This study focuses on how the video game BioShock: Infinite uses its environmental storytelling to create a world about racism that reflects the racism in the early 1900s United States. This is achieved by analyzing the in-game collectibles, environments and character interactions the game provides. In addition, the study introduces concepts of racism, its history in video games and the BioShock series itself and why it has earned its reputation as a popular video game series for academic studies. The data was gathered through an extensive playthrough amassing in over 2500 in-game screenshots which are used as examples of the racism in the game. They will be presented, analyzed in its in-game context and then compared to the real-life context that it was inspired by. / Tutkimus tutkii, miten videopeli BioShock Infinite käyttää sen ympärillöllistä tarinankerrontaa luomaan rasistisen maailman, joka heijastaa 1900-luvun alun Yhdysvaltojen rasismia. Tämä saavutetaan analysoimalla pelin keräilyesineitä, ympäristöjä ja hahmosten välisiä vuorovaikutuksia. Sen lisäksi tutkimus esittelee rasismin ja sen roolin videopelien historiassa, BioShock sarjan ja miksi se on ansainnut maineen suosittuna tutkimuskohteena. Datan keräämiseksi peli pelattiin laaja-alaisesti läpi, jonka aikana koottiin yli 2500 kuvakaappausta pelistä. Kuvat esittellään ja analysoidaan niiden pelinsisäisessä kontekstissa. Pelissä esiintyvälle rasismille myös etsitään historiallinen konteksti.

This bachelor’s thesis explores the concept of ‘Saint Patrick’. A case study of Saint Patrick, the study approaches the figure from a holistic point of view. Accordingly, it is not the purpose of the study to discuss solely the historicity of the Patrician legend; both the historical and the unhistorical, and further, the past and the present are seen as essential to the figure. On a more general level, the thesis addresses the question of how to approach a figure that is inherently fictitious. Essential to this question is the concept of hagiography. The study shows that attitudinal problems remain in terms of saints. In accordance with more recent trends in the study of saints, this thesis adopts a wider view of what is historical. The present study argues for a dualistic understanding of the concept ‘Saint Patrick’: namely, the figure is a combination of the historical man who flourished in the fifth century and the posthumously developed image of a saint. Moreover, the study demonstrates that Saint Patrick is a construction. Emphasising the significance of the community behind a saint and his/her cult, the ‘clientele’ of a saint, the study discusses the dynamics involved in the construction of a saint. Importantly, understanding Saint Patrick requires a knowledge of the historical and religious context in which the figure has developed. Further, the study demonstrates the importance of appreciating the concept of sainthood in terms of Saint Patrick. Significantly, it is the memory of a person that forms the basis for the creation of a saint. More specifically, this thesis analyses the ‘problem’ of Saint Patrick. The analysis shows that the problematic nature may be understood on a variety of levels. The study concludes that, due to its long history, the concept of Saint Patrick is a complicated one, and the most useful approach is therefore to accept the complexity and focus on the history of the concept. The thesis argues, too, for an understanding of Saint Patrick as a product of Irish history. Considering his historical importance, the study of Saint Patrick is valuable in its own right, but may be seen, too, as instrumental in understanding the history of the Irish. / Tämä kandidaatintutkielma käsittelee Irlannin suojeluspyhimystä Pyhää Patrikia, jota tutkitaan kokonaisvaltaisesti, käsitteenä. Tutkielman tarkoituksena ei ole siis tarkastella ainoastaan pyhimyksen historiallista paikkansapitävyyttä, vaan laajemmin sisältäen sekä pyhimyksen historiallisen että kuvitteellisen puolen, jotka kuuluvat molemmat olennaisena osana Pyhän Patrikin käsitteeseen. Yleisemmällä tasolla tutkielma pohtii, miten suhtautua historiallisesti merkittävään hahmoon, joka sisältää myös paljon kuvitteellisia piirteitä. Tähän kysymykseen liittyy olennaisesti hagiografian eli pyhimyselämäkerran käsite. Tutkielma osoittaa, että pyhimyksiin liittyy edelleen asenteellisia ongelmia. Pyhimysten tutkimuksen nykysuuntauksia heijastellen tutkielma omaksuu laajemman näkökulman historiaan. Tutkielma esittää Pyhän Patrikin käsitteen muodostuvan kahdesta osasta: 400-luvulla vaikuttanut piispa ja tämän kuoleman jälkeen kehittynyt pyhimys tulisi pitää erillään. On tärkeää huomata, että ’Pyhä Patrick’ on konstruktio. Tutkielma tarkasteleekin, mitä tekijöitä pyhimyksen rakentumiseen liittyy painottaen erityisesti yhteisön, pyhimyksen ”asiakaskunnan”, merkitystä. Jotta voisimme ymmärtää Pyhää Patrikia paremmin, meidän täytyy tuntea se historiallinen ja uskonnollinen konteksti, jossa tämä hahmo on kehittynyt. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, mitä pyhyyden käsite pitää sisällään. Huomautettakoon erityisesti, että pyhimys rakentuu aina henkilön muistolle. Tarkemmin sanottuna tämä tutkielma analysoi Pyhän Patrikin ongelmallisia piirteitä osoittaen, että näissä voidaan nähdä useita eri tasoja. Tutkimus tuleekin siihen lopputulokseen, että Pyhän Patrikin hahmo on monimutkainen johtuen sen pitkästä historiasta, minkä vuoksi on hyödyllisintä hyväksyä tämä monimutkaisuus ja keskittyä tarkastelemaan käsitteen historiaa. Tutkimus esittää myös, että Pyhä Patrik tulisi nähdä Irlannin historian tuloksena. Ottaen huomioon pyhimyshahmon historiallisen merkittävyyden Pyhä Patrik on jo itsessään tärkeä tutkimuskohde. Pyhän Patrikin tutkimus auttaa meitä kuitenkin myös ymmärtämään Irlannin ja irlantilaisten historiaa.

Tämä kandidaatin työ tutkii perinteisten sukupuoliroolien rikkomista ja sukupuoliroolien performatiivisuutta kontrastoituna heteroseksuaaliseen matriisiin Ubisoftin Assassin’s Creed: Syndicate videopelissä. Tutkimuksessa teoreettisena kehyksenä on käytetty Judith Butlerin teorisoimaa queer-teoriaa seksuaalisuudesta ja sukupuoliroolien performatiivisuudesta. Datankeruumenetelmänä tässä kandidaatintyössä käytettiin sisältöanalyysiä, lähteenä pelivideo kyseisestä videopelistä.

This thesis explores the way the human body is represented in the works of two English World War poets: Wilfred Owen (1893–1918) and Keith Douglas (1920–1944). In particular, the aim of this paper is to explore differences and similarities in the ways in which these poets approach this subject matter, and also how for instance the cultural and historical background, military technology etc. of each war are represented in connection with the subject of the human body. This analysis is carried out through a close reading of a selection of these poets’ works. It also draws from existing research into the poets and their works.

This master’s thesis examines three literary archetypes as they appear in the two novels of Patrick Rothfuss’ high fantasy series The Kingkiller Chronicle released thus far — The Name of the Wind and The Wise Man’s Fear. The thesis provides a brief outline of the history of archetypes, inspecting Carl Jung’s original psychoanalytical theories on the unconscious and the archetypes within, James Frazer’s anthropological examinations as well as the literary significance of archetypes as discussed by, for example, Joseph Campbell and Northrop Frye. Using this as a theoretical background, the paper proceeds to review the three primary archetypes used in the analysis: hero, shadow and trickster, as well as demonstrating how these archetypes have been employed in the analysis of literature and film in the past. The primary goals of the analysis are to examine if these three archetypes are present in the protagonist of the aforementioned novels, whether these archetypes are employed in a conventional or an original manner as well as if these three archetypes co-actualize in the protagonist to create a multi-dimensional, round character as opposed to a flat character. These goals are pursued by identifying and analysing archetypally significant sections and events from the two novels. The analysis reveals that the three archetypes do co-actualize in the protagonist, thus creating a complex, multi-dimensional character. Furthermore, the novels contain both conventional archetypal scenes and non-conventional ones, which shows the flexibility of literary archetypes as well as their potential to keep evolving and adding to their definitions the new, complex characteristics that the creative minds of authors have and will invent without compromising the fundamental idea of archetypes as recognizable patterns that permeate all of literature. / Tämä pro gradu -työ tarkastelee kolmen kirjallisuuden arkkityypin käyttöä Patrick Rothfussin fantasiankirjasarjassa Kuninkaansurmaajan kronikka, josta on tähän mennessä julkaistu kaksi romaania: Tuulen nimi ja Viisaan miehen pelko. Työ käsittelee lyhyesti arkkityyppien historiaa alkaen Carl Jungin psykoanalyyttisistä teorioista alitajunnasta ja sen sisältämistä arkkityypeistä, siirtyen James Frazerin antropologisiin havaintoihin ja lopulta esimerkiksi Joseph Campbellin ja Northrop Fryen väitteisiin kirjallisuuden arkkityyppien merkittävyydestä. Tämä toimii työn teoreettisena taustana, jonka jälkeen sen kolme keskeistä arkkityyppiä — sankari, kelmi ja kujeilija — rajataan. Tätä seuraa katsaus näiden kolmen arkkityypin aikaisempaan hyödyntämiseen niin kirjallisuudessa kuin elokuvissa. Tutkielman päämääräisinä tavoitteina ovat selvittää ovatko nämä kolme arkkityyppiä löydettävissä edellä mainituissa romaaneissa, käytetäänkö niitä tavanomaisella vai poikkeavalla tavalla ja aktualisoituvatko nämä kolme arkkityyppiä yhdessä romaanin päähenkilössä luoden moniulotteisen, pyöreän hahmon verrattuna litteään hahmoon. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi molemmista teoksista tutkitaan katkelmia ja osioita, jotka ovat arkkityypillisesti merkittäviä. Analyysi paljastaa, että nämä kolme arkkityyppiä todella aktualisoituvat romaanin päähenkilössä luoden monitahoisen hahmon. Lisäksi molemmat novellit sisältävät sekä tavanomaisia arkkityypillisiä osioita että epätavallisia osioita. Tämä paljastaa kirjallisuuden arkkityyppien joustavuuden sekä niiden potentiaalin jatkaa muuttumista. Täten niiden määritelmiin lisätään uusia, kompleksisia tunnusmerkkejä, joita kirjailijat ovat luoneet ja tulevat luomaan kuitenkaan vaarantamatta arkkityyppien olennaista ideaa tunnistettavista malleista, jotka tulevat aina olemaan kirjallisuuden keskiössä.

This thesis promotes the role of English as a global language and examines how it is taken into consideration in the teaching of English as a foreign language (EFL) in Finland. Languages are learned to be used. Therefore, the language user’s needs are the starting point of language learning. For this reason, the usability should become before language form. In addition to this, the Finnish National Core Curriculum 2014 for basic education emphasises cultural diversity and the role of English as a language of global communication, and it recognises the global position and varieties of the English language. Therefore, EFL teaching must take these aspects into consideration in Finnish EFL classrooms. Thus, theoretically this thesis builds on the examination of the Core Curriculum, the phenomenon of English as a global language, and post-method pedagogy. Post-method pedagogy can be seen useful in the implementation of the objectives and contents of the Core Curriculum, which relate to the status of English as a global language. Empirically, the research in this thesis builds on the observations collected with an online questionnaire directed at Finnish EFL teachers. The purpose of the questionnaire is to answer the following research questions: How do the EFL teachers implement the objectives and contents of the Core Curriculum as they concern English as a Lingua Franca? What affects the implementation? How important are the objectives and contents from the teachers’ point of view? The teachers’ responses are analysed with a qualitative data-based content analysis. The purpose of the analysis is to categorise the responses in order to find consensus and further to make conclusions. The main findings of the thesis are as follows: The global aspect of English is important to take into consideration in EFL teaching because it promotes diversity and equality among English users and is emphasised in the National Core Curriculum 2014, which is the basis of Finnish basic education. Finnish EFL teachers are generally aware of the phenomena of global English and understand the terminology connected to it. However, in practice their view on English is rather Anglo- and Americentric. When it comes to the above-mentioned objectives and contents of the Core Curriculum, the teachers find them important but often, due to lack of time, they must prioritise and omit them in teaching. For the same reason, they also rely much on teaching materials in the implementation of the objectives. Finally, the main conclusion is that due to the lack of resources — largely time constraints — the objectives and contents of the National Core Curriculum, which relate to the status of English as a global language, are not thoroughly implemented in Finnish EFL classrooms. / Tämä pro gradu esittelee Englannin asemaa globaalina kielenä ja sitä, kuinka se otetaan huomioon englannin opetuksessa Suomessa. Kieliä opetellaan, jotta niitä voisi käyttää ja tästä johtuen kielenkäyttäjän tarpeet ovat kielenopiskelun lähtökohta. Tämän takia myös käytettävyyden tulisi olla kielen muotoa tärkeämpää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 korostuvat kulttuurinen monimuotoisuus ja englannin rooli maailman laajuisen viestinnän kielenä ja siinä tunnistetaan englannin maailman laajuinen asema ja erilaiset variantit. Nämä asiat täytyy siis ottaa myös englannin opetuksessa huomioon. Tämän pro gradun teoreettinen tausta käsittelee täten opetussuunnitelmaa 2014, englannin asemaa globaalina kielenä ja lisäksi postmetodia pedagogiikkaa, jonka voi nähdä hyödyllisenä välineenä opetussuunnitelman globaalia englantia koskevien tavoitteiden ja sisältöjen toteuttamisessa. Pro gradun tutkimusosio on toteutettu sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastasi suomalaisia englannin opettajia. Kyselylomakkeen tarkoitus on vastata tutkimuskysymyksiin, joita ovat miten englannin opettajat toteuttavat edellä mainittuja opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä, mikä vaikuttaa niiden toteuttamiseen ja kuinka tärkeinä opettajat pitävät niitä? Vastaukset analysoidaan laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin tarkoitus on luokitella vastaukset, jotta niistä löydetään yhteneväisyyksiä, joiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat: on tärkeää ottaa englannin globaali asema huomioon englannin opetuksessa koska se edistää monimuotoisuutta ja tasa-arvoa ja koska se korostuu myös opetussuunnitelmassa, joka on suomalaisen perusopetuksen lähtökohta. Lisäksi, suomalaiset englannin opettajat ovat yleisellä tasolla tietoisia englannin globaalista asemasta ja he ymmärtävät siihen liittyvä terminologiaa mutta käytännössä heidän näkökulmansa on melko anglo- ja Pohjois-Amerikka keskinen. Edellä mainittuja opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä opettajat pitävät tärkeinä, mutta ajanpuutteesta johtuen he joutuvat usein priorisoimaan opetuksen sisältöjä ja jättämään ne pois opetuksesta. Ajan puutteen takia opettajat myös tukeutuvat paljon valmiisiin oppimateriaaleihin tavoitteita ja sisältöjä toteuttaessaan. Lopulta keskeisin tulos ja johtopäätös on, että resurssien, joista suurimpana aika, puutteesta johtuen opetussuunnitelman globaalia englantia koskevia tavoitteita ja sisältöjä ei toteuteta kattavasti suomalaisessa englannin opetuksessa.

This study will aim to analyze the character Data, an android, in the television series Star Trek: The Next Generation. More specifically, this study will focus on Data’s humanity and sentience in the episode “The Measure of a Man”. Is Data sentient? Is he just a machine? Does he resemble humans based on his actions and interaction with the other characters? The methodology applied in this study is functional semiotic approach. I discovered that while Data is a machine and an artificial lifeform, he has many human-like characteristics and he learns them by observing humans and their actions, as well as manners and traditions.

This pro gradu thesis is an investigation into the Have Your Say message board on the BBC website. The tools used in this research are the Appraisal framework and a computer programme for lexical analysis WordSmith 5. The aim of this study is to investigate the Internet message board language with the tools that the framework offers and to display the frequencies of lexical items in the message threads by using WordSmith 5 Tools. The methods used in this study are the Appraisal framework which is used to categorise and explain the usage of lexical items in the Internet messages. WordSmith 5 Tools that are used are WordList and Concord. The frequencies of lexical items and Appraisal analysis are presented in the tables. The corpus in this study consists of messages from one year from February 2010 to February 2011. There are 1800 messages in 18 message threads that include topics from different areas of life from education and politics, child benefits, university fees and elitism to weddings, drinking, bus services, weather conditions, airport security, new technology, April fool pranks, London Olympics, neighbours from hell, young people and living in the city or the countryside and the questions whether God created the universe and if aliens really exist or not. The message threads are compared to each other and concordance lines for chosen lexical items are presented. The Appraisal framework is used to categorise the evaluation found in the messages. Grammatical words are the most frequent lexical items and nouns are more frequent than adjectives. The lexical items categorised with the Appraisal framework are mostly adjectives. The frequencies for lexical items good, little, probably, certainly and very are presented. The patterns for good, little and most are also presented. In addition to that ten chosen lexical items from each message thread are presented in the tables and 46 examples from the messages in the Have Your Say corpus which are all analysed with the framework. There were most occurrences in the category of Appreciation and in the subcategories of positive and negative Valuation. The findings in this study are repeatable because all the message threads and concordance lines for the lexical items in the tables can be accessed in the appendices 19–54 at the end of this thesis. There were some challenges in categorising the items, because some items can belong to different categories depending on the context and the appraised item. There is always some subjectivity in this kind of research. / Tutkin pro gradussani BBC:n Have Your Say -keskustelupalstaa. Tutkimuksessa käytetyt teoriat ja tutkimusmenetelmät ovat Appraisal framework ja korpuslingvistiikka. Käytän tutkimuksessani WordSmith 5 Tools -ohjelmaa, joka on sanaston analyysiä varten kehitetty tietokoneohjelma. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Internetin keskustelupalstoja viitekehyksen avulla ja esitellä lekseemien frekvenssejä WordSmithin työkaluilla. Tutkimuksessani käytetty viitekehys on Appraisal framework. Sen tarkoituksena on arvioida evaluatiivista kielenkäyttöä eri konteksteissa ja kehyksellä jaotellaan sanastoa kolmen pääkategorian ja alakategorioiden avulla. Appraisal frameworkin lisäksi tutkimuksessa käytetään korpustutkimuksen metodeja aineiston analysoimisessa. Valittujen lekseemien konkordanssirivit ja kollokaatiot esitetään analyysissä sekä viestiketjujen sanalistoja ja esimerkkejä analysoidaan viitekehyksen avulla ja tuloksia esitetään sekä taulukoissa että viestiketjujen esimerkeissä. Tutkimuksessani käytetty aineisto on kerätty Internetistä BBC:n kotisivuilta Have Your Say keskusteluforumin blogista. Keräämääni Have Your Say -korpukseen kuuluu 1800 viestiä 18 viestiketjussa. Have Your Say -korpus muodostuu helmikuiden 2010–2011 välisenä aikana kirjoitetuista viestiketjuista. Analyysiin kuuluu viestiketjujen 46 esimerkkiä, 180 taulukoitua lekseemiä ja jokaisesta 18 viestiketjusta valittu konkordanssirivistö. Aiheina näissä viestiketjuissa on koulutus, yhteiskunta ja politiikka, lapsilisät ja lasten kasvatus, uusi teknologia, aprillipilat, nuorison asuminen maaseudulla tai kaupungissa, lentokenttien turvallisuus, alkoholin käyttö, Lontoon olympialaiset, häät, linja-autoliikenne, sää, naapurit ja kysymykset loiko Jumala universumin ja onko ufoja todella olemassa. Tutkin myös lekseemien kollokaatioita eli yhdessä esiintyvien sanojen kokonaisuuksia. Aineistossani luokittelin viitekehyksellä enimmäkseen adjektiiveja. Korpuksen suurin frekvenssi oli kieliopillisilla sanoilla a, the, of ja koko aineiston adjektiivien ja adverbien frekvenssit esitetään lekseemeistä hyvä, pieni, luultavasti, varmasti ja todella. Analyysin esimerkeistä eniten löytyi esiintymiä asioiden ja instituutioiden positiivisen ja negatiivisen arvioinnin luokasta. Tutkimus on toistettavissa ja validi, koska tutkimuksessa käytetty aineisto, taulukoissa analysoitujen lekseemien konkordanssirivit ja kaikki alkuperäiset viestiketjut ovat tämän gradun liitteissä 19–54. Tällaiseen tutkimukseen liittyy aina hieman subjektiivisuutta, koska lekseemejä voi jaotella viitekehyksen avulla sanan kontekstista riippuen moneen eri luokkaan.

This study examines the polarization strategies used in the United States presidential debates of 2016. The data consists of the presidential candidates Hillary Clinton, the nominee of the Democratic Party, and Donald Trump, the nominee of the Republican Party, and the three presidential debates between Clinton and Trump. The televised debates took place in September and October 2016. The debates are analyzed using the theoretical framework of political discourse analysis and ideological discourse analysis. The candidates display polarization by varying the use of pronouns; the first-person singular pronoun I is used when the candidates emphasize their own role in taking care of the country, as well as polarizing themselves with the other candidate, whereas the first-person plural pronoun we is used in order to appeal to the American people and to show that the candidates are part of the same ideological group as the Americans are. Furthermore, as the candidates are part of different political parties, they have different ideological views, which they also acknowledge during the debates. Both Clinton and Trump also attack the other’s suggestions and in turn defend their own ideas. Moreover, the candidates position each other by their experience and past; Clinton has decades of experience in politics, which she uses as her advantage, whereas Trump’s history is in business, which he in turn uses as his strength. However, Trump uses Clinton’s experience against her and claims that she has been an ineffective politician, and Clinton in turn uses Trump’s history against him. Furthermore, when constructing a negative representation of other, the candidates emphasize the other’s negative aspects and their own positive features, as well as de-emphasizing the other’s positive aspects and their own negative features. Moreover, rhetorical devices, such as repetition, metaphors, personification, hyperbole and number game, are used in order to emphasize the polarization between the candidates. Even though the outcome of the elections was not the main focus of this study, it can be argued that Trump offered people a fresh approach to presidency, which was in fact emphasized by using the studied polarization strategies. / Tämä tutkimus tarkastelee polarisaation strategioita, joita käytettiin Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuonna 2016. Tutkimuksen aineisto koostuu demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta Hillary Clintonista ja republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaasta Donald Trumpista, ja heidän välisistä kolmesta presidenttiväittelyistään. Televisioväittelyt järjestettiin syyskuussa ja lokakuussa vuonna 2016. Väittelyt analysoidaan käyttäen poliittista diskurssianalyysia ja ideologista diskurssianalyysia. Ehdokkaat korostavat heidän välistä vastakkainasetteluaan vaihtamalla käyttämiään pronomineja; yksikön ensimmäistä persoonaa, minä, käytetään, kun ehdokkaat korostavat omaa rooliaan maansa huolehtimisesta ja asettaessaan itsensä vastakkain toisen ehdokkaan kanssa. Monikon ensimmäistä persoonaa, me, käytetään, kun ehdokkaat vetoavat Amerikan kansalaisiin, ja kun ehdokkaat näyttävät, että ovat osa samaa ideologista ryhmää kuin amerikkalaiset ovat. Lisäksi, koska ehdokkaat ovat osana eri poliittisia puolueita, heillä on myös erilaiset ideologiset näkemykset, minkä he myös tuovat esille ja myöntävät väittelyiden aikana. Sekä Clinton että Trump myös hyökkäävät toisen ehdotuksia vastaan ja vuorostaan puolustavat omia ideoitaan. Ehdokkaat lisäksi arvioivat toisiaan kokemuksen ja historian mukaan; Clintonilla on vuosikymmenten kokemus politiikassa, mitä hän käyttää vahvuutenaan, kun taas Trumpin kokemus ja historia on liike-elämässä, mitä hän taas käyttää etunaan. Trump kuitenkin käyttää Clintonin kokemusta tätä vastaan ja väittää, että Clinton on ollut tehoton poliitikko, ja Clinton vuorostaan käyttää Trumpin historiaa tätä vastaan. Kun ehdokkaat rakentavat negatiivista kuvaa toisesta, he korostavat toisen negatiivisia puolia ja omia positiivia piirteitään samaan aikaan kun vähättelevät, tai eivät kiinnitä huomiota, toisen positiivisiin puoliin ja omiin negatiivisiin piirteisiin. Väittelyissä käytetään lisäksi retorisia keinoja, kuten toistoa, metaforia, personifikaatiota, liioittelua ja numeropeliä korostamaan ehdokkaiden vastakkainasettelua. Vaikka vaalien tulos ei ollut tämän tutkimuksen keskeisin asia, voidaan väittää, että Trump tarjosi kansalle raikkaan lähestymistavan presidenttiyteen, mikä myös korostui tutkituissa polarisaation strategioissa.

The focus of this pro gradu thesis is on observing situations of flexible language use and heteroglossic resources within the spoken language of third culture children in Namibia. The study was conducted as qualitative research and the method used for analyzing the data was by observing the languaging habits of the participants in the video material. The research material includes self-recorded video and audio material for the use of which written consent has been received. The participants’ names have been changed to protect the anonymity of the subjects. The analysis is focused on the communication methods of the children in the family. The theory is based upon modern theories on heteroglossia and translanguaging, but will also take into consideration more traditional viewpoints on bilingualism and code-switching. The concepts of heteroglossia and translanguaging will allow for an analysis of the material that is not restricted by traditional linguistic boundaries and will also take into consideration the culture and identity of the participants. The results of this thesis can be used to understand the situations in which switching between different languages happens and the outlying social and cultural factors affecting the use of multilingual repertoire. I have come to the conclusion that language use is not only a factor of linguistics but the linguistic decisions often mirror the identity or social status of the speaker. The speakers often make the decision to use a certain language in a way that fits their identity, culture and the social constructs surrounding them. The results of this thesis will provide some insight on why code-switching happens and how flexible language use can be seen as something that provides an opportunity for fluent self-expression through diverse use of an individual’s linguistic repertoire, and not as something that reflects linguistic competence. / Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on havainnoida joustavan kielenkäytön tilanteita ja heteroglossisten resurssien käyttöä Namibiassa asuvien lähetyslasten puhutussa kielessä. Painopisteenä on keskittyä tilanteisiin, joissa kieltä vaihdetaan huomioiden samalla mahdolliset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka vaikuttavat kielen vaihtumiseen. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena tutkimuksena ja tietojen analysoimiseen käytettynä menetelmänä toimi havainnointi osanottajien kielellisistä valinnoista ja resursseista videomateriaaleissa. Tutkimusaineistoon kuuluivat äänitetyt video- ja äänimateriaalit, joiden käyttämiseen on saatu kirjallinen suostumus. Videomateriaali keskittyy perheen lasten viestintämenetelmiin ja osallistujien nimet on muutettu henkilöiden nimettömyyden suojelemiseksi. Tutkimuksen teoria perustuu heteroglossisten resurssien ja joustavan kielenkäytön nykyaikaisiin teorioihin, kuitenkin huomioiden myös perinteisemmät näkemykset kaksikielisyydestä ja kielenkäytöstä. Heteroglossia käsitteenä mahdollistaa aineiston analysoimisen tavalla, jota ei rajoita perinteiset kielelliset rajat. Tämä mahdollistaa samalla myös osanottajien kulttuurin ja identiteetin huomioimisen. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään ymmärtämään kielellisiin valintoihin vaikuttavia kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä. Kielelliset valinnat eivät liity vain kielitieteeseen, sillä valinnoillaan puhuja voi osoittaa kuuluvansa tiettyyn kulttuuriin, ryhmään tai omaksuvansa tietynlaisen identiteetin. Puhujat tekevät usein päätöksen käyttää tiettyä kieltä tavalla, joka sopii heidän identiteettiinsä, kulttuuriinsa ja ympäröivään sosiaaliseen rakenteeseen. Tämän opinnäytetyön tulokset tuovat lisäarvoa sille, miksi kieltä useimmiten vaihdetaan ja kuinka joustavaa kielenkäyttöä voidaan pitää asiana, joka tarjoaa mahdollisuuden sujuvaan itseilmaisuun ja uusien kielien oppimiseen.