Silicone rubbers are inorganic polymers whose structure contains repeating silicon-oxygen groups. Among their properties are high resistance to temperature, ultraviolet light and oxidation. Silicone rubbers offer little stability against deformation and tears very fast, which makes it, on its uncured state, not suitable for extrusion blow moulding. To improve the blowability of the rubbers, a precuring step is used. A goal of this thesis is to better understand the inflation process of precured silicone rubbers. In addition, it is aimed to produce hollow bodies and examine their part quality. The blow moulding process was studied in free and confined inflation. First, free parison inflation profiles were studied to determine the parameters that have an influence on the inflation process. The blowing pressure, parison temperature, pre-curing degree, die gap of the extrusion head, wall thickness and the shore hardness of the material for the solid silicone rubber Addisil 20XXE were studied on this first stage. Results show that inflating the parison after the extrusion is key for the process. Parison in the studied range also benefit from lower pressures and a smaller die gap. The study of confined parison inflation profiles show that it is possible to use the extrusion blow moulding process to produce hollow bodies of silicone rubber using the parameters determined on the first stage of the research. First, confined inflation was studied with glass bottles. Afterwards, bottles were produced and cured using a heated tool. The part quality of the bottles formed were studied. Aspects such as surface quality, wall thickness distribution and quality of the weld seams were studied. Results show that the surface quality is highly dependent on the quality of the parison. The study of the wall thickness distribution shows that the centering of the die gap and the position of the parison when inflating have a big influence on the resulting distribution. The weld seams proved to fully seal and cure. These results apply mostly for parisons 32 cm long or shorter. Longer parisons could need higher inflation pressures. An important step for further research is the automation of the blow moulding process, in order to reduce significant sources of error. The results of this thesis allow further research to focus on improving the quality of the hollow bodies and the stability of the process.

Abstract Technological development and growing customer requirements set new standards for development in steel manufacturing. Large steel manufacturers cannot respond to rapid development by themselves, thus creating a need for cooperation with SMEs. Individual SME companies, instead, face challenges in visibility and find it difficult to approach large steel companies. A solution to this problem could be commercial cooperation. Investigating seven steel industry SME suppliers in Oulu area, this study aims to develop their commercial cooperation through a common commercial product portfolio. The study is based on three research questions: 1. How can a cluster company’s commercial product portfolio be presented? 2. What are the current commercial product portfolios of the case companies? 3. How can multiple companies’ commercial product portfolios be presented as a common product portfolio to promote their sales and customer value? This study exploits literature related to products, product portfolio management, business networks, co-marketing and steel manufacturing. The study describes the case companies’ product portfolios by using the techniques of product portfolio management. The current commercial product portfolios offered by these companies to steel industry are Refractory materials and components, Blast-cleaning robots, Advanced control systems for high temperature processes, Water and waste treatment solutions, Monitoring and quality assessment devices, Service and foundry technologies, and Detmaster optical quality assurance solutions. The portfolios provide hardware (HW), software (SW) and service products to the following steelmaking process stages: mining, melting and casting, cold rolling, hot rolling, and further processing. Based on the products in these portfolios three primary customer needs are revealed: energy efficiency, high-quality steelmaking and eco-efficiency. After analysing and comparing the case companies’ current commercial product portfolios, this study constructs a common commercial product portfolio. Four commercial solution level product portfolios based on customer needs are created as a result. The portfolios with their respective customer needs are: Refractory Solutions (energy efficiency), Steel Quality Control Solutions (high-quality steelmaking), Sustainable Value Recovery Solutions (eco-efficiency), and Surface Treatment Solutions (high-quality steelmaking). Products in these portfolios, except for the latter one, are offered as services to minimize the customer’s financial investment, thus making the portfolios more attractive to the customer. Additional indications are found, supporting the previous research and literature. The product portfolio created in this study can be used to develop the case companies’ commercial cooperation and value for customers. In addition, this study provides managerial measures to be executed for the cooperation. Finally, topics for further research are proposed. / Tiivistelmä Teknologian kehittyminen ja yhä tiukemmat asiakasvaatimukset asettavat terästeollisuudelle kehitystarpeita. Suuret teräksenvalmistajat eivät pysty yksinään pysymään kehityksen tahdissa, joten yhteistyötä PK-yritysten kanssa tarvitaan. Yksittäisten PK-yritysten haasteena sen sijaan on ollut, että niiden on vaikea erottua muista toimijoista ja saada suurten yritysten huomio. Tätä ongelmaa PK-yritykset voivat lähestyä tekemällä kaupallista yhteistyötä keskenään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää seitsemän Oulun alueelle sijoittuneen terästeollisuuden tuotannon kehitystarpeisiin ratkaisuja tuottavien PK-yritysten kaupallista yhteistyötä yhteisen kaupallisen tuoteportfolion muodostamisen kautta. Tutkimus lähestyy ongelmaa kolmen tutkimuskysymyksen avulla: 1. Miten yksittäisen klusteriyrityksen tuoteportfolio voidaan esittää? 2. Millaiset ovat yritysten nykyiset kaupalliset tuoteportfoliot? 3. Miten useamman yrityksen kaupalliset tuoteportfoliot voidaan yhdistää yhteiseksi kaupalliseksi tuoteportfolioksi yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi ja asiakasarvon lisäämiseksi? Tutkimus hyödyntää tuotteeseen, tuoteportfolion hallintaan, yritysverkostoihin, yhteismarkkinointiin ja terästeollisuuteen liittyvää aikaisempaa tutkimusta ja kirjallisuutta. Tutkimus avaa mukana olevien yksittäisten yritysten tuotetarjoamat, kaupalliset tuoteportfoliot, tuoteportfolion hallinnan keinoin. Yritysten nykyiset terästeollisuuteen tarjoamat kaupalliset tuoteportfoliot ovat: Refractory materials and components, Blast-cleaning robots, Advanced control systems for high temperature processes, Water and waste treatment solutions, Monitoring and quality assessment devices, Service and foundry technologies ja Detmaster optical quality assurance solutions. Portfoliot tarjoavat fyysisiä tuotteita, ohjelmistoja ja palveluita seuraaviin teräksenvalmistuksen prosessivaiheisiin: louhinta, sulatus ja valu, kuumavalssaus, kylmävalssaus ja jatkokäsittely. Portfolioiden sisältämät tuotteet vastaavat johonkin kolmesta asiakastarpeesta: energiatehokkuus, korkealaatuinen teräksenvalmistus ja ekotehokkuus. Tutkimus analysoi ja vertaa yritysten nykyisiä kaupallisia tuoteportfolioita toisiinsa ja luo mallin yhteisestä tuoteportfoliosta. Tuloksena syntyy neljä ratkaisutason tuoteportfoliota. Portfoliot ja niiden perustana olevat asiakastarpeet ovat: Refractory Solutions (energiatehokkuus), Steel Quality Control Solutions (korkealaatuinen teräksenvalmistus), Sustainable Value Recovery Solutions (ekotehokkuus) ja Surface Treatment Solutions (korkealaatuinen teräksenvalmistus). Kaikki portfolioiden tuotteet tarjotaan asiakkaille palvelutuotteina viimeistä portfoliota lukuun ottamatta. Palvelutuotteina tarjoamisen tarkoituksena on tehdä portfolioista houkuttelevampia asiakkaan silmissä asiakkaan investointitarpeen pienentyessä. Tutkimuksen aikana löytyy viitteitä, jotka tukevat aiempaa kirjallisuutta. Tutkimuksessa mukana olevat yritykset voivat hyödyntää tässä tutkimuksessa luotua yhteisen tuoteportfolion mallia oman kaupallisen yhteistyönsä ja asiakasarvon kehittämisessä. Lisäksi tutkimus esittää toimenpiteitä yritysyhteistyön jatkokehitykselle. Lopuksi tutkimus tarjoaa aiheita tieteelliselle jatkotutkimukselle.

IT-järjestelmien implementointi on aina suuri ponnistus mille tahansa organisaatiolle. Järjestelmäinvestoinnin lisäksi myös organisaation toimintaa on useimmiten uudistettava. Samat seikat pätevät myös asiakassuhteiden hallinnan (CRM) järjestelmiin, joiden käyttöönoton ensimmäinen suuri aalto tapahtui 2000-luvun taitteessa. CRM-järjestelmiä on kritisoitu 2000-luvun tutkimuksessa niiden taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Näin onkin tärkeää, että CRM-järjestelmien kyvykkyyteen liittyvää tutkimusta jatketaan edelleen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin CRM-järjestelmiin 2012 jälkeen tehdyn tutkimuksen tuloksia CRM-järjestelmien kyvykkyyteen liittyen. Selkein mittari järjestelmien tarkasteluun on järjestelmiä käyttävien organisaatioiden taloudellinen toimintakyky. Tämän lisäksi tutkimuksessa käsitellään muitakin CRM-järjestelmistä saatuja hyötyjä yrityksissä. Järjestelmistä saatavien hyötyjen lisäksi tutkimuksessa selvitetään CRM-järjestelmiin vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestelmistä saataviin hyötyihin. Tutkimuksessa analysoidaan 18 CRM-järjestelmien tehokkuuteen liittyvää artikkelia aikaväliltä 2012–2017. Näistä artikkeleista koottua kirjallisuuskatsausta verrataan aiempaan tutkimukseen ja teoriaan aiheesta. Empiirisen aineiston artikkelit käsittelevät CRM-järjestelmiä useista eri näkökulmista, mutta liiketoiminnallinen kyvykkyys on niissä yleisesti läsnä. Tutkimus osoittaa, että vuoden 2011 jälkeen tehdyssä tutkimuksessa CRM-järjestelmien käytön ja liiketoiminnallisen kyvykkyyden välillä ei ole ainakaan negatiivista yhteyttä. Tutkimustulokset ovat näin muuttuneet 2000-luvun osittain kriittisten tutkimustulosten jälkeen. Sen sijaan CRM-järjestelmistä löydetään liiketoiminnallista toimintakykyä tehostavia tekijöitä. Tämän lisäksi CRM-järjestelmät tuovat myös muita hyötyjä niitä käyttäville organisaatioille. Tutkitut artikkelit osoittavat myös, että CRM-järjestelmien hyödyt tulevat parhaiten esille organisaatoissa, joissa järjestelmien käytölle on vahva johdon tuki. Tätä kautta henkilöstö saadaan sitoutettua järjestelmän käyttöön. Myös IT-järjestelmien helppokäyttöisyys mahdollistaa CRM-toiminnan tuloksellisuutta. Artikkeleissa tulee edelleen hyvin ilmi se, ettei CRM-järjestelmiä voi kohdella pelkkinä IT-investointeina. Järjestelmäimplementoinnin lisäksi koko organisaatio tulee uudistaa CRM-toiminnan mahdollistamiseksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi CRM-implementointia pohtivan yrityksen päätöksenteossa. CRM-järjestelmät eivät nykyisellään vaikuta yhtä suurilta riskeiltä kuin 2000-luvun alkupuolella. Nykyisin CRM-järjestelmien implementoinnin kriittiset onnistumistekijät ja riskit tunnetaan entistä paremmin ja esimerkkejä onnistumisista on runsaasti. / Implementation of information systems is always a major effort for any organization. In addition to the systems investment, the business activities of the organization should be renewed. The same circumstances hold true for CRM-systems which were first introduced into the mainstream business around the year 2000. CRM-systems have been criticized in the research done after the year 2000 for their economic uncertainty. Therefore, it is important to continue the research into CRM-systems today. In this research the results of research conducted into CRM-systems performance after 2012 were reviewed. The most straightforward metric for analysis of information system using organizations is their business performance. Other benefits realized in organizations using CRM-systems have been studied as well. In addition to the advantages gained from the systems, this research will clarify the factors of CRM-systems that affect the advantages the systems grant. 18 articles regarding CRM-systems performance published between 2012 and 2017 are analyzed as the empirical material of the research. This literature review is compared to the earlier research and theory about the topic. These 18 studies examine CRM-systems from multiple perspectives, but business performance is a common subject in all of them. This research suggests that research done after 2012 does not find significant negative connections between CRM-usage and business performance. The research results have thus changed after the somewhat critical results discovered in the 2000s. There are, however, plenty of positive effects of CRM-systems affecting the business performance found in the material. In addition to the business benefits, other benefits are also found. In addition to this, the studied articles show that the benefits of CRM-systems are realized most clearly in organizations that have a clear support from the management of the organization. Through the support of management, the personnel become committed in the use of the system. The ease-of-use of IT-systems enable the productive use of CRM-systems. The articles also clearly show that CRM-systems cannot be treated as IT-investments only. In addition to the systems implementation the whole organization should be renewed to enable CRM activities. The results of this research can be used for example in the decision-making of a company implementing a CRM-system. CRM-systems do not seem as such a big risk as in the early 2000s. Today the critical success factors and risks of CRM-systems implementation are better known than before and there are plenty of successful examples to learn from.

Palvelullistamisesta on tullut yritysten tapa parantaa kilpailukykyään ja lisätä asiakastyytyväisyyttä. Työn tavoitteena on tutkia kirjallisuuskatsauksena mitä ovat palvelut ja palvelullistaminen. Määritelmien lisäksi työssä pyritään selvittämään, miten palveluiden hallinta eroaa fyysisten tuotteiden hallinnasta ja miten palvelullistaminen toteutetaan. Työssä havaitaan, että palveluiden määrittely on vaikeaa, sillä palvelu riippuu sen kokevasta asiakkaasta. Paras tapa määritellä palvelu on verrata palvelun ja fyysisen tuotteen ominaispiirteitä. Tärkein erottava piirre on palveluiden asiakaskeskeisyys, joka määrittää myös palvelun heterogeenisyyden ja tuotantotavan. Palveluiden hallinta eroaa fyysisistä tuotteista siten, että palveluiden asiakaskeskeisyyden takia asiakas on mukana tuotantoprosessissa. Palveluprosessi muodostetaan asiakkaan tarpeiden ja vaatimusten ympärille eikä lopullista tuotetta pystytä määrittelemään ennen asiakaskohtaamista. Palvelullistamisella tarkoitetaan prosessia, jossa yritys ottaa palvelut osaksi tuotetarjoomaansa ja kilpailustrategiaansa. Palvelullistamisen seurauksena yritys muuttuu asiakaskeskeisemmäksi. Palvelullistamisen toteuttaminen sisältää muutoksia organisaatiossa ja sen kulttuurissa sekä toimintatavoissa. Työstä saa hyvän kokonaiskuvan palveluista, palveluiden hallinnasta ja palvelullistamisesta. Työ antaa myös hyvät edellytykset jatkotutkimuksien toteuttamiseen. / Servitization has become a way for companies to improve their competitiveness and increase customer satisfaction. The aim of the thesis is to study literature to define what are services and servitization. In addition to the definitions, this thesis aims to find out how the management of services differs from the management of physical products and how servitization is implemented. The finding in the thesis is that defining services is difficult because the service depends on the customer experiencing it. The best way to define services is to compare the characteristics of services and physical products. The most important distinctive feature is the customer focus of services, which also determines the heterogeneity and mode of production of the service. Managing services differs from physical products so that customer is involved in the production process of service due to customer focus of services. The service process is formed around the customer’s needs and requirements, and the final product can’t be defined before customer encounter. Servitization is a process in which a company incorporates services into its product offering and competitive strategy. As a result of servitization, the company becomes more customer-oriented. Implementation of servitization includes changes in the organization and its culture, as well as in its operating methods. This thesis gives a good overview of services, service management and servitization. The thesis also provides good conditions for further research.

Työn tarkoituksena on tarkastella toimijoiden integroinnin mahdollisuuksia lisä- ja korjausrakennushankkeissa. Työssä selvitetään, mitä toimijoita sekä miten ja milloin toimijat tulisi ottaa mukaan hankkeeseen, jotta hanketta voitaisiin optimoida kokonaisuutena ja sitä kautta taata parempi toimijoiden tyytyväisyys ja projektin arvontuottokyky. Työssä luodaan perusta lisä- ja korjausrakentamisen hankkeiden tehokkaalle toteutukselle. Työssä luotava integroivan toimintamallin perusta keskittyy projektin hankinnan suunnitteluun ja toteutukseen. Luotava toimintamalli on kokonaistaloudellinen ja varmistaa toiminnallisen tehokkuuden. Malli mahdollistaa projektin osapuolten välisen tiiviimmän yhteistyön, minkä kautta projektin arvontuottoa voidaan optimoida kokonaisuutena. Luotava toimintamalli on tilaajalähtöinen. Työn teoreettinen pohja on luotu kirjallisuuskatsauksen kautta. Empiirinen tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa on käytetty case-metodia. Aineisto on kerätty haastattelemalla esimerkkikohteen sidosryhmiä sekä korjausrakentamisen ammattilaisia. Aineiston analysoinnissa on käytetty laadullista aineistoanalyysiä. Kirjallisuuskatsauksen kautta on selvitetty syyt, jotka puoltavat integroidun projektitoimituksen käyttöä sekä sidosryhmien aikaista osallistamista. Näitä ovat muun muassa projektin parempi arvontuottokyky, tiimin kyvykkyyksien ja yhteistyön hyödyntäminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen. Empiirisen tutkimuksen tuloksena on saatu esimerkkikohteen sidosryhmät sekä niiden rooli, vastuut ja osallistuminen hankkeisiin. Lisä- ja korjausrakentamisen keskeisiksi sidosryhmiksi nousevat tilaaja, isännöitsijä, rakennuttajakonsultti, kaavoittaja, arkkitehti, rahoittaja, pääurakoitsija, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija, konsultit ja naapurit. Sidosryhmien roolit ja vastuualueet ovat perinteisiä ja pysyviä. Sidosryhmät eivät tee itselle kuulumattomia asioita eli sidosryhmät pysyvät melko tiukasti omissa rooleissaan. Roolien perinteikkyys voi olla yksi syy rakentamisessa käytettyjen toimintamallien tavanomaisuudelle ja vanhanaikaisuudelle. Korjausrakentamisen ongelmat kulminoituvat paljolti tilaus–toimitusketjujen pirstoutumiseen. Sidosryhmiin liittyvät ongelmat puolestaan aiheutuvat osaamisen puutteesta, epäaktiivisuudesta ja välinpitämättömyydestä, käytettävissä olevan ajan vähyydestä sekä hyvien toimintamallien puutteesta. Ratkaisuna ongelmiin on osallistaminen, yksinkertaisten ja yksiselitteisten toimintamallien luonti, palvelukeskeisen työskentelytavan omaksuminen, prosessien nopeuttaminen, tiedonkulun parantaminen sekä panostaminen hankkeen alun valmisteleviin vaiheisiin (hankesuunnittelu, toteutuksen suunnittelu). Osallistamisen ja uusien toimintatapojen kautta hankkeiden läpivientiä voidaan parantaa ja tehostaa. Työn lopputuloksena on luotu integroivan toimintamallin perusta lisä- ja korjausrakennushankkeiden hankintaan. Luotuun malliin on sijoitettu empiirisen tutkimuksen tuloksena saadut sidosryhmät. Sidosryhmistä tilaaja, isännöitsijä, rakennuttajakonsultti, arkkitehti ja kaavoittaja tulee ottaa mukaan heti hankkeen alusta alkaen (hankkeen tarpeellisuus ja soveltuvuus -vaihe). Toisessa vaiheessa (hankkeen tavoitteiden tarkennus) mukaan tulevat rakennesuunnittelija, mahdollisesti LVI-suunnittelija ja konsultit, pääurakoitsija sekä naapurit. Luotu malli keskittyy hankkeen alun valmisteleviin vaiheisiin. On kuitenkin osoitettu, että näiden vaiheiden kautta koko projektin arvontuottoa ja tehokkuutta voidaan parantaa, jolloin luodun mallin avulla lisä- ja korjausrakennushankkeiden läpivientiä voidaan kokonaisuudessaan parantaa. Esitelty malli ja menetelmät osallistamiseksi on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisina, jotta niiden käyttöönotto olisi yksinkertaista ja ne tulisivat laajasti käytetyiksi. / The purpose of this thesis is to study the possibilities of integrating stakeholders in renovation projects. The main focus area is to find out which stakeholders should be integrated in the project, how they should be integrated in them and when, so that the project could be optimized as a whole and better customer satisfaction and project’s ability to create value could be ensured. In this thesis the base for effective and efficient execution of the renovation project is created. The model created integrates stakeholders to work as a team. The model concentrates on the definition and procurement of the project. The model is totally economical and ensures efficiency on the project. The model enables closer interaction and collaboration of project stakeholders, which make it possible to move away from sub optimization to total optimization. The model is customer oriented. The theoretical base of the thesis is created by literary research. The empirical study is made as qualitative research. The case method is used. Data is collected by interviews. Interviewees were stakeholders of the case project and professionals of renovation. Data is analyzed by qualitative data analysis. By means of literary research the facts that support the use of integrated project delivery and early involvement of stakeholders are discovered. These are, for example, better value creation of the project, use of team knowledge and collaboration, and sustainable development. By empirical research, stakeholders of the case project are defined. The roles and responsibilities of stakeholders are also defined, and how they usually take part in renovation projects. The most important stakeholders of renovation projects are customer, property manager, construction consultant, planning division, main designer, sponsors, main contractor, structural engineer, hpac planner, consultants and neighbors. Stakeholders’ roles and responsibilities are traditional and stable. Stakeholders do not do tasks outside of their role. The traditionality of roles is perhaps one reason why the operating models of construction are conventional and outdated. Problems in renovation projects are mainly the result of fragmentation in the supply chain. Stakeholder problems result from the lack of know-how, non-activity, negligence, lack of time, and lack of suitable and effective operating models. The solutions to these problems are the involvement of stakeholders, creation of simple and unambiguous operating models, willingness to be of service, seeded up processes, improved flow of information, and investment in the definition phase of the project. With involvement and new operating models, the completion of the project can be made more efficient and effective. As a result, the integrated project delivery model for the definition phase of renovation projects is created. Stakeholders from the case study are set in the model. Customer, property manager, construction consultant, planning division and main designer should take part in the first phase of the project definition (feasibility phase). Then, main contractor, structural engineer, hpac planner, consultant and neighbors should take part in the second phase of project definition (initiation phase). The model concentrates only on the project definition phase. However, it is shown that by concentrating on this phase, value creation and efficiency of the whole project can be improved. This way, the created model can be used to improve the efficiency of the whole life-cycle of the project. The model and the methods for stakeholder involvement shown are kept simple so that the implementation would be easy and the model and methods could be widely used.

Työn tarkoituksena on tutkia yrityksen tuotekehitystä ja ulkoisia sidosryhmiä, kuten kuluttajia, ja heidän osallistumistaan tuotekehitysprojektiin sekä löytää mitä osaamista tai palveluja sidosryhmät tuovat tuotekehitysprojektiin ja missä vaiheessa he ovat mukana osallistumassa siihen. Työn tavoite on löytää ne ulkoiset sidosryhmät, jotka osallistuvat yrityksen tuotekehitysprosessiin yrityksessä, jolle tutkimus on tehty. Firmat eivät nykyään kehitä tuotteita yksin, vaan tuotekehitysprosessiin osallistuu monia yrityksen ulkopuolisia toimijoita. Työn tarkoituksena oli tutkia ja löytää kuinka yhteistyö sidosryhmien, kuten kuluttajien, kanssa parantaa tuotekehitysprosessia ja auttaa saavuttamaan kilpailuetua markkinoilla. Tutkimuksen löydöksiin perustuen työssä annetaan ehdotuksia kuinka tutkimusyritys voi parantaa ulkoisen sidosryhmien kanssa toimimista tuotekehitysprosessissaan. Empiriaosa toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, joka soveltuu erityisen hyvin organisaation tai sen osan tutkimiseen. Tapaustutkimus tehtiin haastattelemalla kahtatoista yrityksen tuotekehitysprosessiin osallistuvaa henkilöä. Lisäksi apuna käytettiin havainnointia yrityksen luontaisessa ympäristössä sekä tutkittiin ja hyödynnettiin yrityksen sisäisiä tietokantoja tietojen keräämiseksi. Haastattelut tuottivat kolmekymmentäseitsemän sivua puhtaaksi kirjoitettua tekstiä. Tutkimusaineistoa analysoitiin kontekstianalyysi-menetelmällä, joka sopii hyvin tapaustutkimusaineiston analysointiin. Sen avulla tunnistetaan, jaotellaan, kategorisoidaan kvalitatiivista tietoa ja se on hyvä työkalu puhtaaksi kirjoitettujen haastattelujen muokkaamiseksi helposti ymmärrettävään muotoon. Tutkimustulokset osoittavat, että ulkoiset sidosryhmät osallistuvat jokaiseen vaiheeseen tuotekehitysprosessissa. Ulkoisilla sidosryhmillä on erilaisia rooleja tuotekehitysprosessin kuluessa: — idealähteet ja ideointikumppanit — tutkimuslaitokset ja yliopistot, kuluttajat, materiaalin toimittajat, ulkoiset tietolähteet, patentit — avuntarjoajat konseptisuunnittelussa ja tuotekehitystyössä — tutkimuslaitokset ja yliopistot, ulkoiset asiantuntijat, ulkoiset tietolähteet, materiaalin toimittajat, ulkoiset testauslaitokset ja -laboratoriot, rekisteröinti apu — kuluttajat — tekemään tuotetestausta ja antamaan palautetta — tuotannon mahdollistavat sidosryhmät — raaka-ainetoimittajat, pakkausmateriaalin toimittajat, tuotantokoneiden toimittajat, alihankkijat — uutuustuotteiden näkyvyys mediassa — mainostoimisto, lehdistö, sosiaalinen media — tuotteiden myynti — kuluttajat, asiakkaat, jakelijat — passiiviset sidosryhmät taustavaikuttajina — lainsäädäntö, viranomaiset, omistaja, tulli, kemianteollisuuden turvamääräykset. Tärkeimmiksi ja kriittisimmiksi sidosryhmiksi tapaustutkimuksen yrityksessä osoittautuivat raaka-ainetoimittajat, ulkoiset tietolähteet, ulkoiset testauslaitokset ja -laboratoriot, pakkausmateriaalin toimittajat, alihankkijat, kuluttajat ja asiakkaat. Myös tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooli tuotekehitysprosessissa, jos ne ovat mukana osallistumassa kyseisessä projektissa. Passiiviset sidosryhmät koettiin vähiten tärkeimmäksi ryhmäksi tuotekehitysprosessin onnistumisessa. Erityisen tärkeä sidosryhmä ovat kuluttajat, jotka lopulta päättävät tuotekehitysprosessin onnistumisesta. Kaikki tuotteet ovat valmistettu kuluttajia varten ja he luovat ostokäyttäytymisellään tuotteiden myynnin. Tästä syystä on tärkeää, että kuluttajat ovat mukana osallistumassa jokaisessa tuotekehitysprosessissa. Kuluttajilla on useita rooleja; he voivat toimia ideoiden lähteinä, olla mukana kehittämässä tuotteita ja lisäksi he testaavat ja käyttävät tuotteita antaen tärkeää kuluttajanäkökulmaa ja palautetta tuotekehitystiimille. Uudet innovaatiot saavat monessa tapauksessa alkunsa, kun yritykset tekevät yhteistyötä tärkeimpien ulkoisten sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien osallistuminen innovaatioon perustuvaan tuotekehitysprosessiin voi antaa yritykselle pitkäaikaista kilpailuetua markkinoilla. Kirjallisuustutkimuksen perusteella kehitettyä teoreettista mallia verrattiin tapaustutkimuksen löydöksiin ja saatiin arvioitua tulosten oikeellisuutta. Tarkoituksena oli vahvistaa löydökset vertaamalla yrityksen käytännön toimintaa teoreettiseen malliin. Pystyttiin tunnistamaan kaikki samat ulkoiset sidosryhmät osallistumassa samoissa vaiheissa yrityksen tuotekehitysprosessiin niin teoriamallissa kuin käytännössäkin yrityksessä. Tutkimus myös paljasti, että ulkoisilla sidosryhmillä on monia erilaisia rooleja tuotekehitysprosessissa ja myös niiden tärkeys vaihtelee riippuen prosessin vaiheesta. Tutkimuksen tulokset ovat tapauskohtaisia, eikä niitä pysty suoraan yleistämään muiden teollisuusalojen käyttöön muuten kuin antamaan näkökulmaa tuotantoyrityksen tuotekehitysprosessin tutkimiseen. / The purpose of this research is to study company’s new product development (NPD) process and investigate how firms can use external stakeholders and customer collaboration to improve their new product development processes and gain competition advantage in the market. Firms do not anymore operate alone to develop products, instead of they engage in communication with external stakeholders and their customers. Other purpose is to find what kind of excellence the external stakeholders give and in which phase of new product development process they are involved. Based on the findings of the research study presents suggestions for case company how to improve stakeholders’ involvement in NPD process. The empirical part of this study was conducted through qualitative case study method. The data were gathered using the methods of interviews, observations and database search. The interview survey, in which twelve employees from the sponsoring company were interviewed, provided thirty seven pages of transcribed text. The analysis was carried out using the method of content analysis, which is suitable method for this kind of study. It is a method of identifying, coding, and categorizing the qualitative data and a primary tool for making sense of interview transcripts. The findings of this research suggest that stakeholders should be participating every phase of NPD process. During the NPD process stakeholders have different roles: — idea sources and co-creators to participate ideation phase — research institutes and universities, consumers, suppliers, external knowledge, patents — help and advisory to involve concept development and product development — research institutes and universities, external specialists, external knowledge sources, suppliers, external testing institutes and laboratories, registration help — consumers to perform consumer approval tests and give feedback — production enablers — raw material suppliers, packaging suppliers, machinery suppliers, subcontractors — media to provide visibility for new products — advertising agency, press, social media — market stakeholders — consumers, clients, distributors — passive stakeholders affecting in the background — legislation, authorities, owner, customs, chemical industry’s safety regulations. The key stakeholders in the case company turned out to be raw material suppliers, external knowledge sources, external testing institutes and laboratories, packaging suppliers, subcontractors, consumers and clients. Also research institutes have their crucial role if they are participating NPD process. Passive stakeholders recognized to be less pivotal in the success of NPD process. One crucial stakeholder group is consumers. All the products in manufacturing companies are made for consumers. Consumers are always interested in new products in the market and create the sales of the product. Consumers should participate in every NPD project in a company and they have many roles during the NPD process: they can be idea creators, they are testing products and providing feedback and some companies even produce products which are designed by consumers. The innovations in the products are many times created when co-working with the key external and internal stakeholders. The stakeholder involvement in innovation-related NPD processes can be a vital source of long-term competitive advantage in the market. The literature review offered a theoretical framework for the study to be validated empirically in the case company. All the same external stakeholders to participate in NPD process and act in general, were identified in the case study as well. Stakeholders have different roles during the NPD process and their importance varies depending on the development phase. The results of the thesis are case-specific and cannot be generalized directly to other field of industries. The results can be used to compare manufacturing companies NPD processes and gaining insight of external stakeholder’s involvement in NPD processes.

The thesis applies the theories of Multi Criteria Decision Analysis (MCDA) with a constructive research to the environment of real estate portfolio management. The aim of the research is to create a preference model for sorting real estates. There are multiple conflicting and incommensurable criteria involved in MCDA that cause a challenging decision situation for the decision maker. The advantage of using MCDA is decision maker’s ability to learn and understand both his own and others’ values and judgments. These benefits are received by actions such as taking the decision maker’s preferences into account and concerning the decision problem explicitly by structuring and synthesizing the information. Previously, Multi Attribute theories have been successfully applied to the portfolio selection of road pavement and bridge repairing projects, for example. The research was implemented in three sections from which the first one was a theoretical review that sought to present the basics of MCDA by defining the Multi Attribute Value Theory (MAVT) process. After theoretical review followed the data collection and analysis that aimed to identify the guiding criteria for the decision making and the attributes by which the achievement of the criteria being measured. The thesis was outlined to consider only the effect of the property specific endogenous factors. The last section of the study, construction, applies the information got from the previous sections by creating a preference model for the decision making of property portfolio management. The process and value tree described in the study were constructed from the perspective of real estate owners who own properties only as an investment. As a result of the thesis, five criteria were formed by which the sorting of real estates is evaluated. The criteria were: a macro location that seeks to describe the macro environmental development, a micro location that takes a stand on how reachable the real estate is, a contract price that presented the income side of the cash flow, a repairing need that was included because it has a high effect on the outcomes, and the ability to develop which means the capability of a building to produce financial benefits with the development operations. The suggested attributes for the criteria were for macro location the new construction production of the property type in relation to the development of areal GDP, for micro location the transportation time and type from the areal center, for the contract price the average of the contract prices in relation to the area of each rental agreement, for repairing needs the repairing costs got from the long term repairing plan and for ability to develop was seen that best option to measure the achievement of it would be expert opinion. The study did not take a stand on the weights of the criteria nor the value functions of the attributes because it would require focusing on the single real estate investor whereas this thesis was desired to keep on the general level. As a whole, it was concluded that creating a universal model for sorting real estates is not possible because of the unique nature of the weights and value functions. Therefore it would be more appropriate to execute the model constructing process with the case investor. The process described in this study should, however, give readiness to create a preference model for the investors that were in the focus of this work. The preference model formed as a result of the process will propose an interest of sorting based on the endogenous property specific features. However, the model should be used only as an assistance in decision making so that the decision maker would use it to support his decisions. / Diplomityö pyrkii konstruktiivisen tutkimuksen avulla soveltamaan monikriteerisiä päätösanalyysiteorioita (Multi Criteria Decision Analysis — MCDA) kiinteistöportfoliohallinnan päätöksentekoon. Teorioita sovelletaan työssä kehittämällä kiinteistöportfoliohallinnan päätöksentekoa avustava malli. MCDA on oppi metodeista ja lähestymistavoista, joissa eri vaihtoehtojen paremmuutta arvioidaan suhteessa päätöksentekijän asettamiin tavoitteisiin. Teorioiden käsittelemien päätösongelmien luonteeseen kuuluvat useat ristiriitaiset ja yhteismitattomat kriteerit, jotka tekevät päätöksenteosta erittäin haasteellista. MCDA:n tuoma arvo päätöksentekoon syntyy sen jäsennellystä ja selkeästä tavasta käsitellä päätösongelmaa, minkä johdosta päätöksentekijä tulee tietoisemmaksi itse päätösongelmasta sekä omista ja muiden sidosryhmien arvoista ja tavoitteista. Monikriteerisiä päätösanalyysiteorioita on sovellettu aiemmin esimerkiksi infrapuolella siltojen kunnossapitoprojektien valintaan. Kehitetyn matemaattisen mallin avulla pystyttiin analyyttisesti arvioimaan kunkin vaihtoehdon hyvyyttä ja poimimaan siltakannasta eniten päätöksentekijän tavoitteita vastaavat kohteet. Tutkimus toteutettiin kolmessa osiossa, joista ensimmäisessä selvitettiin MCDA:n perusteet määrittämällä kirjallisuuskatsauksen avulla päätöksentekijän preferenssejä mallintava MAVT-prosessi. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen seurasi työn empiirinen osio, mikä pyrki haastatteluiden avulla selvittämään kiinteistöportfoliohallinnan päätöksentekoa ohjaavat kriteerit ja niiden toteutumista mittaavat attribuutit. Työ keskittyi käsittelemään vain kiinteistökohtaisten sisäsyntyisten tekijöiden vaikutusta kiinteistöportfoliohallintaan. Lopuksi empiriasta saatujen tuloksien pohjalta kuvattiin MAVT prosessi kyseessä olevassa kontekstissa ja kehitettiin esimerkkimalli kiinteistöportfoliohallinnan päätöksenteon tueksi. Esitetty malli on suunnattu yksityisille kiinteistönomistajille, jotka omistavat liike- ja toimistokiinteistöjä vain sijoitusmielessä. Tutkimuksen tuloksena saatiin viisi kiinteistöportfoliohallinnan päätöksentekoa ohjaavaa kriteeriä: makrosijainti, mikrosijainti, sopimushinta, kiinteistön korjaustarpeet ja kiinteistön kehittymiskyky. Sijainti kriteerit pyrkivät huomioimaan sekä makroympäristön kehittymisen että kiinteistön saavutettavuuden. Sopimushinta ja kiinteistön korjaustarpeet puolestaan kuvaavat kiinteistön kassavirran negatiivisen ja positiivisen puolen tärkeimpiä tekijöitä. Kiinteistön kehittymiskyvyllä tarkoitetaan kuinka paljon kehitystoimenpiteillä nähdään saatavan taloudellista hyötyä. Edelle mainittujen kriteereiden attribuuteiksi ehdotettiin makrosijainnille alueellisen BKT:n suhdetta uusiin rakennushankkeisiin, mikrosijainnille keskimääräistä matka-aikaa ja kulkuvälinevaihtoehtoja aluekeskukseen, sopimushinnalle kohteen sopimushintojen neliöillä painotettua keskiarvoa, korjaustarpeille pitkän tähtäimen suunnitelmasta saatavaa korjaustarvearviota ja kiinteistön kehittymiskyvylle asiantuntijan toteuttamaa arviota kiinteistön kehityskelpoisuudesta. Tutkimus ei ottanut kantaa kriteereiden painotukseen tai attribuuttien mittaustulosten pisteyttämiseen, koska työ haluttiin pitää yleisellä tasolla ja edellä mainitut toimenpiteet olisivat vaatineet työn rajaamista koskemaan vain yhtä kiinteistösijoittajaa. Kokonaisuudessaan nähtiin, että yleisen mallin kehittäminen kiinteistöportfoliohallintaan on mahdotonta, johtuen mallissa käytettävien painotusten ja arvofunktioiden yksilöllisestä luonteesta. Tästä johtuen preferenssimallin laadinta olisikin parempi toteuttaa käyttäen vain yhtä kiinteistönomistajaa. Tässä työssä kuvattu prosessi antaa kuitenkin työn kohteena olleille kiinteistönomistajille valmiudet luoda kvantitatiivinen malli oman päätöksenteon tueksi. Prosessin tuloksena saatava malli ehdottaa perustuen kiinteistön sisäsyntyisiin tekijöihin, miten kiinteistöt tulisi lajitella eri salkkuihin. Malli on kuitenkin tarkoitettu vain päätöksentekijän avuksi, ei päätöksentekijäksi.

This thesis studies the structure of project management offices (PMO), the functions they usually contain and the ways that they can be organized. The study’s objective is to find out what kind of a project management office structure best supports the operations of an IT outsourcing and consulting services providing multinational company’s Nordic project delivery. The methodology chosen for this study is qualitative. The research tools are literature reviews and interviews conducted in the target organization. Based on the results of the reviews and interviews, an answer for the research questions has been composed, as well as a recommendation on the structure and tasks of the PMO in the target organization. The basis of this study is previous literature on the way of organizing PMOs, different PMO maturity models and on the functions that PMOs contain. The literature review has been applied to the composition of an interview questionnaire which was used for interviewing employees of the target organization. The most important result of this study, the recommendation on the structure and organization of the PMO, is therefore based on both earlier research as well as on new empirical research conducted only for the purposes of this study. The most important result of this study is a project management office model, which can be applied to IT consulting services offering project and services companies, if the internal processes of the companies are at a sufficiently formal level. The PMO should support project delivery by allocating project resources, by acting as a coordinator between parallel projects, by capturing and recording lessons learned from closed projects for later use in the organization and by developing the project management methodologies within its host organization. New research subjects for further study in the field of project management research have been identified as a result of the study. The results of the study will be used in the target organization for the re-organization of the PMO, where applicable. The results can be generalized for companies of the same type either in IT or other project business and utilized for internal development. / Työssä tutkitaan projektinhallintatoimistojen (project management office, PMO) rakennetta, niiden yleisesti suorittamia tehtäviä sekä organisointitapoja. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millainen projektinhallintatoimiston malli soveltuu parhaiten tukemaan IT-ulkoistusta sekä -konsultointia tarjoavan monikansallisen yrityksen Pohjoismaiden projektitoimitusta. Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä on laadullinen. Tutkimuksen välineinä on hyödynnetty kirjallisuuskatsausta sekä haastattelututkimusta kohdeyrityksessä. Saatujen tulosten perusteella on laadittu vastaus asetettuihin tutkimuskysymyksiin sekä suositus projektinhallintatoimiston organisointitavasta sekä projektinhallintatoimiston tehtävistä kohdeyrityksessä. Työssä on tutkittu aiempaa tutkimuskirjallisuutta projektinhallintatoimistojen organisointitapojen, maturiteettimallien sekä niiden suorittamien tehtävien osalta ja sovellettu kirjallisuuskatsauksen tuloksia empiirisen osion perustana olleen haastattelujen haastattelurungon valmisteluun. Työn tärkein lopputulos, esitetty suositus projektinhallintatoimiston organisointitavasta, perustuu näin ollen sekä aiempaan tutkimukseen että tätä työtä varten suoritettuun empiiriseen tutkimukseen. Työn tärkein tulos on yleinen projektinhallintatoimiston malli, joka soveltuu IT-konsultointipalveluja tarjoavaan projekti- ja palveluyritykseen jonka sisäiset prosessit ovat riittävän formalisoituja. Projektinhallintatoimiston tulisi tukea projektitoimitusta allokoimalla projektiresursseja, toimimalla koordinaattorina samaan aikaan suoritetuille projekteille, taltioimalla projekteista opitut asiat organisaation myöhempää käyttöä varten sekä vastaamalla projektinhallintametodologian kehityksestä. Työssä on myös tunnistettu uusia tutkimusaiheita projektinhallinnan tieteenalalla, joiden jatkotutkimus olisi suotavaa. Tutkimuksen tuloksia käytetään kohdeorganisaation projektinhallintatoimiston organisointiin soveltuvilta osin. Tulokset ovat yleistettävissä vastaaviin IT- tai muiden alojen projektiliiketoimintaa suorittaviin yrityksiin, ja niitä voidaan käyttää tukemaan yritysten sisäisten toimintamallien kehitystä.

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia ja kehittää työnjakoa terveydenhuollon tukipalveluiden ja hoitohenkilökunnan välillä. Työ toteutettiin osana monitieteistä Tehokkaat ja käyttäjäkeskeiset logistiset tukipalvelumallit pitkien etäisyyksien terveyspalvelujärjestelmissä -hanketta (lyhemmin Terveet tukipalvelut). Hankkeen päämääränä on muodostaa siihen kuuluvien eri tieteenalojen työpakettien avulla organisaatiorajat ylittävä skaalautuva palvelumalli logistisiin tukitoimintoihin pitkien matkojen terveydenhuoltojärjestelmässä. Kohdeorganisaationa tässä tutkimuksessa toimi Lapin keskussairaala, jossa tutkimukseen osallistuivat naistenklinikan hoitohenkilökunta sekä tukipalveluna Logistiikka- ja materiaalipalvelut. Diplomityön aineisto on kerätty kohdeorganisaatiossa toteutetun kenttätutkimuksen ja siihen liittyvän käytännön kehitysprojektin avulla. Kenttätutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, joka koostui toiminnan seuraamisesta ja osallistuvan suunnittelun työpajoista. Aluksi tutkija seurasi sekä naistenklinikan hoitohenkilökunnan että Logistiikka- ja materiaalipalveluiden työntekijöiden työtä muutamien työvuorojen ajan. Tämän jälkeen järjestetyissä kolmessa osallistuvan suunnittelun työpajassa pyrittiin löytämään työntekijälähtöisiä ratkaisuja, joilla voitaisiin järkevöittää hoitohenkilökunnan ja tukipalvelun työntekijöiden työnjakoa. Työpajoissa ideoitujen ratkaisujen käytäntöön viemisen mahdollistamiseksi tietoa kerättiin myös naistenklinikan hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Kenttätutkimusvaiheen päätteeksi hoitohenkilökunnalta tiedusteltiin kokemuksia kehitysprojektista ja sen avulla alkunsa saaneista, käytäntöön jo viedyistä ratkaisuista haastatteluiden avulla. Tutkimuksen käytännön tuloksia ovat työpajoissa syntyneet 12 ideaa, jotka voidaan jakaa kuuluviksi 3 eri osa-alueeseen: täyttöpalvelun kehittämiseen liittyvät ideat, lähetti-palvelujärjestelmän kehittäminen logististen tehtävien siirtämiseksi hoitohenkilökunnalta Logistiikka- ja materiaalipalveluille sekä tiedonkulun parantamiseen hoitohenkilökunnan ja tukipalvelun välillä liittyvät ideat. Osa syntyneistä ideoista voitiin viedä käytäntöön jo kenttätutkimusvaiheen lopussa, kun taas osa vaati vielä lisäsuunnittelua tai -resursseja toteutuakseen. Osallistuvan suunnittelun työpajoissa syntyneiden ideoiden lisäksi tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa optimaalisen tukipalvelujärjestelmän ominaisuuksista. Toiminnan seuraamisen ja työpajojen kautta saadun tiedon pohjalta voitiin määritellä optimaalisen tukipalvelujärjestelmän ominaispiirteiksi kokonaisvaltaisuus, resilienssi, luotettavuus ja helppo saavutettavuus. Osallistuvan suunnittelun työpajojen tuottamat ideat ovat pitkälti kohdeorganisaatioon sidottuja. Sen sijaan optimaalisen tukipalvelujärjestelmän ominaisuudet ovat helpommin yleistettävissä myös muihin organisaatioihin ainakin Suomen terveydenhuoltojärjestelmän sisällä. Tutkimuksen avulla saavutettiin kokonaiskuva työnjaosta hoitohenkilökunnan ja tarkastellun tukipalvelun välillä keskussairaalaympäristössä. / The aim of this Master’s Thesis was to study and develop the task allocation between support services and the nursing staff in healthcare. The study was carried out as a part of the multidisciplinary project “Effective, user-centred and scalable support service models in long distance health care systems” (in short Healthy support services). The aim of the project is to formulate a scalable model that crosses organization boundaries for logistical support services in a long-distance healthcare system by combining the work packages of several fields of study engaged in the project. The target organization of this study was the Lapland Central Hospital, where the nursing staff of the Obstetrics and Gynecology ward and the support service staff of the Logistical and Material Services were involved in the study. The data used in the study is collected through the field work and development project in the target organization. The field work was carried out as action research consisting of an observation period and participatory design workshops. At first the researcher observed the work of both the nursing staff of the Obstetrics and Gynecology ward as well as the staff of the Logistical and Material Services for a time period of a couple of work shifts. After that, employee-driven ideas and solutions for the rationalization of the task allocation of support services and the nursing staff were created in three participatory design workshops. To be able to take the ideas into practice, a survey was carried out among the nursing staff of the target ward to gain more information on certain aspects of ideas as well as their implementation. At the end of the fieldwork period semi-structured interviews were also used to collect the experiences of the nursing staff during the development project as well their views on the ideas that had already been taken into practice. The practical results of this study are the 12 ideas originating from the workshops. These can be divided into three categories: broadening the material supply services in stock refill, creating an internal courier service to transfer logistical tasks from the nursing staff to the Logistical and Material Services and enhancing the information flow, communication and interaction between the nursing staff and the support services. Some of these ideas could be taken into practice already at the end of the fieldwork period, while others needed either additional planning or resources. In addition to the ideas created in the participatory design workshops, the study also provided information about the characteristics of an optimal support service system. Based on employees’ views and experiences conveyed through the observation and the workshops, the main characteristics of an optimal support service system were defined to be comprehensiveness, resilience, reliability and ease of access. The ideas resulting from the participatory design workshops are largely tied to the target organization, while the main characteristics of an optimal support service system are more easily generalizable to other organizations as well, at least inside the Finnish healthcare system. The study provided a general view of the task allocation of the nursing staff and the chosen support service in a central hospital environment.

With recent advances in manufacturing techniques being introduced into industry, cost accounting assumptions and techniques have been revised. One major innovation among cost systems is Activity Based Costing (ABC). This project was devised to gather comparative data on the performance and operating costs of the three most commonly used costing systems, full cost, marginal cost, and ABC systems. An experimental approach was used. The general ledger, pricing, demand, capacity, and cost aspects of a manufacturing organization were simulated by computer, and various candidate accounting systems were overlaid on the manufacturing system to assess the degree of cost distortions and the mix errors inherent in a simulated product mix optimization. Sixteen cases explored a range of external variables in a four by four design using the proportion of non-volume related overhead and the degree of product diversity as the two variables. Variables explored for the cost system designs include the cost system type, the number of traced accounts, the ratio of traced to total costs, and the number of overhead pools. The experimental runs found very close conformance of the ABC systems to the master costing system, and increasing distortion and mix errors for the marginal and full cost systems in that order. The risk of experiencing a mix error with these systems was also estimated by means of an incidence of error measurement. The errors found experimentally were not as severe as expected from accounts in the literature. An analysis of the run results revealed that if specific runs were selected to illustrate a point, examples of large distortions and mix errors that would seriously impact the profitability of a firm could be found. Estimated costs of system setup and operation were derived for the systems under analysis. These estimates revealed the relatively low cost of the full cost system, the moderate cost of the marginal system and the relatively high fixed cost of the ABC system. Opportunities for pursuing the design of an optimized cost system were suggested by the results of regression analysis on the mix error data and the projections of system operating costs.