This study examined the development of a form of cooperative censorship as it has presented on the microblogging platform Tumblr, in which language is utilized as an agent of consensual censorship. With the popularization of personal content production and consumption through social media, the use of content warnings as metatags has evolved from content classification into a distinct social action. The nature of cooperative censorship through trigger tags is a dynamic marker of a more complex social phenomenon, and study of its usage offers an insight into a rising social culture and its evolution. The aim of this study was to describe the form these metatags take, their relationship to the content they mark, and the popularization and evolution of their usage. Analysis of a set of metatags related to sensitive content (emetophobia, arachnophobia, and agoraphobia) and their main variants reveals general tendencies in usage: chronological analysis following the lifetime of each tag shows a marked increase in usage over the course of five years, and qualitative analysis of a select sample of text suggests a tendency of favoring content-specific tagging over topic-specific tagging of triggers. Subsequent corpus analysis of the arachnophobia trigger tag variants, comprised of 41,106 tokens, further supports this tendency.

This thesis studies ravens and crows in Celtic and Norse mythology before and after the emergence of Christianity. There are five research questions the thesis concentrates on. First, are there any shared meanings in Celtic and Norse mythologies with regard to ravens and crows, and in what respect do these meanings differ in Celtic and Norse mythologies? The second research question is whether there are any possible reasons behind Celtic and Norse mythologies using these birds in a (possibly) similar manner in some context, and in a (possibly) different manner in the other. The question as to whether the use of raven and crow in these epics is interchangeable is also looked into. Fourth, after looking into ravens and crows in the Celtic and Norse mythologies, their symbolical meanings in The Bible are studied. Finally, by comparing these meanings the aim of this thesis is to find out whether emerging of Christianity would have, based on these texts, changed the way people regard these birds. The research material consists of three texts: The Táin, Edda and The Doauy-Rheims Bible, The Táin being an Irish epic, Edda a Norse epic and Doauy-Rheims Bible a translation from The Vulgate Bible. The theoretical background section of this thesis sheds some light on how Christianity gained ground in Ireland and Nordic countries. The findings show that the way ravens and crows are portrayed in The Táin and Edda are somewhat similar, however, there seems to be difference in how natural these birds and their actions appeared to people. These birds are used in a rather intermixed way in both of the epics, but in some contexts Edda separates crows to be somewhat inferior to ravens. The Bible brings a different view on how these birds are perceived. They are created by God, inferior to him and humans. Therefore, a continuum can be established from The Táin where crows and ravens are closest to deities and their actions are perceived to be natural, to Edda where these birds were deemed as part of life of humans and deities but, for example, gods and goddesses do not transform to ravens or crows as in The Táin. In Edda, ravens’ and crows’ feeding on carrion is not seen quite as natural as in The Táin. In The Bible, then, these birds are valued as part of Creation but they are clearly inferior to God and humans. Thus, based on the research material, emergence of Christianity has brought with it a different relationship to nature. / Tutkielma käsittelee korppeja ja variksia kelttiläisessä ja muinaisnorjalaisessa mytologiassa ennen ja jälkeen kristinuskoa. Tutkimuskysymyksiä on viisi. Ensimmäisenä tutkitaan, onko kelttiläisessä ja muinaisnorjalaisessa mytologiassa yhteisiä merkityksiä korpeille ja variksille sekä miltä osin merkitykset taas eroavat toisistaan. Toinen tutkimuskysymys on, löytyykö mahdollisia syitä sille, miksi kelttiläisessä ja muinaisnorjalaisessa mytologiassa käytetään näitä lintuja (mahdollisesti) samalla tavalla jossain asiayhteydessä ja (mahdollisesti) eri tavalla toisessa asiayhteydessä. Tutkielma käsittelee myös sitä, onko korppi- ja varis- nimityksiä käytetty rinnasteisesti. Kun on käsitelty korppeja ja variksia kelttiläisessä ja muinaisnorjalaisessa mytologiassa, tutkitaan näiden lintujen symbolisia merkityksiä Raamatussa. Lopuksi vertailemalla näitä merkityksiä pyritään ottamaan selvää — perustuen tutkimusmateriaalina käytettyihin teksteihin — ihmisten suhtautuminen korppeihin ja variksiin muuttunut kristinuskon tulon jälkeen. Tutkimusmateriaali koostuu kolmesta tekstistä: The Táinista, Eddasta ja Doauy-Rheims -Raamatusta. The Táin on irlantilainen, Edda taas muinaisnorjalainen eepos, Douay-Rheims- Raamattu taas käännös Versio Vulgatasta. Tutkielman teoriaosuudessa käsiteltiin sitä, miten kristinusko valtasi maaperää Irlannissa ja Pohjoismaissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että korpit ja varikset esitetään sekä The Táinissa että Eddassa melko samalla tavalla. On kuitenkin havaittavissa ero siinä, kuinka luonnollisina nämä linnut ja niiden toiminnot näyttäytyvät ihmisille. Korppi- ja varis- nimityksiä käytetään molemmissa eepoksissa varsin rinnasteisesti, tosin Eddassa varikset nähdään joissain kohdin korppeja alempiarvoisina. Raamatun myötä tulee mukaan hiukan erilainen tapa nähdä korpit. Jumala on luonut ne itseään ja ihmisiä alempiarvoisiksi. Näin ollen, tekstit voidaan nähdä eräänlaisena jatkumona The Táinista jossa varikset ja korpit ovat lähinnä jumalia ja niiden toiminta nähdään luonnollisena, Eddaan, jossa nämä linnut nähtiin osana ihmisten ja jumalten elämää mutta esimerkiksi The Táinista löytyvä jumalten muuntautuminen näiksi linnuiksi puuttuu Eddasta. Eddassa myöskään korppien ja varisten haaskansyöntiä ei nähdä niin luonnollisena tapahtumana kuin The Táinissa. Jatkumon toisessa päässä on Raamattu, jossa näitä lintuja kyllä pidetään arvossa siinä mielessä, että ne ovat osa luomakuntaa, mutta ne ovat selvästi Jumalaa ja ihmisiä alempiarvoisia. Näin ollen tutkimusmateriaalin perusteella kristinuskon rantautuminen toi mukanaan toisenlaisen luonto-suhteen.

Textbooks have a long tradition and play a significant role in Finnish language teaching, as has been established by previous research. The printed book, and the textbook in particular, still has a strong status in our culture and, thus, it has the power to define what the English language and the studying of it is. However, despite the dominant role of textbooks, there has hardly been any systematic research on them in Finland, and the majority of the research has focused on examining the content of textbooks. Instead of focusing on textbook content, this study aims to examine the perspectives of Finnish teachers on the role of textbooks in English language learning and teaching. The chosen approach was a sociocultural and ecological view of language learning and teaching. The study was conducted as a semi-structured group interview for six teachers, who represented primary school, secondary school, and upper secondary school education. The interview was analysed using a qualitative content analysis method. After transcribing the interview, it was examined through text analysis and categorised into different themes of relevant interest. The findings of the study support previous research where it has been established that textbooks have a long tradition and self-evident role in English language teaching in Finland. The teachers had great confidence in textbooks and thought they were of high quality. On the other hand, the teachers also acknowledged that textbooks have their limitations. They mentioned, for instance, that relying too much on the textbook can restrict the teacher’s creativity, and lessen the number of activities outside the textbook. All of the teachers also felt pressure to go through a certain amount of textbook content before, for example, an exam. When it came to other materials than the textbook, the teachers mentioned using them at least occasionally, and the most common source for them was the Internet. The biggest reasons for not using them more were lack of time and tight schedule. Only two of the six teachers had had experience from digital textbooks. The teachers saw that digital textbooks have their pros, but they also had concerns about them. For instance, they mentioned the functionality and quality of e-textbooks, increasing screen time and equal access to required technology as causes for concern. In terms of English language learning and teaching, the teachers expressed views that were both in concord as well as more in conflict with the sociocultural and ecological approach. Supporting the approach was the teachers’ view that learning does not solely occur inside the textbook, while considering the textbook-centrism of language teaching a positive thing was more in contrast with the sociocultural and ecological approach. In addition, emphasising the importance of human interaction in language learning and teaching was in accordance with the approach. Further research on the topic could include classroom-based observation, which would enable studying the role of the textbook in its natural context, which would support especially the ecological view of language learning and teaching. Furthermore, the perspectives of learners on the role of textbooks in language learning and teaching would be an intriguing topic. / Oppikirjoilla on pitkä traditio ja merkittävä rooli englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa Suomessa, kuten jo aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu. Painetulla kirjalla, ja etenkin oppikirjalla, on edelleen vahva asema kulttuurissamme, ja täten sillä on valta määritellä mitä englannin kieli ja sen opiskelu ovat. Huolimatta oppikirjojen hallitsevasta roolista niitä on systemaattisesti tutkittu Suomessa vähän ja suurin osa tutkimuksista käsittelee oppikirjojen sisältöä. Oppikirjojen sisällöntutkimuksen sijaan tämän tutkimuksen aiheena on englannin opettajien näkemykset oppikirjojen roolista englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa. Valittu näkökulma tutkimuksessa oli sosiokulttuurinen ja ekologinen käsitys kielen oppimisesta ja opettamisesta. Tutkimus toteutettiin kuuden opettajan semistrukturoituna ryhmähaastatteluna. Osallistujat koostuivat niin ala- että yläkoulun sekä lukion opettajista. Haastattelu analysoitiin käyttäen metodina kvalitatiivista sisällönanalyysimenetelmää. Haastattelu litteroitiin, jonka jälkeen sitä tarkasteltiin käyttäen tekstianalyysia. Lopuksi haastattelu jaoteltiin relevantteihin teemoihin. Tutkimuksen tulokset muun muassa vahvistivat jo aikaisemmassa tutkimuksessa monesti todettua näkemystä, että oppikirjoilla on pitkä traditio ja itsestään selvä rooli Suomen englannin kielen opetuksessa. Opettajat myös luottivat oppikirjoihin ja pitivät niitä korkealaatuisina. Toisaalta opettajat myös tiedostivat, että oppikirjoissa voi olla huonot puolensa. He mainitsivat muun muassa, että oppikirjoihin liika tukeutuminen saattaa rajoittaa opettajan omaa luovuutta ja vähentää oppikirjan ulkopuolisten aktiviteettien määrää. Kaikki opettajat myös tunsivat painetta käydä tietty määrä oppikirjan sisältöä läpi esimerkiksi kokeeseen mennessä. Muita oppimateriaaleja kuin oppikirjaa opettajat kertoivat käyttävänsä ainakin silloin tällöin, ja yleisin lähde niille oli Internet. Suurimmat syyt, ettei niitä käytetä enempää olivat ajanpuute ja tiukka aikataulu. Digitaalisista oppikirjoista vain kahdella opettajalla oli kokemusta. Opettajat kokivat, että digikirjoissa on puolensa, mutta huolenaiheina he näkivät muun muassa digikirjojen toimivuuden ja laadun, lisääntyneen ruutuajan sekä oppilaiden tasa-arvoisen pääsyn vaadittuun teknologiaan. Englannin kielen oppimisen ja opettamisen suhteen opettajat ilmaisivat näkemyksiä, jotka sekä tukivat sosiokulttuurista ja ekologista kielennäkemystä, että olivat ristiriidassa sen kanssa. Näkemystä tukeva ajatus oli esimerkiksi toteamus siitä, ettei englannin kieltä voi oppia ainoastaan oppikirjasta, kun taas opetuksen oppikirjakeskeisyyden pitäminen positiivisena asiana oli enemmän ristiriidassa näkemyksen kanssa. Näiden lisäksi ihmisten välisen vuorovaikutuksen tärkeyden korostaminen kielen opetuksessa ja oppimisessa puolsi sosiokulttuurista ja ekologista kielennäkemystä. Tulevaisuudessa aihetta voisi tutkia esimerkiksi havainnoimalla luokkahuonetilannetta, jossa oppikirjojen roolia voisi tutkia niiden luontaisessa kontekstissa, joka tukisi etenkin ekologista kielennäkemystä. Myös oppilaiden ja opiskelijoiden näkemykset oppikirjojen roolista englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa olisi yksi kiinnostava tutkimuksen aihe.

Ray Bradbury’s Fahrenheit 451 (1953) is one of the best-known science fiction dystopias, presenting a strictly controlled state maintained by book-burning ‘firemen’. People of the society have been turned into non-thinking masses, as books are banned, and technology and media are used to control their thought. The protagonist, Guy Montag, is a fireman, who goes through a transformation leading him to question the society and internalize humane values. In this thesis, I will examine the relationships between Montag and two female characters contributing to his transformation, namely Clarisse and Montag’s wife, Mildred, and compare these relationships and the two female characters. Love-triangle construction between the three characters is used to demonstrate the contrast between Clarisse and Mildred and their relationships to Montag, revealing the contrasts of life and death, meaningful and shallow relationship, and nature and technology. These contrasts foreground common dystopian elements in Fahrenheit 451: the fears of deindividualization and dehumanization, as well as critique towards consumer culture. Thus, Mildred and Clarisse are not only affecting Montag’s transformation, but have a function of representing the dystopian society of the novel. / Ray Bradburyn Fahrenheit 451 (1953) on yksi tunnetuimpia ”science fiction” -dystopioita. Se esittelee tiukasti kontrolloidun yhteiskunnan, jota valvovat kirjoja polttavat ”palomiehet”. Yhteiskunnan asukkaat on muutettu ajatteluun kykenemättömiksi massoiksi kieltämällä kirjat ja käyttämällä teknologiaa ja mediaa ajatusten kontrolloimiseen. Päähenkilö Guy Montag on palomies, joka käy läpi yhteiskunnan kyseenalaistamiseen ja inhimillisten arvojen sisäistämiseen johtavan muutoksen. Tässä tutkielmassa tarkastelen Montag’n suhteita kahteen hänen muutokseensa vaikuttavaan naishenkilöön, jotka ovat Clarisse sekä Montag’n vaimo Mildred, ja vertaan näitä suhteita sekä naishenkilöitä toisiinsa. Mainittujen henkilöiden välistä kolmiodraama -rakennelmaa käytetään teoksessa havainnollistamaan Clarissen ja Mildred’n sekä heidän ja Montag’n välisten suhteiden luomaa kontrastia, paljastaen näin elämän ja kuoleman, merkityksellisen ja pinnallisen suhteen sekä luonnon ja teknologian väliset kontrastit. Nämä kontrastit puolestaan tuovat esiin tyypilliset dystopian elementit teoksessa Fahrenheit 451, toisin sanoen pelon yksilöllisyyden ja inhimillisyyden häviämisestä sekä kritiikin kulutuskulttuuria kohtaan. Näin ollen Mildred ja Clarisse eivät ainoastaan vaikuta Montag’n muutokseen, vaan he toimivat myös dystopisen yhteiskunnan piirteiden esiintuojina.

This pro gradu thesis studied the application of context and cohesive devices in narrative text. The goal of the research was to show through the study of examples how reference and deictic language could be used both to create textual cohesion as well as create context by requiring the reader to interpret expressions through their background knowledge. This requires constant interaction between the reader and the text. The data for the analysis was the introductory text from Legends of Alyria role playing game. The cohesion theory and the theory on reference were based on the works of Halliday and Hasan (1980 & 1989). The theory on the context creation and on deixis were based on the writings by Semino (1997), Lyons (1981) and Bühler (1990). The analysis was divided to the study of personals, demonstratives and comparatives on the subject of cohesion and to the study of person, time and place reference and deixis on the subject of context creation, which were analysed from the point of view of a reader. The results of the study showed that most of the cohesion creating devices were clear and easy to understand, which aided the reader to immerse in the textual world. The context creating devices were simple and open for interpretation, which allowed the reader to insert much of their own imagination into the narrative. As a reading experience, the text attempted to guide the reader onwards and encouraged them to use their own imagination, which is typical to role playing texts. / Tämä pro gradu tutkielma tutki viittausten ja deiktisten ilmausten käyttöä kerronnallisessa tekstissä. Lähtökohtaisesti tutkimuksen tarkoituksena oli esimerkkien kautta selventää, miten viittauksia voidaan käyttää sekä tekstin sisäisen koheesion luomiseen että luomaan tekstille sisältöä ulkoista tulkintaa vaativien viittausten ja deiktisyyden kautta. Tässä korostuu erityisesti lukijan aktiivinen rooli tekstin tulkitsijana. Analyysin kohteena oli Legends of Alyria roolipelin esittelyteksti, jossa esiintyviä viittauksia ja deiktisiä ilmauksia tulkittiin koheesion ja kontekstin luonnin kautta. Koheesioteoria sekä viittausten tarkempi teoria perustui Halliday & Hasanin (1980 & 1989) työhön kohesiosta. Kontekstiteoria ja deiktiset ilmaukset perustuivat Seminon (1997), Lyonsin (1981) ja Bühlerin (1990) kirjallisuuteen. Analyysi oli jaoteltu koheesioviittausten tulkinnassa persoonapronominien, demonstratiivipronominien ja vertailumuotojen ja kontekstiviittausten tulkinnassa henkilö-, paikka- ja aikaviittauksien tutkintaan, jossa kirjoittaja asettautui lukijan asemaan tekstin tulkitsijana. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että koheesiota luovat viittaukset olivat suurimmaksi osaksi hyvin selkeitä ja näin ollen helpottivat lukijan immersiota tekstin maailmaan. Viittaukset ja ilmaukset, jotka vaikuttivat tekstin sisällön luomiseen olivat usein yksinkertaisia ja avoimia, mikä antoi lukijalle vapauden tulkita tekstiä itsenäisesti. Lukukokemuksena teksti pyrki siis johdattelemaan lukijaa eteenpäin ja käyttämään omaa mielikuvitustaan, mikä on tyypillistä roolipelikirjallisuudessa.

The general aim of the study is to increase the understanding of online business communication. The study focuses on Profin, a Finnish manufacturer of sliding doors, windows and doors. Profin has both Finnish and international customers. Therefore, a lot of emphasis is given on issues brought by intercultural communication. The study reviews Profin’s current communication activities and explores the possibilities that the social web environment offers for businesses. The subject is topical because of the growing significance of web communication and social media as part of business communication. The study applies communication theory, content analysis theory and previous research concerning the social web environment. Different elements of web based business communication are defined in the theoretical framework on the basis of previous research. The used methodology includes case study and theory guiding contents analysis: the analysis is guided by theory but not fully defined by it. The results of the study show Profin’s aims and activities of business communication. The company’s homepage serves as a communication channel between Profin and its stakeholders. One of the strengths of the homepage is the detailed product information, available in four different languages. The contents analysis of Profin’s homepage views the company’s English page critically, pointing out its problems and suggesting areas of improvement. Proposed improvements include offering more services on the pages in foreign languages and adding a section for frequently asked questions. The opportunities that social media offers for Profin are also discussed. The contents analysis of Profin’s homepage supports the rebuilding of the page which takes place in near future. The research produces topical information also for other companies about the important issues of online business communication. Internet based communication and social media change constantly. Staying up-to-date with these changes is vital for companies. On that account, a timely research is relevant for anyone working in the field of business communication. / Tutkielman yleisenä tavoitteena on lisätä tietoutta verkkoviestinnästä ja kansainvälisen yritysviestinnän haasteista. Tutkielma kohdistuu suomalaiseen ikkuna- ja ovivalmistajaan Profiniin, jolla on asiakkaita sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkielmassa tarkastellaan Profinin tämänhetkistä viestintää ja selvitetään sosiaalisen median yrityksille tarjoamia mahdollisuuksia. Aiheen tekee ajankohtaiseksi verkkoviestinnän ja sosiaalisen median merkityksen vahvistuminen osana yritysviestintää. Tutkielman teoreettisessa taustassa tarkastellaan viestintäteoriaa, sisällön analyysin teoriaa sekä sosiaalista mediaa. Yritysverkkoviestinnän erilaiset elementit on määritelty teoreettisessä viitekehyksessä aikaisemman tutkimuksen perusteella. Tutkielmassa on sovellettu tapaustutkimusta sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä: teoria ohjaa analyysiä määrittelemättä sitä kuitenkaan täysin. Tutkielman tuloksista käyvät ilmi Profinin viestinnälliset tavoitteet, käytännöt ja ongelmakohdat. Yrityksen kotisivu toimii viestintäkanavana Profinin ja eri sidosryhmien välillä. Kotisivun vahvuuksiin kuuluvat tarkat tuotekohtaiset tiedot, jotka löytyvät sivustolta neljällä eri kielellä. Kriittisessä sisällönanalyysissä nousivat esiin vieraskielisten sivujen puutteet verrattuna suomenkieliseen sivuun. Tutkielman perusteella keskeisimmät korjausehdotukset kotisivuille ovat useampien palveluiden tarjoaminen vieraskielisillä sivuilla ja usein kysyttyjen kysymysten lisääminen sivuille. Tutkielman tulosten perusteella pohditaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia Profinin yritysviestinnässä. Tutkimuksessa toteutettu sisällönanalyysi tukee Profinin kotisivujen lähitulevaisuudessa tapahtuvaa uusimista. Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media muuttuvat jatkuvasti, ja yrityksille on tärkeää pysyä muutoksen mukana. Tutkielma tuottaa tähän liittyen uutta ja ajankohtaista tietoa verkkoviestinnästä kaikille yritysviestinnän parissa työskenteleville.

This thesis examines the ”Vocation Play”, one of the school plays included in the Orationes -manuscript, from the point of view of how the play reflects the English society of its era. Orationes is a collection of plays and orations performed in King’s school in Canterbury from 1666 to 1675. The aim of this thesis was to discover how the societal situation in Restoration England is mirrored in the play. Social history is the theoretical framework behind the thesis but as the play is a literary work, the method of study is literary criticism and specifically historical criticism based on J. R. De J. Jackson’s book Historical Criticism and the Meaning of Texts. The analysis was also based on a large number of historical studies the contents of which was used when examining the societal contents of the utterances of the play’s characters. Seven socially significant topics were chosen as areas of study. The first five topics are related to societal groups, the last two are related to the standard of living. The societal topics are social stratification and money, religion, law and lawyers, women and lower classes. The other two topics are food and drink and clothing. It became apparent in the analysis that societal subjects are widely discussed in the play. The most significant results were that the English society was a class society in which there was much inequality caused by the uneven distribution of wealth. This inequality is also openly admitted and discussed in the school play. There was a large amount of luxury products and comforts available for the wealthy part of the population. The world of the play is strongly masculine and all the protagonists are men. The central values propagated by the school proved to be nationalism, Anglicanism and royalism. The analysis proved that it is possible to find socially significant contents in a school play. Thus, other school play from the same era could be successfully analysed from a social historical point of view and new perspectives concerning life in the this era could be found. A subject for further study could for instance be comparing school plays from this perspective. / Tämä tutkielma tarkastelee ”Vocation Play” -näytelmää siitä näkökulmasta miten näytelmä heijastelee oman aikakautensa englantilaista yhteiskuntaa. ”Vocation Play” on yksi Orationes -kokoelmaan sisältyvistä koulunäytelmistä Orationes on kokoelma Canterburyn King’s school -poikakoulussa vuosina 1666–1675 esitetyistä koulunäytelmistä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten 1600-luvun loppupuolen yhteiskunnalliset olot Englannissa näkyvät näytelmässä. Tutkielman viitekehys on sosiaalihistoriallinen, mutta koska kyseessä on kirjallinen teos, tutkimusmenetelmänä toimi kirjallisuusanalyysimenetelmistä historiallinen kritiikki pohjautuen J. R. de J. Jacksonin teokseen Historical Criticism and the Meaning of Texts. Analyysin apuna käytettiin myös suurta määrää historian tutkimuksia, joiden valossa näytelmän hahmojen repliikkien yhteiskunnallista sisältöä tarkasteltiin. Tutkimuskohteiksi valikoitui seitsemän aihealuetta, joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Ensimmäiset viisi ovat yhteiskuntaryhmin ja viimeiset kaksi ovat elintasoon liittyviä aiheita. Viisi ensimmäistä aihetta olivat sosiaalinen stratifikaatio ja raha, uskonto, laki ja lakimiehet, naiset sekä alemmat sosiaaliluokat. Elintasoaiheet olivat ruoka ja juoma sekä vaatetus. Analyysissä selvisi, että yhteiskunnalliset aiheet olivat laajasti esillä näytelmässä. Keskeisimmät tulokset olivat, että näytelmän mukaan englantilainen yhteiskunta oli luokkayhteiskunta, jossa oli paljon varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta. Eriarvoisuus myös myönnetään koulunäytelmässä suoraan ja peittelemättä. Varakkaille oli tarjolla suuri määrä luksustuotteita ja mukavuuksia. Näytelmän maailma on myös vahvasti maskuliininen, ja kaikki protagonistit ovat miehiä. Koulun keskeisimmin välittämät arvot olivat nationalismi, anglikaanisuus ja rojalismi. Tutkielman tulokset todistivat, että koulunäytelmästä on löydettävissä yhteiskunnallisesti merkittävää sisältöä. Täten myös muita saman aikakauden koulunäytelmiä voitaisiin menestyksekkäästi tarkastella sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta ja löytää siten uusia näkökulmia aikakauden elämään. Jatkotutkimuksena näytelmiä voisi esimerkiksi vertailla keskenään tästä näkökulmasta.

This thesis examines the ways in which Michael Cunningham’s novel The Hours (1998) alludes to Virginia Woolf’s novel Mrs. Dalloway (1925) and to two of her essays, the emphasis being on Mrs. Dalloway. Cunningham’s novel consists of three separate stories, one of which is a rendition of Woolf’s novel, another one a story on Virginia Woolf at the time of writing Mrs. Dalloway¸ and the third one a story about an unhappy housewife named Laura Brown, who is reading Mrs. Dalloway. The main body of the theoretical framework for the thesis is based on Gerard Genette’s book Palimpsests and more precisely, on his theories on transtextuality. The first part of the analysis on Cunningham’s novel is based on Genette’s categorization of transtextual phenomena. The latter part of the analysis examines how the reader’s response to Mrs. Dalloway might be affected by the reading of Cunningham’s novel. In the second part the theoretical background consists mainly of Wolfgang Iser’s theories on reader reception and on Julia Kristeva’s book Dialogue, Word and the Novel that discusses the dialogical nature of the novel. The analysis reveals that Cunningham’s novel utilizes all of the categories of transtextuality in various ways to refer back to Woolf’s novel and her essays. Namely, there are similarities in the content as well as the stylistic features between Cunningham’s novel and Woolf’s works. The analysis also shows that Cunningham has made some transformations in referring to the writings of Virginia Woolf. The second part of the analysis shows that difference in context might also affect the way a contemporary reader reacts to Mrs Dalloway having read Cunningham’s novel before Woolf’s. In his novel Cunningham refers also to the writing process of Mrs. Dalloway and to a fictional character’s response to Mrs. Dalloway. These aspects are bound to affect on the way a reader reacts to Mrs. Dalloway as well. / Pro gradu -työssäni tutkin tapoja, joilla Michael Cunninghamin romaani The Hours (1998) viittaa Virginia Woolfin romaaniin Mrs. Dalloway (1925) ja Woolfin esseisiin. Tarkastelussa keskitytään enimmäkseen viittauksiin, jotka littyvät mainittuun romaaniin. Cunninghamin romaani koostuu kolmesta tarinasta, jotka kuvaavat kolmea eri naista kolmena eri aikana ja kahdessa eri maassa. Yksi näistä tarinoista on käytännössä modernisoitu versio Mrs. Dallowaysta. Toinen tarinoista puolestaan kuvaa Virginia Woolfin elämää Mrs. Dallowayn kirjoittamisen aikaan, ja kolmas onnetonta kotirouvaa Laura Brownia, joka lukee Mrs. Dallowayta. Analyysin teoreettisena lähtökohtana on Gerard Genetten teos Palimpsests, jossa Genette käsittelee luomaansa transtekstuaalisuuden käsitettä. Genette jakaa transtekstuaalisuuden edelleen viiteen alakategoriaan ja analyysini perustuukin tähän jaotteluun. Työssäni tarkastelen lisäksi sitä, miten Cunninghamin romaanin lukeminen voi muuttaa Woolfin romaanin lukukokemusta. Jälkimmäisen tutkimuskohteen teoreettisena lähtökohtana toimivat Wolfgang Iserin reseptioteoria sekä Julia Kristevan teos Word, Dialogue and the Novel, joka käsittelee romaanin dialogista luonnetta. Cunninghamin romaanin analyysi paljastaa että hän käyttää kaikkia Genetten esittelemiä kategorioita Woolfin romaaniin ja esseisiin viitatessaan. Samankaltaisuuksia löytyy niin sisällöstä kuin tyyliseikoistakin. Tämän lisäksi Cunningham viittauksissa Woolfin teksteihin on nähtävissä muutoksia, osittain kontekstista, ja osittain erilaisesta maailmankatsomuksesta johtuen. Nämä seikat saattavat myös vaikuttaa siihen, miten lukijan kokemus Mrs. Dallowaysta muuttuu, jos hän on lukenut Cunninghamin romaanin ennen Woolfin romaaniin tarttumista. Lisäksi se, että Cunninghamin romaanissa käsitellään sekä Mrs. Dallowayn kirjoittamista Virginia Woolfin näkökulmasta, että romaanin lukijassa aiheuttamia reaktioita Laura Brownin kautta, voi vaikuttaa siihen miten lukija suhtautuu Mrs. Dallowayhin.

This thesis will concentrate on presenting how certain turn-entry-preventing gestures (TEPGs) are used as tools for holding on to one’s turn. TEPGs are hand gestures or other embodied actions that are used in order to either obtain a new consecutive turn at talk or to protect a turn unit under way from possible interruptions or self-selections by incipient next speakers. The aim of this pro gradu thesis is to show that the phenomenon exists and is universally responded to in conversation situations. The TEPG phenomenon was discovered via using the inductive method, which ensures that the results derived from the data are not loaded with any presuppositions. The data used in this thesis consists of seven video recordings of different naturally occurring group conversations. Transcriptions and image captures from those tapes were also used for illustrating the occurrence of the phenomenon. The research showed that when a TEPG is utilised at the right time and place in the conversation by the current speaker, the non-current speakers will not go on with exploiting the possible TRP or interrupting an ongoing TCU after the gesture has been applied. Thus, the current speaker is able to finish his/her TCU without disruptions. It was also shown that the TEPGs worked to the same degree in different kinds of interactional situations and settings as well as in different contexts, regardless of the topics of the conversations and the nationalities of the participants. This would implicate that the phenomenon exists and is adhered to somewhat universally. I see this subject worth looking into, because in the growing field of research on embodied actions in conversation analysis the use of hand gestures in turn-taking has not yet been studied much from the point of view of holding on to a turn. TEPGs could be applied in the study of group dynamics, e.g. by monitoring how individuals’ use and abide by TEPGs in conversations in order to determine their role and social standing in the group from a psychological perspective. / Tämä tutkielma käsittelee vuoronvaihtumista ennaltaehkäiseviä käsieleitä (eng. turn-entry-preventing gesture, TEPG) ja niiden käyttöä vuoron säilyttämisen välineenä. TEPG:t ovat käsieleitä tai muita toiminnon ilmentymiä, joiden avulla puhuja voi joko saada uuden peräkkäisen vuoron tai suojata omaa käynnissä olevaa vuoroaan mahdollisilta keskeytyksiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on todistaa, että kyseinen ilmiö on olemassa ja että siihen reagoidaan keskustelutilanteissa yleisesti. TEPG- ilmiön olemassaolo havaittiin induktiivista tutkimusmetodia käyttämällä, minkä johdosta voidaan luotettavasti todeta, että tutkimusaineiston pohjalta saadut tulokset eivät ole tutkijan omien ennakko-otaksumien värittämiä tai muovaamia. Tässä tutkielmassa käytetty aineisto koostuu seitsemästä eri luonnollista ryhmäkeskustelua kuvaavasta videotallenteesta. Ilmiön esiintymisen havainnollistamiseksi tutkimuksessa on käytetty myös videotallenteiden pohjalta tehtyjä litteraatteja ja kuvakaappauksia. Tutkimus osoitti, että kun puhuja käyttää TEPG:tä oikeaan aikaan ja oikeassa kohtaa keskustelua, muut keskustelun jäsenet eivät yritä hyödyntää ennakoimiaan mahdollisia vuorojen välisiä siirtymätiloja tai keskeyttää käynnissä olevaa vuoroa. Nykyinen puhuja voi siis päättää meneillään olevan vuoron rakenneyksikkönsä ilman häiriöitä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että nämä eleet toimivat yhtä lailla niin epävirallisissa ja virallisemmissa vuorovaikutustilanteissa ja toimintaympäristöissä, sekä myös eri asiayhteyksissä, keskustelujen aiheista ja puhujien kansallisuuksista riippumatta. Nämä seikat viittaavat siihen, että ilmiö on todellinen ja yleisesti tunnistettu ja noudatettu. Tämä aihe on tärkeä, sillä keskusteluanalyysin piirissä toimintojen ilmentymiin keskittyvässä tutkimuksessa käsieleiden käyttöä vuoronottamisessa ei ole vielä käsitelty vuoron säilyttämisen näkökulmasta. Vuoronvaihtumista ennaltaehkäisevien käsieleiden tutkimusta voitaisiin soveltaa esimerkiksi ryhmädynamiikkaa tutkittaessa. Eri yksilöiden TEPG-eleiden käyttämisen ja noudattamisen tarkkailun kautta voisi olla mahdollista tehdä johtopäätöksiä heidän roolistaan ja sosiaalisesta asemastaan tietyssä ryhmässä psykologisesta näkökulmasta.

The aim of this study was to find out how hegemonic masculinity is represented in the main male characters of four Disney feature-length films from the 1990s. My hypothesis was that Disney films use the same representations as other mainstream entertainment where hegemonic masculinity is promoted as the ideal and the desired form of masculinity. As theoretical background for my research I used R. W. Connell’s theory of hegemonic masculinity that is formalized in the book Masculinities. I also used other theories from the field of masculine research, including feminist theory, theories of power, pop psychology approach and research on fairytales. Some of the theories that I used were to complement Connell’s theory, but some approached masculinity from another perspective. My corpus consisted of Disney films Beauty and the Beast, Pocahontas, Hercules and Tarzan. I chose a main male character from each of the films, examined their every scene and determined whether they represented hegemonic masculinity or not. In addition to the four main characters, I briefly analyzed a few other characters and what kind of masculinity they represented. I arrived to the conclusion in my study that all the four male protagonists had traits of hegemonic masculinity. Two of the four were very straightforward representations of hegemonic masculinity and the other two had some characteristics of it. In other male characters, that were briefly analyzed, there was a character who did not have any of the traits associated with hegemonic masculinity. My hypothesis, that hegemonic masculinity is represented in the main characters of the films, was confirmed and thus, Disney films promote traditional representations of men. / Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten hegemoninen maskuliinisuus ilmenee miespäähenkilöiden representaatioissa neljässä Disney-elokuvassa 1990-luvulta. Oletuksenani oli, että Disneyn elokuvissa käytetään samoja miehen esitystapoja kuin muussakin valtavirtaviihteessä, jossa hegemoninen maskuliinisuus esitetään ideaalina ja tavoitelluimpana. Teoriapohjana tutkimuksessa käytin R. W. Connellin hegemonisen maskuliinisuuden teoriaa, joka on esitelty kirjassa Masculinities. Taustamateriaalina käytin myös muita teorioita maskuliinisuuden tutkimuksen kentältä, kuten feminististä teoriaa, valtateoriaa, populaarimpaa sosiobiologista lähestymistapaa sekä satujen tutkimusta. Osa tutkimuksesta oli linjassa Connellin tutkimuksen kanssa tai sitä tukevaa, mutta osa tutki maskuliinisuutta muista lähtökohdista. Aineistonani käytin Disneyn elokuvia Kaunotar ja Hirviö, Pocahontas, Herkules ja Tarzan. Valitsin jokaisesta elokuvasta päähenkilöihin kuuluvan mieshahmon, jonka jokaisen kohtauksen tutkin hegemonisen maskuliinisuuden ilmentymisen kautta. Lopuksi kävin lyhyesti läpi myös muutaman muun hahmon esitystavat. Tutkimukseni tulos osoitti, että kaikissa neljässä tarkemmin tutkitussa miespäähenkilön esitystavassa oli piirteitä hegemonisesta maskuliinisuudesta. Kahden miespäähenkilön esitystavat toteuttivat suoraviivaisesti hegemonisen maskuliinisuuden kaavaa ja toiset kaksi toteuttivat sitä osittain. Lyhyesti läpikäydyissä muissa mieshahmoissa oli myös esitystapa, joka ei sisältänyt lähes lainkaan hegemoniseen maskuliinisuuteen kuuluvia ominaisuuksia. Oletukseni, että hegemoninen maskuliinisuus ilmenee valitsemieni elokuvien päähenkilöiden representaatioissa, piti kuitenkin paikkansa ja tästä päätellen Disney-elokuvat vahvistavat perinteisiä maskuliinisuuden esitystapoja.