Thesis--Københavns universitet. / Errata slip mounted on p. [3] of cover. Summary in English.

Akademisk afhandling--Teologi--Aarhus, 1988. / Résumé en allemand. Bibliogr. p. [331]-336. Index.

Thesis (doctoral)--Københavns universitet, 1979. / Summary in English. Includes bibliographical references (p. 946-961) and index.

Thesis--Copenhagen. / Summary in English. Bibliography: p. 370-[371].

Thesis--Copenhagen. / Summary in English. Bibliography: p. 370-[371].

Thesis (doctoral)--Københavns Universitet, 1998. / Includes bibliographical references (p. 556--[561] and index.

Afhandling for den filosofiske doktorgrad--humanistiske Fakultetsråd--Aarhus Universitet, 1991.

Abstract Danish Nikolai Grundtvig (1783–1872) is considered the founder of the folk high school movement. He wanted Danish young people to have a school where they could be taught knowledge and skills needed in life. Based on the results of my study, Grundtvig’s pedagogical principles, such as school for life, living word and interaction, still have a relevant role in folk high schools. The aim of this study was to evaluate the implementation of folk high school pedagogics in the Jämsä, Reisjärvi and Ranua Christian Folk High Schools. The survey was done to obtain information for the development of these schools. The focus was on teachers’ and students’ views of the schools as educational institutions and boarding schools. The goals listed by the teachers were regarded as indicative of what they considered important in folk high school pedagogics. Their goals highlighted life skill guidance, their own pedagogic skills as well as instruction and ways to develop it. The life skill goals included support to students’ intellectual growth, personal values and identification of their personal strengths. The goals pertaining to pedagogic skills focused on the development and maintenance of teacherhood. The goals for instruction and its development included the need to inspire students’ interest in school subjects and the development of folk high school pedagogics. The majority of teachers felt that they had been able to accomplish their goals well and hence to work in line with the principles of folk high school pedagogics. The listed weaknesses included scarcity of special student support, occasional absences from class and heterogeneous student groups. For the students, the year spent in a folk high school meant that they developed new friendships, their values deepened, and they acquired cognitive and practical abilities. They said they felt more confident about the future, and their view of the world widened in the international environment. The students’ social and language skills as well as their self-confidence also seemed to improve. They considered the boarding school environment and the leisure activities a significant part their overall pedagogic experience. The things they listed as obstacles to learning and studying included occasional restlessness in the dorms and being tired in the morning. / Tiivistelmä Kansanopistoliikkeen perustajana pidetään tanskalaista Nikolai Grundtvigia (1783–1872). Hän halusi perustaa maansa nuorille koulun, jossa heille opetettaisiin elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tutkimukseni tulosten pohjalta Grundtvigin pedagogisilla periaatteilla, kuten koulu elämää varten, elävä sana ja vuorovaikutus, on kansanopistoissa yhä merkityksensä. Tutkimuksessani on kyse kansanopistopedagogiikan arvioinnista Jämsän, Ranuan ja Reisjärven kristillisissä kansanopistoissa. Arvioinnin tarkoituksena oli saada opistojen kehittämistyötä varten tietoa siitä, miten opettajat ja opiskelijat kokivat kyseiset kansanopistot oppilaitoksina ja internaatteina. Opettajien tavoitteiden katsottiin heijastavan sitä, mitä he pitivät tärkeänä myös kansanopistopedagogiikassa. Tavoitteissa korostuivat kasvatus ja oma ammattitaito sekä opetus ja sen kehittäminen. Kasvatuksellisissa tavoitteissa nähtiin merkityksellisiksi opiskelijoiden henkisen kasvun tukeminen, arvokasvatus ja omien vahvuuksien tunnistaminen. Omaa ammattitaitoa koskevissa tavoitteissa pidettiin tärkeinä opettajuuden kehittämistä ja ylläpitoa. Opetuksen ja sen kehittämisen tavoitteissa tähdennettiin kiinnostuksen herättämistä omaan oppiaineeseen ja kansanopistopedagogiikan kehittämiseen. Suurin osa opettajista katsoi, että heidän tärkeät tavoitteensa olivat toteutuneet hyvin. Opetusta heikensivät aika ajoin opiskelijoiden erityistuen riittämättömyys, ajoittaiset poissaolot oppitunneilta ja heterogeeniset opetusryhmät. Opiskelijoille opistovuosi merkitsi ystävien ja kavereiden saamista, arvojen syventymistä sekä tiedollisten ja taidollisten asioiden oppimista. Opiskelijoiden mukaan heidän luottamuksensa tulevaisuuteen vahvistui ja maailmankuvansa kansainvälisessä ympäristössä avartui. Vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden sosiaaliset taidot ja kielitaidot vahvistuivat samoin kuin heidän itseluottamuksensa. Opiskelijat pitivät opiston internaattiluonnetta merkittävänä liittäen siihen myös vapaa-ajan. Opiskelun esteiksi opiskelijat mainitsivat asuntoloiden ajoittaisen levottomuuden ja aamväsymyksen.

The thesis evaluates the impact of the Grundtvig programme on Czech further education institutions in the medium term. The first part presents the concept of further education as a soft factor of regional development and also the applied research methods. The next section presents the Czech and European lifelong learning strategies and the programme is shown as a part of the Lifelong Learning Programme and as one of the financial instruments of the EU. The main part of the paper presents the analysis of the use of the Grundtvig programme by the Czech institutions and the impacts on them assessed by a questionnaire survey among supported institutions. The work identified a major impact on the organizations in the area of know-how transfer from abroad, while in the area of networking or creation of innovative outputs identified impacts were minimal.

Suaugusiųjų švietimas laikomas pagrindine sritimi įgyvendinant ES mokymosi visą gyvenimą (MVG) politiką. Grundtvig programa, Mokymosi visą gyvenimą programos sektorinė dalis, yra Europos Komisijos instrumentas, orientuotas į suaugusiųjų švietimo sektoriaus gerinimą, tačiau Grundtvig programos veiklų efektyvumas nėra nuodugniai ištyrinėtas. Šiame darbe tiriama vienos iš Grundtvig programos suaugusiųjų švietėjų profesionalizacijai skirtų veiklų - profesinio tobulinimosi kursų (IST) – mokymosi nauda asmeniniame, organizacijos, suaugusiųjų švietimo sektorių bei politiniame lygmenyje besimokančiųjų, t.y. suaugusiųjų švietėjų, vertinimu. Siekiant identifikuoti Grundtvig programos profesinio tobulinimosi kursų dalyvių mokymosi naudą ES MVG politikos kontekste, atlikta skerspjūvio tipo elektroninė apklausa 31 Europos Sąjungos šalyje. Apklausus 737 Grundtvig IST kursų dalyvius gauti rezultatai rodo, kad kursai andragogams yra naudingi kaupiant identiteto, žmogiškąjį ir socialinį kapitalą, taip pat prisideda prie jų organizacijų strategijų ir mokymo turinio tobulinimo, tarptautinio bendradarbiavimo. Mokymosi naudos mastas siekia net sektoriaus ir politinį lygmenį. Toks Grundtvig IST kursų poveikis liudija kursų naudingumą, įgyvendinant ES MVG politiką. Tai, kad mokymosi pasėkoje yra gerinama švietimo sistemų kokybė ir efektyvumas (tobulinant suaugusiųjų švietėjų kompetencijas, mokymo turinį, organizacijų strategijas), plėtojamas švietimo sistemų atvirumas, (stiprėjant tarptautiniam... [toliau žr. visą tekstą] / Adult education is considered to be the core area of the EU lifelong learning policy. Grundtvig Programme, a sectoral part of the Lifelong Learning Programme is a European Commission instrument aimed at the development of adult education sector. However, the effects of its actions haven’t been thoroughly examined. The learning benefits of Grundtvig in-service training (IST) courses are analysed in this article measuring the learning benefits at individual, organisation, sector and political level by the course beneficiaries - adult educators. A cross-sectional online survey has been conducted in 31 countries of the EU. The results show that the courses make the identity, human and social capital of the adult educators grow by strengthening the identity, self confidence and social interactions, strongly developing the professional competence and consciousness, widening the social network and inspiring to take action in individual, national or international level, yet the reported socioeconomic advantages at individual level are low. At organizational level the courses stimulate the development of curriculum, management strategies and international cooperation. Besides, one fifth of Grundtvig IST course beneficiaries report changes in adult education sector level as a result of the participation in the course and more than half of beneficiaries get involved in political processes. These effects of Grundtvig in-service training courses are in line with European strategic... [to full text]