Diplomityön tarkoituksena on luoda optimaalinen toimittajasuhteiden hallinnan toimintamalli kohdeyrityksen investointiprojektien hankinnan kehittämiseksi. Toimittajasuhteiden hallinnalla eli SRM:llä on mahdollista parantaa investointiprojektien taloudellista ja laadullista toteutusta. SRM-toiminnan tulee pohjautua toimittajien luokitteluun, jotta toiminnassa keskitytään oikeisiin toimittajiin oikein menetelmin. Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää kirjallisuustutkimuksen teoreettiset näkökulmat tutkimuksen empiirisen tutkimuksen aineistoon niin, että lopputuloksien myötä kohdeyrityksen investointiprojektien hankintatoimella on strategiset mallit toimittajien luokittelemiseksi ja toimittajasuhteiden hallinnalle. Tutkimus on toteutettu konstruktiivisen tutkimusotteen avulla. Työn alussa on perehdytty kirjallisuuden näkökulmiin aihepiiristä. Kirjallisuustutkimuksen ja haastatteluiden perusteella on muodostettu toimittajien luokittelumalli, siinä käytettävät arviointikriteerit sekä optimaaliset SRM-toiminnan keinot, jotka soveltuvat toimintaympäristöön. Nämä tekijät on yhdistetty hankintatoimen käytettäviin resursseihin sekä tietojärjestelmäraporttien myötä analysoituun toimittajakannan nykytilaan ja luokitteluun, ja luotu toimintasuunnitelma toimittajasuhteiden hallitsemiseksi. Tutkimuksen tuloksena ovat toimittajien luokittelumalli ja SRM-toimintamalli. Toimittajien luokittelumallin avulla toimittajia voidaan luokitella useiden eri kriittisyyttä kuvaavien tekijöiden avulla. Toimittajat on luokiteltu tutkimusaineiston perusteella ajankohtaisesti ja tunnistetuille merkittäville toimittajille on suunniteltu tavoitteiden mukainen optimaalinen SRM-toimintamalli. Toimintamalli esittää jo olemassa olevien menetelmien kehittämisen lisäksi uusien SRM-menetelmien integroimista osaksi investointiprojektien hankinnan strategisia tehtäviä. Diplomityön tuloksien perusteella investointiprojektien hankintatoimi voi johtaa toimittajien luokittelua ja SRM-toimintaa systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Tulokset ovat konkreettisesti käytteenotettavia ja niitä voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa. Toimittajien luokittelumalli ja SRM-toimintamalli ovat soveltuvin muutoksin käytettävissä pääomavaltaisien teollisuudenalojen investointiprojekteissa yleisemminkin. / The aim of this thesis is to develop purchasing of investment projects through an optimal model for Supplier Relationship Management (SRM). SRM has potential to improve investment projects’ results economically and qualitatively. SRM itself has to be based on supplier classification. That enables to align right processes to right suppliers. Research objective is to connect theoretical factors of literature study to the empirical research’s data so that the results of the research serve as strategic models for supplier classification and supplier relationship management on investment projects’ purchasing. Research has been conducted by using constructive research paradigm. At the beginning of the thesis literature study has been carried out for gaining theoretical point of view to the research themes. Based on the literature study and empirical interviews, the supplier classification model, its criteria and optimal SRM-means that are applicable to the operational environment have been identified. Next these factors, usable organizational resources and data system reports have been analyzed. That analyze has enabled to define current state of the supplier base and classification, which has furthermore enabled to construct strategy for the supplier relationship management. The results of the research are model for supplier classification and model for SRM. In the classification model, suppliers are classified through different factors that represent criticality of the supplier. Model has been used to create classification of the current state of the supplier base. That has been the foundation of SRM-model. The SRM-model represents that there are potential ways to improve current SRM-means and couple new means can be integrated within the current strategic tasks of investment projects’ purchasing. By implementing the research’s results, investment projects’ purchasing can conduct supplier classification and supplier relationship management systematically and consistently. Results are concrete and applicable for implementation now and in future. With some applicable modifications the models can be utilized commonly at the investment projects of capital-intensive industries.

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda asiakaslähtöinen toteutuskonsepti lisä- ja korjausrakentamiseen julkisen rakennuttajan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja siinä käytettiin tapaustutkimusta ja konstruktiivista lähestymistapaa. Asiakaslähtöisen toteutuskonseptin luomisen pohjaksi tutkittiin aikaisemman tutkimuksen valossa, millaisista tekijöistä koostuu asiakaslähtöinen rakennushanke. Asiakaslähtöisen projektin menestystekijöitä ovat eri osapuolten välinen avoimuus ja luottamus, hyvä suunnittelu- ja rakentamisprosessien hallinta sekä selkeät sopimuskäytännöt. Asiakaslähtöisessä rakennushankkeessa erityistä huomiota kiinnitetään hankkeen alkuvaiheeseen, jossa määritellään projektin tavoitteet asiakkaan tarpeiden, liiketoiminnan vaatimusten ja ympäristönäkökohtien pohjalta Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkittiin Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen lisä- ja korjausrakentamisen prosessia. Prosessikuvauksien ja henkilöstölle tehtyjen teemahaastattelujen avulla kartoitettiin prosessin nykytilaa ja kehittämisideoita prosessin tehostamiseksi. Nykytila-analyysin perusteella case-organisaation korjausrakentamishankkeissa esiintyvät ongelmat kulminoituvat heikkoon projektin määrittelyvaiheeseen: todellista asiakastarvetta ei kartoiteta ja rakennuksen kuntoa ei tiedetä. Tämä johtaa hankkeen kasvamiseen oletettua laajemmaksi hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Puutteellisesta hankkeen määrittelyvaiheesta johtuen ongelmat kertaantuvat projektin edetessä. Suunnitelmat jäävät herkästi vajavaisiksi ja ristiriitaisiksi. Rakentamisvaiheen aikana ongelmana ovat myös lisä- ja muutostyöt, jotka vievät huomion pois varsinaisesta rakentamisesta ja sen laadusta. Kaikki tämä johtaa siihen, että projektin tavoitteet jäävät toteutumatta. Uusi asiakaslähtöinen lisä- ja korjausrakentamisen toteutuskonsepti luotiin yhdistämällä teoriatietoa empiriaan. Lisä- ja korjausrakentamishankkeiden lukuisista muuttujista johtuva kompleksisuus vaatii vahvaa tiimityöskentelyä eri asiantuntijoiden kesken. Koska merkittävimmät päätökset tehdään jo määrittelyvaiheessa, tulisi hankkeeseen nimetä projektipäällikkö, kuntotutkija, arkkitehti ja rakennesuunnittelija jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on varmistettava, että määrittelyvaiheessa on tiimissä myös taloteknistä asiantuntemusta. Uudessa mallissa tarveselvitys ja hankesuunnittelu on yhdistetty yhdeksi laajaksi hankeselvitykseksi, jonka keskeinen sisältö koostuu käyttäjän toiminnan tarpeiden määrityksestä, tarvittavista tutkimuksista ja selvityksistä sekä taloudellisten tavoitteiden asettamisesta.

In large organisations today the amount of products is numerous and it is challenging for senior management to have proper control and understanding over all products. As the product is the most important aspect for an organisation to consider, senior management must have ability to manage investments on products and follow development of product related indicators. Managing products as investment on portfolio level, where products are divided into a limited amount of portfolios is a solution for achieving decent control over product investments on senior management level. Product portfolio management is decision making oriented, where the goal is to make the best possible strategic and financial decisions when allocating constraint resources across the entire product portfolio. The product portfolio management aims to increase strategic fit of chosen new product projects, balance in product portfolio and maximizing value of the products. The product portfolio management is constantly ongoing, cross-functional decision making function which is present in all lifecycle states of the portfolios. In this research the product portfolios are seen as investments for mainly internal use of a decision making process. The product portfolios are items that are embodied into the case company’s product data management system and the product portfolios have own lifecycle states. Approach in this research is constructive, where a current state of the case company is analysed and based on the analysis and the literature review a construction is established. The Research questions are: 1) What are the required product structures in product data management systems to support product portfolio management practices? 2) What are the information elements and their lifecycle states and what they should be in product data management systems to support product portfolio decisions? Results of this research are the current state analysis committed in the case company and the construction of product portfolio management structure and lifecycle states. In the construction a portfolio package is defined. The portfolio package is the item used for embodying portfolios into the information systems. An information model for implementing the portfolio packages into the product data management system is introduced. The construction also presents product structure for implementing the portfolio package into the product data management system. Relation of lifecycle states between the portfolio package and other items in a product hierarchy is assessed in a nested lifecycle model. Two models, required and recommended, are suggested for the company to consider for managing the lifecycle of the portfolio package item. All the results are validated from several perspectives.

Terveysteknologian teollisuudessa tuotteiden ja tuotannon suunnittelu, toteutus ja laadunhallinta ovat kansainvälisesti säännösteltyä, ohjeistettua ja valvottua toimintaa. Pienelle ja aloittelevalle yritykselle lakisääteiset vaatimukset ja asiakasvaatimukset täyttävän laatujärjestelmän rakentaminen on raskas ja vaativa kehitysvaihe, missä organisaation tulee olla kyvykäs tunnistamaan asiakkaiden tarpeet sekä lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen asettamat rajoitukset ja suositukset järjestelmällisellä ja suunnitelmallisella tavalla. Viranomaisvaatimukset huomioivan ja toteuttavan laatujärjestelmän avulla yritys varmistaa, että tuotteet täyttävät asiakasvaatimukset, projektit täyttävät asiakkaiden tarpeet ja koko organisaatio on sitoutunut toimittamaan regulatiiviset vaatimukset täyttäviä, turvallisia ja tehokkaita terveysteknologian tuotteita ja palveluja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä laatuvaatimuksia terveysteknologian tuotantoon automaatiojärjestelmiä myyvän toimittajan tulee ottaa huomioon uuden laatujärjestelmän suunnittelussa ja rakentamisessa. Laatujärjestelmän viitekehys suunniteltiin teorian pohjalta laaditun konstruktion avulla. Teorettisessa ja empiirisessä tutkimuksessa selvitettiin tuotteisiin kohdistuvia laatuvaatimuksia ja laatujärjestelmävaatimuksia viranomaisvaatimuksien, organisaation omien tarpeiden ja asiakasvaatimuksien näkökulmista. Tutkimus kokonaisuutena muodosti viitekehyksen, jonka avulla organisaatio kykenee sopeuttamaan, laajentamaan, uudistamaan ja parantamaan laatujärjestelmää myös tulevaisuudessa muuttuvien asiakastarpeiden ja liiketoiminnan kehitystarpeiden mukaan. GxP-periaatteiden mukaiset viranomaisvaatimukset eivät suoraan sido automaatiojärjestelmän toimittajaa, mutta ne sitovat asiakkaiden tuotantoprosesseja ja järjestelmiä. Asiakkaat kuitenkin odottavat, että automaatiojärjestelmän toimittaja noudattaa tai vähintään soveltaa viranomaisvaatimuksia laatujärjestelmässä, tuotteissa ja palveluissa. Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena laadittiin ehdotus laatujärjestelmästä Global Innovation Network Oy:n valmistamille automaatiojärjestelmille. Laatujärjestelmä suunniteltiin täyttämään ISO 9001-standardin vaatimukset sekä soveltamaan ISO 13485 -standardin vaatimuksia, FDA:n lääkinnällisille laitteille asettamia laatujärjestelmävaatimuksia ja teollisuuden luomaa ohjeistoa. Moderneja regulatiivisia laatusuunnittelun periaatteita noudattaen tuotteiden ja palvelujen toteutus sidottiin riskitasoon perustuvaan elinkaarimalliin, joten laatujärjestelmä sisältää tuotekohtaisten riskien arvioinnin ja hallinnan menetelmät. / In health tech and life science industries, product and production design, implementation and quality control are covered by international laws, regulations, guidelines and monitored inspections. For a start-up business to fulfill statutory and client requirements is a strenuous and demanding phase, during which the organization should be capable to recognize the customer needs as well as the legislative limitations and recommendations systematically. By building-up a quality control and quality management system implementing laws, directives and regulatory requirements, an organization assures commitment in delivering projects which meet customer needs as well as products and services which are safe and effective to use, and fulfill customer requirements. The aim of the research was to clarify what quality requirements automated systems supplier for health tech and life science industries has to take into account while designing and implementing a new quality management system. The framework of the quality system was designed using constructive research process and a novel construct developed according to theoretical findings. Theoretic and empiric studies clarified product specific quality requirements and quality system requirements from the perspectives of regulatory and customer requirements as well as organization and business needs. The study itself formed a framework which supports the organization’s capability to utilize, adapt, expand and enhance the quality management system according to changing customer and business needs in the future. Regulatory requirements following global GxP principles do not confine the supplier, but they have that effect on the system owner’s production processes and automated systems. Customers however expect that the automated systems supplier implements or applies regulatory requirements in the supplier’s quality system as well as in the products and services. The most significant result of this study was a proposal of a new quality management system for automated systems manufactured by Global Innovation Network Oy. The quality system was designed to fulfill the requirements of ISO 9001 standard and to apply to requirements of ISO 13485 standard. Accordingly, proposed quality system applies to quality requirements of 21 CFR Part 820 for medical devices set by the FDA as well as regulatory guidelines and practical guidance created by authorities and industry representatives. The design, development and manufacturing phases of the products and services were bound to modern life cycle and validation models based on the Quality by Design principles and identification of risk levels. Hence, the quality system contains procedures and methods for a product specific risk assessment and control.

In this thesis the goal is to look into the possibilities to utilize the functionality of an IoT device to interface with the IoT systems involved in its own logistics process. For this goal the use of IoT technologies for logistics processes is studied and the potential for a wireless IoT device to interface with the used technologies is explored. The research is done by literary study of recent articles and technology specifications. They key technologies are identified and concentrated on this thesis. The thesis finds that the global standards for technologies involved in logistics processes are not very well established, but some trends and popular technologies are identified. The best potential for interfacing with logistics processes are through wireless sensor networks using ZigBee or Bluetooth LE. The results of this thesis can be used for further inquiry in logistics processes utilized by logistic service providers. Only compatibility of standards and technologies were studied without going into detail with the physical phenomena involved with the wireless communications. / Tässä kandidaatintyössä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää IoT-laitteen toiminnallisuutta olla yhteydessä laitteen omassa logistiikkaprosessissaan käytettäviin IoT-järjestelmiin. Tarkoitusta varten perehdytään IoT-teknologioiden käyttöön logistiikkaprosesseissa, ja tutkitaan laitteen mahdollisuuksia muodostaa yhteys käytettyjen teknologioiden kanssa. Työ on tehty kirjallisuustutkimuksena tuoreista artikkeleista ja teknologioiden spesifikaatioista. Keskeisimmät teknologiat tunnistetaan ja niihin keskitytään tässä työssä. Kandidaatintyössä havaitaan, että globaalit standardit aiheeseen liittyvissä teknologioissa eivät ole kovinkaan vakiintuneita, mutta trendejä ja suosittuja teknologioita tunnistetaan. Todetaan, että parhaat mahdollisuudet yhteyden muodostamiseen logistiikkaprosesseihin, on langattomien sensoriverkkojen kautta hyödyntäen joko ZigBeetä tai Bluetooth LE:tä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimukseen logistiikkapalveluntarjoajien logistiikkaprosesseista. Tutkimus tehtiin ainoastaan perehtymällä standardien ja teknologioiden yhteensopivuuteen ja langattoman tiedonsiirron fysikaalisiin ilmiöihin tarkemmin perehtymättä.

Negotiation and negotiation skills have an important role in project business, therefore it’s essential to teach the future project management professionals in order to achieve the skills and be prepared to the actual globalizing world. The purpose of this thesis is to create a simulation game in order to be able to teach these negotiation skills in a classroom environment. The approach of this research is use the literature review about the effectively of using games for teaching and how to design a game with educational purposes in order to create a useful and motivating game. In addition, the negotiation analysis approach and all the qualities that a negotiator need in the different phases of the project are studied. Based on the results of the literature review, a definition and implementation of a project simulation game is created. The results of this thesis present a way to effectively teach the skills that a negotiator need through a simulation game. The game can be used in project management educators, and the process of designing the game can be repeated for other subjects besides project negotiation.

Side stream utilisation is an important research area in the world today. More and more new ways are developed to diminish the amount of waste, recycle waste and utilise the side streams into good use instead of throw a good business opportunity and the valuable side stream away. Side stream utilisation possibilities should be investigated not only in technology point of view but also in the business point of view also to find the best possibilities for utilisation and have the longest possible lifecycle to the raw materials according to principles of sustainable development. Petrit-T is a lime rich side stream that is created in the production of sponge iron. It has been handled and managed as a waste and it has been thrown to the landfill but now the production company Höganäs AB is keen on utilising the Petrit-T as efficiently as possible in the products in the world by selling the substance to other companies that are willing to produce end products made of it. After getting the secondary raw material status through REACH regulation in EU, Petrit-T is managed as stabile material and different laws and taxes apply to it. It is usable material to post-processing and to add value to the network around the company and profitable end-products. This thesis studies the utilisation of Petrit-T in the business utilisation point of view. It is an economic feasibility study in European Institute of Innovation & Technology (EIT) funded project called MIN-PET and it is one of three pre-studies in the beginning of the project. The goal to the feasibility study and to this thesis is to give a proposal of the business ecosystems of the selected end-product scenarios, business models and business case analysis in this case and to find an answer to following research questions: 1. How can the industrial side streams be analysed in the economic point of view? 2. What are the value streams and business model scenarios of the side stream substance of Höganäs AB? 3. What are the business cases of the side stream utilisation? A descriptive study method has been used in this thesis. A literature review provides a framework needed in the research and the empiric study fulfils the practical need. The methods used are workshop group discussions and visual modelling, interviews and detail gathering to an excel sheet. Finally the theoretical knowledge is joined together with the empirical research to form a business case analysis and business case proposal. The most important findings are that the ecosystems can be formed in many ways depending on the end-product scenario. In this study the end-product scenarios are acoustic panels and cementious binder that have their own ecosystems and concrete elements as a combined ecosystem from the two previous. The business case analysis reveals that all the end-product scenarios can be profitable. Analysis reveals that the acoustic panels have the best profitability possibilities available with 850 000 € annually. The outcome of this thesis is a business case proposal which encourages to go for all selected end-products separately. The research has not taken into account the simultaneous production of two of more different products and the cases considered are mutually exclusive. The results of the research can be used in the upcoming MIN-PET project as a proof of the profitability of the project goals and as a guideline to establish the business around the Petrit-T in this case. Also the results can be generalised into similar side streams in the iron production industry in Europe. Theoretical study can be used in different industries but the research results are applicable only in this particular case. There are many similar side streams unutilised in the steel industry that need examples how to utilise them and make profitable business out of them. / Sivuvirtojen hyötykäyttö on puhuttanut paljon maailmassa nykypäivänä. Yhä enenevässä määrin keksitään keinoja vähentää jätteiden syntyä ja kierrättää sivuvirtatuotteita hyötykäyttöön sen sijaan, että jätettäisiin liiketoiminnalliset mahdollisuudet hyödyntämättä ja heitettäisiin sivuvirtatuotteita maan täytteeksi. Jotta raaka-aineiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta ja elinkaari pitkä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuus tulisi tutkia niin teknologian kuin liiketoiminnankin näkökulmasta. Tämä opinnäytetyö tarttuu tähän teemaan syvällisemmin kiinni. Petrit-T on huokoisen raudan valmistuksessa syntyvä kalkkipitoinen tuotannon sivuvirta, jota ennen on pidetty jätteenä ja käytetty maan täytteenä, mutta nykyään sitä tuottavalla yrityksellä Höganäs AB:lla on kiinnostusta hyödyntää sivuvirtaa mahdollisimman tehokkaasti uusissa tuotteissa liiketoimintaekosysteemiä hyväksikäyttäen. Lainsäädännöllisen REACH-prosessin käytyään Petrit-T luokitellaan hyvin stabiiliksi sekundääriseksi raaka-aineeksi, jota koskee erilaiset luvat ja verot kuin jätettä. Se on käyttökelpoinen materiaali jatkojalostukseen arvoa lisääviksi ja liiketoiminnallisesti kannattaviksi tuotteiksi. Diplomityössä on tutkittu Petrit-T:n hyötykäyttöä liiketoiminnan näkökulmasta. Diplomityö on osa European Institute of Innovation & Technology (EIT) rahoittamaa MIN-PET projektia, jonka ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena on tehdä teknillisen ja ympäristöllisen esitutkimuksen lisäksi liiketoiminnallinen esitutkimus. Tämä diplomityö on liiketoiminnallinen esitutkimus Petrit-T:n hyödyntämiselle. Tarkoituksena on luoda ehdotus liiketoimintaekosysteemin rakenteesta, liiketoimintamalleista eri lopputuoteskenaarioille, tehdä liiketoiminta-analyysi tästä tapauksesta ja vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Kuinka teollisuuden sivutuotevirtoja voidaan analysoida taloudellisesta näkökulmasta? 2. Mitkä ovat Höganäs AB:n sivutuotevirran arvovirtaketjut ja liiketoimintamalliskenaariot? 3. Mitkä ovat sivutuotevirran hyödyntämisen liiketoimintatapaukset? Tutkimus on deskriptiivinen tapaustutkimus. Teoriaosuus koostuu pääosin tieteellisten artikkeleista ja tutkimusaineisto kerättiin workshopissa projektiin osallistuvilta tahoilta käyttäen visuaalista mallinnusta ekosysteemeistä hyödyksi. Aineistona käytettiin workshopin tukena myös haastattelutuloksia ja tietojen keräämistä erilaisin keinoin. Tuloksissa teoriatieto yhdistettiin empiiriseen tutkimukseen business case analyysiksi ja business case ehdotukseksi. Tuloksista tulee ilmi, että liiketoimintaekosysteemit voidaan muodostaa monella eri tapaa riippuen lopputuotteesta. Lopputuotemahdollisuuksista tarkasteltiin tässä tapauksessa kolmea eri lopputuotetta: akustisia paneeleja, sementin sidosainetta ja betonielementtejä. Kahdella ensimmäisellä ovat omanlaisensa ekosysteemit, mutta kolmas lopputuotemahdollisuus on yhdistelmä kahdesta ensimmäisestä. Liiketoiminta-analyysistä käy ilmi, että kaikista näistä lopputuotemahdollisuuksista on mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Kannattavin tuote kuitenkin on akustiset paneelit, jonka vuotuinen rahallinen hyöty on arvioitujen kustannusten ja tulojen mukaan 850 000 €. Liiketoiminta-analyysin lopputuloksena liiketoimintaehdotus suosittelee lähtemään suunniteltuihin uusien tuotteiden valmistukseen ja ekosysteemien luomiseen kuhunkin yhteen kerrallaan. Tutkimuksessa ei ole otettu huomioon kaikkien lopputuotteiden yhtäaikainen tuotanto. Tutkimuksen tulokset voidaan käyttää täysin MIN-PET projektin tuleviin toimintoihin täysin sellaisenaan osoittamaan projektin tavoitteen mukaisen Petrit-T sivuvirran liiketoiminnalliset mahdollisuudet. Tuloksia voidaan soveltaa suoraan tämän tietyn sivuvirran hyödyntämisen liiketoiminnan perustamiseen. Tutkimusta voidaan soveltaa osittain samankaltaisen sivutuotevirran liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseen Euroopassa teräs- ja metalliteollisuudessa. Teoreettista osuutta ja metodeja voidaan käyttää minkä tahansa sivutuotevirran analysointiin soveltaen, mutta laskelmat ja tulokset ovat spesifejä vain tähän tapaukseen.

Tämä tutkimus on tehty Oulun Eteläisen instituutin Mikroyrittäjyys tutkimusryhmälle yhteistyössä Jokilaaksojen koulutusyhtymän ja Centria ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Oulun Eteläisellä alueella toimivien yrittäjien uravalintaan ja yrityksen toimintaan liittyviä kannustimia ja esteitä sekä yrittäjyyteen vaikuttavia piirteitä ja ominaisuuksia. Tutkimuksen avulla selvitetään niitä tapahtumia, joihin oppilaitos voi vaikuttaa toiminnallaan jo koulutusvaiheessa tukien yrittäjän uravalintaa. Oppilaitoksella on tärkeä rooli yritystoiminnan luomisessa, minkä vuoksi yrittäjyys ja sen oppiminen pitäisi olla olennainen osa ammatillista koulutusta. Tutkimus on tapaustutkimus 18 yrittäjästä, jotka ovat valmistuneet Jokilaaksojen koulutusyhtymän oppilaitoksista sekä Centria ammattikorkeakoulusta. Teoriaosa sisältää yrittäjyyteen liittyviä määritelmiä, tilastotietoa yrittäjyydestä Suomessa, yrityksen perustamisen ydinprosessin sekä teoriaa yrittäjyyskasvatuksesta ja oppilaitoksen vaikutuksesta yrittäjyyteen. Teoriaosuuden tarkoituksena on pohjustaa tutkimusta sekä käsitellä tutkimuskysymysten ympärille liittyviä teemoja. Teorian pohjalta on rakennettu haastattelurunko empiiristä tutkimusta varten. Empiirinen osuus sisältää haastatteluista saadut tulokset. Tutkimustulokset käsitellään erikseen ammattiopistopohjaisten ja ammattikorkeakoulupohjaisten yrittäjien kesken. Tulosten mukaan yrittäjien uravalintaan liittyi olennaisesti halu tehdä itselleen työtä. Yrityksen toiminnan aikana kysynnän koettiin olevan vahva kannustin ja ulkopuolelta tulevan avun sekä kannustuksen edistävän yritystoimintaa. Yrittäjät kuvailivat rohkeuden, periksi antamattomuuden ja positiivisuuden olevan sellaisia piirteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti heidän yrittäjyyteensä. Tutkimustulosten perusteella annetaan myös suositukset oppilaitoksille. Tutkimuksella on merkitystä Oulun Eteläisellä alueella toimiville oppilaitoksille. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi alueen oppilaitoksien opetusta suunniteltaessa, jotta yrittäjyyteen valmentavia apuja olisi valmistuvalla opiskelijalla mahdollisimman paljon. Tutkimuksen yleistettävyyttä vahvistavat haastateltavien yrittäjien kesken nousseet toistuvat tapahtumat, joita tutkimuksen tuloksista kävi ilmi. Yleistettävyyttä heikentää haastateltavien pieni otanta sekä rajattu tutkimusalue. / This study is conducted for Micro-entrepreneurship Research Group in Oulu Southern Institute in cooperation with Centria University of applied sciences and Federation of Education in Jokilaaksot. The goal of this project is to examine incentives and disincentives which entrepreneurs experience during their entrepreneurship as well as features and traits of them. In addition, this study gives information to education institutions on where to focus education on in order to encourage students to become entrepreneurs. Education institutions have an important role in creating new entrepreneurs. That is why entrepreneurship-training should be essential part of vocational education. This research is case study of 18 entrepreneurs who are graduated from either vocational schools of Federation of Education in Jokilaaksot or Centria University of Applied Sciences. The theoretical part of the study includes definitions, statistics of entrepreneurs in Finland, the core process of company establishment and theory related to entrepreneurship education. The purpose of the theoretical part is to give background information on entrepreneurship and process themes which are related to research questions. Interview framework is created by utilizing the theoretical part. Empirical part of this study contains results from interviews. Study results are divided separately to entrepreneurs who are graduated from vocational school and University of applied science. Conclusion of the study shows that “desire to work to oneself” has affected the most to entrepreneurs’ career choice. During the entrepreneurship the most significant incentive is demand. Also support from third party was experienced to enhance entrepreneurship. Interviewees described features like courage, perseverance and positive attitude to affect positively to their entrepreneurship. Recommendations, which are based on study results, are also given to learning institutes in the conclusion part. This study is significant to education institutions in Oulu Southern area because they can utilize study results in their curriculum planning. The interviews showed same answers repeatedly which increases the reliability of the study. Small number of interviewees and limited research area reduce the reliability of the study.

Tässä tutkimuksessa määritetään laajamittainen tuotannonohjauksen käsite kaivosteollisuuden toimialalle. Työssä tutkitaan myös tuotannonohjausjärjestelmien soveltuvuutta kaivosteollisuuteen ja arvioidaan niiden tuomia mahdollisuuksia tiedon hallintaan ja tuotannollisen toiminnan tehostamiseen. Näitä tutkimusaiheita ei ole vielä vastaavalla laajuudella käsitelty kirjallisuudessa. Tuotannonohjaus ja tietojärjestelmien mahdollisuudet nähdään kohdeyrityksessä, Kemin kaivoksella olennaisina tutkimuskohteina muuttuvan tuotannollisen tilanteen takia. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on luoda kaivosteollisuuteen soveltuva tuotannonohjauksen viitekehys, jonka pohjalta voidaan määrittää työn tilaajan tuotannonohjauksen sisältö ja muodostaa kehitysehdotuksia ohjauksen tehostamiseksi. Työn toinen tavoite on kuvata kaupallisen tuotannonohjausjärjestelmän, Schneider Electricin Amplan toiminta ja arvioida sen soveltuvuus Kemin kaivokselle. Tavoitteet saavutetaan käyttämällä teoreettista näkökulmaa käytännön tutkimuksen pohjana. Työn teoreettinen osa kuvaa kirjallisuustutkimuksen avulla tutkimukselle olennaisimpien aihepiirien, kaivostoiminnan, tuotannonohjauksen ja tuotannonohjausjärjestelmien teoreettisen taustan. Kaivosteollisuuteen sopiva tuotannonohjauksen viitekehys luodaan kirjallisuustutkimuksen ja suomalaisilla kaivoksilla tehtävän puolistrukturoidun haastattelututkimuksen avulla. Teoreettinen käsittely ja haastattelututkimus tukevat lisäksi Kemin kaivoksella tehtävää tapaustutkimusta, jossa haastattelujen ja havainnoinnin perusteella määritetään kaivoksen tuotannonohjausperiaatteet ja kehitysehdotukset. Amplan soveltuvuutta arvioidaan ensisijaisesti vertaamalla sen ominaisuuksia tapaustutkimuksen kehitysehdotuksiin. Tutkimuksen tuloksena kaivosteollisuuteen on onnistuttu teoreettisesti soveltamaan yleisiä tuotannonohjausperiaatteita ja määrittämään tuotannonohjausjärjestelmien rooli ohjaustoiminnoissa. Tuotannonohjauksen määritelmä pitää sisällään prosessin, jolla kaivokset suunnittelevat ja toteuttavat tuotantotavoitteensa, seuraavat tuotantoa tunnuslukujen avulla ja pitävät yllä jatkuvan kehityksen prosessia. Tämä määritelmä laajentaa kaivosteollisuuteen liittyvää kirjallisuutta teollisuustalouden käsitteillä. Tuotannonohjausjärjestelmät ovat järjestelmiä integroivia sovelluksia, joiden rooli kaivosteollisuudessa on erityisesti jatkuvan kehityksen ja mittaamisen tukemisessa. Tiedon hallinnalla on suuri rooli kaivostoiminnan ohjauksessa, joten erilaisilla tiedon keruuseen ja analysointiin erikoistuneilla järjestelmillä on potentiaalia ohjauksen tehostamisessa. Työssä tuloksina saatu tuotannonohjauksen viitekehys ja tuotannonohjausjärjestelmien käsittely ovat sisällöltään yleisiä kokonaisuuksia ja niiden soveltaminen on mahdollista myös muihin käytännön kohteisiin. Kemin kaivokselle merkittävimmät tutkimustulokset ovat tuotannonohjauksen kehitysehdotukset sekä tutkimukseen esivalitun tuotannonohjausjärjestelmän, Amplan soveltuvuusarvio. Standardin tuotannonohjauksen luominen on yksi olennaisimmista asioista tuotannonohjauksen kehityksessä, sillä prosessimaisuuden kasvattaminen parantaa ohjaustoimintojen hallittavuutta, ennustettavuutta ja mitattavuutta. Muun muassa tiedon hallinnan standardointi on edellytys Amplan toimivuudelle kaivoksella. Tapaustutkimuksen tulokset ovat periaatteiltaan sovellettavissa myös muuhun teollisuuteen, sillä tulokset on luotu yleistä näkökulmaa (teoreettista viitekehystä) soveltaen.

Increasingly competitive market environment today forces companies to continuously create new products to serve the widening range of customer’s needs. To be able to survive and success, companies need to develop new products faster while being cost-effective. Configurable products provide a method of increasing product variety while maintaining the economies of scale. Well executed product data management is a crucial enabler of product development processes with constant pressure to shorten time to market. This is especially true when the product is configurable with modular product structure. The product structure of the product needs to be maintained so that variety possibilities of the product are clear and different stakeholders have relevant visibility of the structure available. The domain of this study is product variety creation using rapid productization. Rapid productization refers to a concept, where company decides to rapidly create a new product in response to customer request which cannot be fulfilled with the current product portfolio. Productization itself is a process, where ambiguous solution to the customer problem or need is encapsulated to a defined, standardized and repeatable product. Typically rapid productization is executed by adding something new to the existing product. Rapidly productized products are not necessarily added to the product portfolio. The purpose of this study is to find out what the product data management needs are in rapid productization cases. The research was conducted as a case study and three different case companies were used as a data source. Two companies were large-scale enterprises and one company was medium size enterprise. All case companies had modular product structure and two of them had a configurable product. Based on existing literature, it can be concluded that product data management needs in the productization process are dependent on product structure and a customer order point of the product. Also, product data needs in rapid productization cases are dependent on how the module added in rapid productization interacts with the existing product. If the added component has no integration with the existing product, the stakeholders concerned about the product data are sourcing and the delivery of the product. If the added module has more interaction with the existing product, research and development is a crucial stakeholder and product data need are more or less similar to the normal productization process. / Kiristyvä kilpailu ja jatkuva asiakastarpeiden kasvu aiheuttaa yrityksille painetta laajentaa tuoteportfoliota yhä kiihtyvällä tahdilla. Kyky kehittää ja tuottaa uusia tuotteita nopeasti ja kustannustehokkaasti on elinehto yritysten menestymiselle. Yksi kustannustehokas tapa tuottaa laaja tuoteportfolio on konfiguroitavat tuotteet. Hyvin toteutettu tuotetiedon hallinta on toiminnan perusedellytys, kun tuotekehitykselle asetetaan tehokkuus- ja aikavaatimuksia. Erityisen tärkeää tuotetiedon hallinta on konfiguroitavien tuotteiden kehityksessä. Konfiguroitava tuote vaatii tuoterakenteen kuvauksen, joka määrittää eri moduulien yhdistelymahdollisuudet ja toiminnallisuudet. Lisäksi eri sidosryhmillä tulee olla oma näkymänsä tuoterakenteeseen. Tässä työssä tutkitaan tuotteen variointia nopean tuotteistamisen tapauksissa. Tuotteistaminen tarkoittaa prosessia, jossa epämääräinen idea asiakkaan ongelman tai tarpeen ratkaisemiseksi paketoidaan tarkkaan määritellyksi, standardoiduksi ja toistettavaksi tuotteeksi. Nopealla tuotteistamisella viitataan tilanteeseen, jossa yritys luo nopeasti uuden tuotteen sellaisen asiakasvaatimuksen seurauksena, jota ei nykyisellä tuoteportfoliolla pystytä toteuttamaan. Tyypillisesti nopea tuotteistaminen toteutetaan lisäämällä jotain uutta portfoliossa olevaan tuotteeseen. Nopeasti tuotteistettuja tuotteita ei kuitenkaan välttämättä lisätä yrityksen tuoteportfolioon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tuotetiedon hallintaa nopean tuotteistamisen tapauksissa. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltavia yrityksiä oli kolme kappaletta. Tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä kaksi oli suuryrityksiä, ja yksi keskisuuri yritys. Kaikkien yritysten tuotteet olivat modulaarisia, ja kahdella yrityksellä tuote oli konfiguroitava. Aiemmin kirjoitetun kirjallisuuden perusteella voidaan sanoa, että tuotetiedon hallinnan vaatimukset tuotteistuksessa riippuvat tuotteen modulaarisuudesta ja asiakastilauspisteestä. Nopean tuotteistamisen tapauksissa on tuotetiedon hallinnan näkökulmasta olennaista se, miten olemassa olevaan tuotteeseen lisätty moduuli vaikuttaa tuotteeseen. Jos lisätyllä moduulilla ei ole minkäänlaista vuorovaikutusta tuotteeseen, on tuotetiedon kannalta olennaista määrittää miten lisättävä moduuli hankitaan ja miten se toimitetaan. Jos lisättävä moduuli on vuorovaikutuksissa tuotteen kanssa, vaatii nopea tuotteistaminen myös tuotekehityksen osallistumista, ja myös tuotetietovaatimukset ovat samantyyppiset kuin normaalissa tuotteistusprosessissa.