private benefits of control. / Doctorat en Sciences économiques et de gestion / info:eu-repo/semantics/nonPublished

Diplomová práce se zabývá problematikou rozvoje konkurenceschopnosti obchodní firmy v Brně. V teoretické rovině je zaměřena na odborné poznatky a nejnovější trendy v oblasti strategie a konkurenceschopnosti. Na základě literárního průzkumu analyzuje a zhodnocuje stávající přístup k strategickému plánování v dané společnosti. V rámci analytické části je provedena strategická analýza firmy. Na základě literární rešerše a strategické analýzy je zpracován návrh strategie, který si klade za cíl přispět k efektivnějšímu řízení interních procesů, systematičtějšímu přístupu ke strategickému plánování a v konečném důsledku k zvýšení konkurenceschopnosti firmy.

No description available.

Small businesses, particularly growing small businesses, are regarded by policy makers and academics alike as being important sources of wealth creation, employment generation and innovation. Yet, few small businesses grow. One potential way of explaining why so many businesses do not grow is through the notion of 'barriers'. Previous studies on barriers typically identify and predict what kinds of barriers affect business growth, rather than attempt to explain how or why this is the case, if indeed it is the case at all. This thesis aims to elaborate on our understanding of barriers to small business growth. Two qualitative inductive interview-based studies were conducted in St. Petersburg Russia; the first was conducted in 2003, the second in 2005. Using semi-structured interviews in the second study (the main study), 27 owner-managers of small businesses in Russia were asked if they had intentions to grow the business, how they grew their businesses or intended to do so, and what, if anything, interfered with this process. The purpose of the study was two-fold: first, its purpose was to examine barriers from the perspective of individual owner-managers, with an emphasis on the meaning of barriers and the context in which they are perceived, and second to explore and examine how or the ways in which perceived barriers may influence owner-managers’ growth intentions and behaviours. Data were analysed using template analysis mainly, drawing on interpretive phenomenological analysis and matrix analysis. Based on the accounts of owner-managers, barriers were found to work in different ways to shape intentions to grow or not to grow, and as well to shape intention realization. How this occurred depended partly on owner-managers’ perceptions of the institutional environment. Findings suggest that the relationship between barriers and small business growth is complex. It is, nevertheless, a relationship which purports to be a fruitful area of study, one in which future research might further our understanding of small business growth from a continuing examination of barriers, particularly in relation to intentions, in relation to how meaningful barriers are perceived to be, and in relation to the context in which they are perceived.

Abstract This study aims to clarify the early development stages of technology intensive companies. The current literature does not offer an extensive review of stage perspectives for company growth – the overall picture of the field is somewhat vague. The evolution of this field remains unclear as well as the current state. Further, recent empirical stage models focusing on technology intensive companies have not been delineated. As companies move through their early stages, they face events which contribute to or detract from their aim. A study focusing on these events may provide fresh viewpoints for understanding the management processes. This study seeks to clarify how the literature describes the early stages of technology intensive companies, and what viewpoints are highlighted by the management as a company progresses through these sequences. This retrospective multiple case study clarifies the topic with two meta-analyses and a sequential incident study carried out in ten young technology intensive companies in Finland and Thailand. First, well covered areas, trends, and ideas for fresh approaches are studied through a meta-analysis of the past 60 years of literature focusing on stages of development. Based on recent empirical studies, a sequential self assessment framework is formed. Second, it is studied whether the case study methodology could be utilised to further clarify the early stages of technology intensive companies. Third, the experiences of ten case companies are reflected through the framework in order to test the framework, and to study what viewpoints these cases reveal about the early stages of technology intensive companies. This study provided an extensive review of the research focusing on the stages of development. A four-stage framework was found applicable for a self-assessment of the early stages in technology intensive companies, while ten case studies and cross case analysis provided partial support for the framework. In addition, this study provided many potential fresh viewpoints for a theory related to the early stages of technology intensive companies. These viewpoints are considered here as starting points for further research, which is expected to provide sufficient evidence for further modification of the framework. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kirjallisuus ei tarjoa kattavaa katsausta yrityksen kehitysvaiheita käsittelevästä tutkimuksesta – kokonaiskuva aiheesta jää jokseenkin epämääräiseksi samoin kuin alan kehitys ja nykytila. Lisäksi viimeaikaisten empiiristä aineistoa sisältävien vaihemallien tuloksia ei ole koottu yhteen. Varhaisissa kehitysvaiheissaan yritykset kohtaavat sekä tavoitteitaan edistäviä että estäviä tapahtumia. Tapahtumia tutkimalla on mahdollista nostaa esille tuoreita näkökulmia varhaisiin vaiheisiin liittyviin johtamisprosesseihin. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka teknologiayrityksen varhaiset kehitysvaiheet on kuvattu kirjallisuudessa ja mitä näkökulmia varhaisen kehityksen läpi käyneiden yritysten johto korostaa. Tämä takautuva monitapaustutkimus analysoi aihetta kahden meta-analyysin ja vaiheittain toteutetun kriittiset tapahtumat -menetelmän avulla. Tapaustutkimus suoritettiin kymmenessä suomalaisessa ja thaimaalaisessa yrityksessä. Ensiksi 60 edeltävää vuotta käsittävässä meta-analyysissä analysoitiin vaihemallien historia ja nykytila, trendit ja potentiaaliset ideat uusille lähestymistavoille. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten perusteella muodostettiin synteesi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointikehykseksi. Toiseksi tutkittiin voidaanko tapaustutkimusta hyödyntämällä edelleen selventää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kolmanneksi kymmenen tapausyrityksen kokemuksia peilattiin itsearviointikehykseen tarkoituksena testata kehystä ja analysoida mitä näkökulmia tapaukset paljastavat teknologiaintensiivisten yritysten varhaisista vaiheista. Tutkimus tarjosi laajan katsauksen yrityksen kehitysvaiheisiin keskittyvään tutkimuskenttään. Nelivaiheinen kehys todettiin soveltuvaksi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointiin teknologiaintensiivisissä yrityksissä – kymmenen tapausta ja näiden vertailu antoi osittaisen tuen tälle. Lisäksi tutkimus tarjosi useita uusia näkökulmia teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita käsittelevään teoriaan. Nämä näkökulmat toimivat lähtökohtana jatkotutkimuksille, joiden oletetaan tuovan riittävästi todistusaineistoa itsearviointikehyksen edelleenkehittämiseksi.