One of the most important issues in project business is to reach the goals set for the project, both monetary and non-monetary goals. This is also how project success can be measured and company’s activities can be evaluated for future adjustments in different project functions. As project management literature suggests, several types of uncertainties and changes in project requirements or project environment create the most severe source of risk preventing to reach project goals. The traditional way to control the risk during the implementation of the project is to use different project management techniques. However, these techniques are many times reactive as nature; even they usually try to foresee the future problems in project implementation and delivery. To overcome these challenges, project contracts can be seen as a potential source of flexibility for the project implementation and delivery phase, and as a potential tool for better cooperation and communication between the project parties. The goal of this research was to look at the contracting process and capabilities and see if they, along with the project contract, can support a company to reach its business goals within a project. Furthermore, another goal was to consider a concept of proactive contracting from flexibility point of view and increase understanding how flexibility can be applied in project business and what are the risks and benefits in doing so. To achieve these goals, the research questions of the research were: - What are the phases of contracting process and the elements of project contract? - How is flexibility implemented in contracting process and into project contract? - What type of benefits and risks does flexibility bring to software project vendor? The main finding of the study was that it is possible to use two different approaches to implementing flexibility in the contracting process: Postpone decisions until there is enough adequate information available for decision making or make decisions that allow flexible adaptation to changes during the project lifecycle. The other findings can be concluded in three notions. First, flexible contracting requires certain level of relational accumulation and trust. Secondly, flexible contracting plays a vital role in value creation of a software project. Based on this research, flexible contracting creates synergies with agile software development in project business. And lastly, safeguarding is an important function of a project contract but with flexible contracting approach, contracts can work as a business tool to enable proactive coordination and flexible adaption for changes in a complex project environment. / Yksi projektiliiketoiminnan keskeisistä päämääristä on saavuttaa projektille asetetut tavoitteet, sekä puhtaasti liiketaloudelliset että muut tavoitteet. Tällä tavoin voidaan projektitoiminnan menestystä luotettavasti mitata ja yrityksen toimintoja voidaan parantaa tulevaisuuden projekteja varten. Projektinhallinnan kirjallisuus kuvailee monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa projektin tavoitteiden saavuttamista. Muutokset vaatimuksissa ja toimintaympäristössä ovat yleensä vakavimpia riskejä projekti toteuttamiselle. Perinteisesti näitä riskitekijöitä on pyritty hallitsemaan erilaisilla projektinjohdon työkaluilla. Nämä työkalut ovat kuitenkin yleensä reagoivia luonteeltaan, vaikkakin pyrkivät ennakoimaan tulevaa. Yksi vaihtoehto parempaan ennakointiin voidaan saavuttaa ennakoivilla ja joustavilla projektisopimuksilla. Sopimukset voivat olla työkalu parempaan yhteistyöhön projektitoimijoiden kesken ja ne voivat myös edistää tehokkaampaa kommunikointia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sopimusprosessia ja sopimuskyvykkyyttä varsinaisen sopimuksen rinnalla. Erityisesti oli tarkoitus havainnoida voisiko joustava sopiminen edistää projektin liiketaloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toisen tavoitteena oli tarkastella kuinka joustavaa sopimista voidaan käyttää projektiliiketoiminnassa ja mitä hyötyjä ja riskejä se tähän toimintaan tuo. Tutkimuskysymykset olivat: - Mitkä ovat sopimusprosessin vaiheet ja projektisopimuksen elementit? - Kuinka joustavuus on otettu käyttöön sopimusprosessissa ja projektisopimuksessa? - Mitä hyötyjä ja riskejä joustavuus tuo ohjelmistoprojektin toimittajalle? Tärkein tutkimustulos oli, että joustavuutta voidaan lisätä kahdella tavalla. Päätöksiä voidaan viivästyttää niin pitkään, että riittävästi tietoa päätöksiin on saatavilla tai päätökset voidaan tehdä niin, että ne sallivat joustavat muutokset projektin elinkaaren aikana. Muut tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: Joustava sopiminen vaatii luottamusta yritysten välisessä suhteessa. Joustava sopiminen on tärkeää arvontuoton kannalta ohjelmistoprojekteissa. Pitävät sopimusehdot ovat tärkeitä liiketoiminnassa, mutta joustavuudella voidaan tietyissä sopimusehdoissa saavuttaa ennakoivaa yhteistyötä projektikumppaneiden välille ja edistää muutoksiin adaptoitumista kompleksisessa projektiympäristössä.

Työn tarkoitus on analysoida lentorahdin ennustamisen mahdollisuuksia case-yrityksessä. Työn aikana tavoitteeksi tarkentui lentorahtikuormien ennustaminen. Työssä käytetään konstruktiivista tutkimusotetta; teoriaan nojautuen pyritään rakentamaan ratkaisu yrityksen todelliseen ongelmaan. Kirjallisuustutkimuksen lisäksi käytetään haastatteluja kohdeyrityksessä kerättäessä tietoa ratkaisukonstruktion suunnittelemiseksi. Lentorahtikuormien ennustamiseksi kehitetään aikasarja-analyysiin perustuva ennustemenetelmä. Eri aikasarjamallien keskinäistä paremmuutta kuormien ennustamiseksi verrataan varta vasten suunnitellulla vertailumenetelmällä, ja vertailun pohjalta valitaan tutkitussa tapauksessa paras malli lentorahtikuormien ennustamiseen. Parhaaksi ennustemalliksi tutkimussarjalle valikoituivat tarkastellulla aikavälillä ja -sarjalla Wintersin eksponentiaalinen tasoitus (kertautuva muoto) ja yksinkertainen kausivaihtelun huomioiva tasoitus (summautuva muoto). Merkittävänä tutkimustuloksena todetaan, että lentorahtikuormien ennustamisessa jo yksinkertaisilla aikasarjamalleilla voidaan päästä huomattavasti ns. naiivia ennustamista tai subjektiivista arviota parempiin tuloksiin. Kehitetty ennustemallien vertailumenetelmä soveltuu käytettäväksi tässä tarkoituksessa, eikä sitä voida suoraan käyttää muissa tilanteissa. Hieman soveltaen vertailumenetelmän käyttö on mahdollista muissakin tilanteissa. Ennustemallien vertailun tulokset ja mallien keskinäinen paremmuus riippuvat vertailtavasta aikasarjasta. Tässä työssä tutkitaan vain yhtä aikasarjaa. Yleistettävyyden osoittaminen vaatii jatkotutkimusta muilla sarjoilla. / The purpose of this Master’s Thesis is to analyze the possibilities for forecasting air cargo in the case company. During the work it was focused more clearly on forecasting air cargo loads on single flight routes. The research is made using constructive research approach; former theories on the subject are used as a foundation in finding a solution to a real life problem in the case company. In addition to bibliographical research interviews in the case company are used to accumulate data for designing the solution construction. A forecasting method based on time-series forecasting is developed to forecast air cargo loads. The mutual superiority of different forecast models is compared using a purpose-built comparison method. The comparison results are used in choosing the best forecasting model for forecasting air cargo loads in the researched situation. The best models for forecasting air cargo loads on the researched route and time frame were identified as Winters’ exponential smoothing (multiplicative form) and simple seasonal exponential smoothing (additive form). As a major finding it is concluded, that in forecasting air cargo loads even forecasts made using simple exponential smoothing models provide much more accurate results when compared to naive forecasting models or subjective forecasting. The developed method for comparing different forecasting models is suitable for use only in cases similar to this one and cannot as such be used in other situations. The model can although be modified for use in other situations. Results of comparing different forecasting models and their mutual superiority are dependent on the situation and the forecast series. In this document only one series is studied. Additional research with other series is needed to show that the results can be generalized.

Ikääntyvä väestö tuo mukanaan haasteita suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Yhtenä keinona sosiaali- ja terveyskustannusten hallitsemisessa on pidetty mahdollisuutta ikääntyneille asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Asuakseen kotona ikääntyneet kuitenkin tarvitsevat esteettömiä asuntoja sekä riittävästi palveluita. Tämän kandidaatintyön tarkoitus on tarkastella ikääntyneiden hyvinvoinnin mittaamista ja palveluiden vaikutusta ikääntyneiden hyvinvointiin Oulun Lipporantaan rakennettavan Health City-asuinalueen yhteydessä. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimukselle toimii palvelujen tuotteistaminen. Tutkimuksessa selvitetään, miten hyvinvointi koostuu rakennetusta ympäristöstä ja sen palveluista sekä arvioidaan Health City-konseptin vaikuttavuutta muualla toteutettujen esimerkkien valossa. Tutkimus on suoritettu kirjallisuuskatsauksena, ja sen tuloksia on tarkoitus käyttää Health City-konseptin vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä. Tämä kandidaatintyö tarjoaa laajan kuvan ikääntyneiden hyvinvoinnista sekä sen yhteyksistä rakennettuun ympäristöön ja palveluihin. Lisäksi työssä pohditaan Health Cityyn ja sen palveluihin liittyviä tuotteistamismahdollisuuksia ja niillä tavoiteltavia etuja. / The aging population brings many challenges to Finnish society. The elderly citizens living in their own homes as long as possible has been considered one of the means to control the increasing welfare and health costs. To live in their own homes, the elderly need accessible living and access to necessary services. The purpose of this bachelor’s thesis is to examine the measuring of elderly well-being and the effect of services on elderly well-being in the context of Health City residential area being built in Lipporanta, Oulu. The theoretical framework of the study is productization of services. In this research the effect of built environment and services on elderly well-being is being examined. The efficiency of the Health City concept is evaluated by comparing it to reference cases carried out elsewhere. The research is conducted as a literature review and the results of this study will be used in developing the Health City-concept efficiency evaluation. This bachelor’s thesis provides a wide view of the elderly well-being and how it depends on the built environment and services. The productization potential and benefits of Health City are also discussed as part of the research results.

Many software projects are failed due to the delivery decisions that were made without adequate requirements information. In addition, the project management process including agile-oriented requirement management process has been identified as one of the four success factors in the agile software projects. Having the clear rules for requirements engineering is, therefore, an important thing for agile software projects from their success point of view. In this study, the objective is to analyze agile requirements engineering and to find out practices that are used in it. The goal is to define a continuous process to identify customer needs and translate them into software requirements in the agile software development. This goal is going to be achieved by a systematic literature review on the agile requirements engineering. For the agile software development and the traditional requirements engineering, the theory has been gathered from some basic books of the theme. The primary research question for this study is: How the customer needs will be translated into requirements in the agile software project as a continuous process? There are also two secondary research questions: 1. What are the customer needs and how can they be identified? 2. What kind of practices are used in the agile requirements engineering? Generally, the requirements engineering process includes four separate steps. First, the business usefulness of the system should be evaluated (feasibility study). After that, the requirements are discovered (elicitation and analysis)and converted into some standard form (specification). Last phase includes checking that the requirements define the system as customer wants (validation). Agile requirements engineering includes four major practices. The high-level interaction between the development team and the customer, iterative approach for the requirements engineering, prioritizing the requirements based on their business value for the customer, and eliciting also the non-functional requirements. In addition, the documentation of requirements is minimalistic in agile approaches. Results of this study can generally be applied and the model created can be utilized as a guideline when doing requirements engineering in the agile software projects. / Monet ohjelmistoprojektit epäonnistuvat, koska tieto vaatimuksista on riittämätöntä toimituspäätöksiä tehdessä. Lisäksi projektinhallinnan prosessi, johon sisältyy ketterä vaatimustenhallinnan prosessi, on tunnistettu yhdeksi neljästä ketterien ohjelmistoprojektien menestystekijästä. Tämän takia ketterien ohjelmistoprojektien onnistumiseksi on tärkeää, että vaatimusmäärittelylle on selkeät ohjeet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ketterää vaatimusmäärittelyä ja löytää siinä yleisesti käytettyjä tapoja. Tavoitteena on määrittää jatkuva prosessi, jossa asiakkaan tarpeet tunnistetaan ja käännetään ohjelmiston vaatimuksiksi ketterässä ohjelmistokehityksessä. Tavoitteeseen pyritään tekemällä systemaattinen kirjallisuuskatsaus ketterään vaatimusmäärittelyyn. Ketterää ohjelmistokehitystä sekä perinteistä vaatimusmäärittelyä käsitellään muutaman perusteoksen pohjalta. Tutkimuksen ylätason tutkimuskysymys on: Kuinka asiakkaan tarpeet käännetään vaatimuksiksi jatkuvana prosessina ketterissä ohjelmistoprojekteissa? Lisäksi tutkimuksella on kaksi alatason tutkimuskysymystä: 1. Mitä asiakkaan tarpeet ovat ja kuinka ne tunnistetaan? 2. Minkälaisia tapoja ketterässä vaatimusmäärittelyssä käytetään? Yleinen vaatimusmäärittelyprosessi sisältää neljä vaihetta. Ensin arvioidaan järjestelmän liiketoiminnallinen tarpeellisuus (kannattavuusselvitys). Tämän jälkeen etsitään vaatimuksia (selvitys ja analyysi) ja käännetään ne johonkin standardimuotoon (spesifikaatio). Viimeisessä vaiheessa tarkistetaan, että vaatimukset määrittävät järjestelmän juuri asiakkaan haluamalla tavalla (validointi). Ketterässä vaatimusmäärittelyssä on neljä yleistä käytäntöä. Korkean tason kanssakäyminen asiakkaan ja kehitystiimin välillä, iteratiivinen eli toistava lähestymistapa vaatimusmäärittelyyn, vaatimusten priorisointi perustuen asiakkaalle syntyvään arvoon ja myös ei-funktionaalisten vaatimusten tunnistus. Lisäksi voidaan sanoa, että vaatimusten dokumentointi ketterissä menetelmissä on vähäistä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan yleisesti ottaen hyödyntää ja kehitettyä mallia voidaan käyttää vaatimusmäärittelyn ohjenuorana ketterissä ohjelmistoprojekteissa.

Diplomityön tavoitteena oli selvittää, kuinka Stora Enson Oulun tehtaan paperikonelinja 6:n määrähyötysuhdetta tulisi lähteä parantamaan. Nykytilan tiedostettiin sisältävän paljon ylimääräistä materiaalihukkaa tuotevirrasta. Tavoitteena olikin tunnistaa tuotevirrassa esiintyvät hukat ja erityisesti niiden juurisyyt, priorisoida ne ja esittää kehitysehdotuksia merkittävimmille hukille. Ensin tutkittiin kirjallisuustarkastelun avulla, miten prosessituotantoa ja sen hukkia voidaan analysoida. Tämän lisäksi kirjallisuustutkimuksessa esiteltiin laatujohtamismenetelmä Lean Six Sigman periaatteet ja työkalut, joilla hukkia voidaan eliminoida. Kirjallisuustarkastelun lopuksi esitettiin, miten Lean Six Sigma on sovellettavissa paperiteollisuuden tuotantoprosessiin. Empiirisen osan aluksi esitettiin tutkimuksen kulku ja metodit. Tämän jälkeen paperikonelinja 6:n nykytilan analysointi aloitettiin käyttämällä arvovirtakuvausta ongelmien määrittelyyn. Tuotehukkien määrät selvitettiin tehdastietojärjestelmästä saatavan datan ja teemahaastatteluiden avulla. Lisäksi teemahaastatteluja käytettiin juurisyiden analysointiin. Yhdistämällä tehdastietokannasta saadut hukkamäärät kustannusdataan luotiin kuva paperikonelinjan nykytilanteesta. Empirian lopuksi tuotehukat priorisoitiin käyttäen vika- ja vaikutusanalyysia (FMEA). FMEA:n tuloksena saatiin selville tuotantolinjan tuotehukkien hylkyprioriteettiluvut. Lopulta merkittävimmille hukille esitettiin kehitysehdotukset ja kustannusparannuspotentiaalit. Työn tuloksena havaittiin, että paperikonelinjan prosessituotannosta on löydettävissä tuotevioista ja ylituotannosta johtuvan materiaalihukan lisäksi paljon muita hukan lähteitä. Materiaalihukan arvioitiin aiheuttavan vuosittain yli kuuden miljoonan euron kustannukset. Näistä kustannuksista kuitenkin 80% selittyy 20%:lla syistä. Materiaalihukan poistamiseksi ja määrähyötysuhteen parantamiseksi suositeltavia Lean Six Sigman työkaluja olivat TPM, 5S, SMED, työn standardointi sekä visuaalinen ohjaus. Työssä tehtiin parantamissuunnitelma, joka piti sisällään kehitysehdotuksia liittyen merkittävimpiin tuotehukan aiheuttajiin sekä tilastoinnin ongelmiin. Tulokset eivät ole hyödynnettävissä case-yrityksen ulkopuolella, mutta työ tukee ajatusta leanin hyödynnettävyydestä prosessiteollisuuden saralla. Leanin periaatteista JIT:n ja imuohjauksen todettiin olevan heikosti käytettävissä case-yrityksen tyyppisessä prosessituotannossa. / This thesis was written for Stora Enso Oulu Mill’s paper production line 6. The goal of this thesis was to introduce the means with which the line’s material efficiency should be improved. It was recognized that a large portion of the product stream was lost as waste during the production process. The aim was to identify all the wastes conserning the product stream and to name the root causes and prioritize the wastes. Development proposals to eliminate the wastes were then to be made. At first a literature review was conducted to study how continuous processes and their wastes should be analyzed. In addition the principles and tools of Lean Six Sigma that can be used to eliminate waste were studied. In the end of the literature review the methods of Lean Six Sigma that are suitable for process industry are introduced. In the empirical part of this thesis the structure and the methods used are introduced first. After this the current state analysis of the production line was started by using Value Stream Mapping tool to define the issues. The volumes of the product wastes were then assessed. The data used for the assessment were acquired from mill’s data system and with semi-structured interviews. Furthermore these interviews were also used to analyze the root causes linked to the wastes. By combining the quantities of the wastes with the cost data of recycling product waste the current state analysis was completed. After that the product wastes were prioritized with Failure Mode and Effect Analysis (FMEA). FMEA was used to create a waste priority number for each product waste. Finally development proposals were made for the most significant wastes prioritized by FMEA. As a result, in addition to the direct product wastes there are many other waste types that are disturbing the production process in the case company studied. The direct product waste was assessed to cause over 6M€ losses annually. 80% of the waste can be accounted to 20% the reasons. In order to eliminate the product wastes and to improve the material efficiency the recommended Lean Six Sigma tools were TPM, 5S, SMED, standardized work and visual management. Development proposals included in the improvement plan are aimed to eliminate the root causes linked to the most significant wastes. In addition some proposals are made to improve the statistical process control. The results of this study are not applicable outside of the case company but the thesis supports the idea of using lean thinking in the process industry. The principles of JIT and pull were found to be poorly applicable to case company’s continuous production process.

Viime vuosina pelinkehityksessä on ilmennyt ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet arvioitujen kustannusten ja aikataulujen ylittymistä. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, kuinka Stage-Gate -mallia hyödynnetään pelinkehityksessä ratkaisemaan nämä ongelmat. Työssä selvitetään myös, millaisia muutoksia Stage-Gate -malliin tulee tehdä, jotta sitä voidaan soveltaa pelinkehitykseen. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena, joka sisältää keskeisimmän teorian Stage-Gate -malliin, ketteriin menetelmiin, Agile-Stage-Gate -hybridimalliin sekä pelinkehitykseen ja sen haasteisiin liittyen. Stage-Gate on projektinhallinnan malli, joka jakaa tuotekehitysprojektin hyvin määriteltyihin vaiheisiin, joita erottavat tiukat läpäisyvaatimukset omaavat portit. Stage-Gate -mallilla keskitytään kehityksen suunnitteluun ja laadukkaaseen toteutukseen mahdollisimman vähillä muutoksilla. Ohjelmistokehityksessä hyödynnetään ketteriä menetelmiä, jotka pitävät muutoksia välttämättömyyksinä. Ketterässä ohjelmistokehityksessä tuote kehitetään iteratiivisesti viimeisimpiin vaatimuksiin nopeasti reagoiden. Stage-Gate -malli ja ketterät menetelmät eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia, sillä viime vuosikymmenen aikana on kehitetty molempien hyvät puolet yhdistäviä hybridimalleja. Pelinkehityksen suurimmat haasteet ovat projektin laajuuden arvioiminen, viime hetken muutoksiin reagoiminen sekä monialaisten tiimien johtaminen. Pelinkehitysprojekti tapahtuu hyvin määriteltyjen vaiheiden läpi, joten sen johtaminen Stage-Gate -mallia hyödyntämällä auttaa pitämään projektin suunnitellun budjetin ja aikataulun sisällä. Monialaisten tiimien aiheuttamiin kommunikaatio- ja teknisiin ongelmiin auttaa yhteisen vision ja aikataulun mukaan työskenteleminen. Kehityksen aikana tapahtuviin muutoksiin sekä hyvän pelattavuuden etsimiseen käytetään ketteriä menetelmiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella on selvää, että pelinkehitykseen ei riitä mikään aikaisempi menetelmä sellaisenaan. Pelinkehityksessä yhdistetään Stage-Gate -projektin tarkka rakenne ja huolellinen suunnittelu ketterien menetelmien iteratiiviseen kehitykseen. Uusi Agile-Stage-Gate on hyvä esimerkki tällaisesta hybridimallista, johon pelinkehittäjien kannattaa perehtyä suunnitellessaan tulevia projekteja. / In the recent years, game development has faced problems causing budget and schedule overruns. The goal of this bachelor’s thesis is to discover how the Stage-Gate model is used in game development to solve these problems. This thesis also explores the modifications required for the Stage-Gate model to be suitable for game development. The research was conducted as a literature review containing the essential theories behind the Stage-Gate model, Agile methods, the Agile-Stage-Gate hybrid model as well as game development and its challenges. Stage-Gate is a project management model that divides a product development project into well-defined stages separated by gates with strict throughput requirements. The Stage-Gate model focuses on planning the development and quality of execution with minimal changes on the way. Software development uses Agile methods which considers changes as a necessity. In Agile software development, the development happens iteratively with fast reactions to the latest requirements. However, the Stage-Gate model and Agile methods are not mutually exclusive since hybrid models combining the merits of both have been developed in the last decade. The most significant challenges in game development are estimating the scale of the project, reacting to last-minute changes and managing multidisciplinary teams. A game development project goes through well-defined stages so managing it using the Stage-Gate model supports keeping the project within budget and schedule. Working for mutual vision and schedule helps solving communication and technical problems caused by multidisciplinary teams. Agile methods are used to manage changes during development and to find the right gameplay. Based on the literature review, any of the previous methods is not suitable for game development as such. Game development combines the strict project structure and thorough planning of the Stage-Gate model with the iterative development of Agile. The new Agile-Stage-Gate is a good example of such hybrid model in which game developers should keep an eye on while planning future projects.

Tämä tutkimus toteutettiin BRP Finland Oy:n kokoonpanotuotannon tuottavuuden mittaamisen kehittämiseksi. Tavoitteena oli paitsi kehittää käytännöllinen työkalu tuottavuuden mittaamiseen, myös luoda mittari tuotannon tiimien suorituskyvyn seurantaan ja tiimikohtaisten tavoitteiden asettamiseen. Tutkimuksessa käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. BRP Finlandin tuottavuuden mittaamisen nykytila kartoitettiin jatkuvalla haastattelulla ja tutkijan omakohtaisella havainnoinnilla. Tuottavuuden mittaamisen menetelmiä kartoitettiin paitsi kirjallisuuden avulla myös haastattelemalla tuotannon hallinnon henkilöstöä kolmessa suomalaisessa kokoonpanoteollisuuden yrityksessä. Havaintojen pohjalta valittiin BRP:n käyttöön parhaiten soveltuvat mittausmenetelmät, minkä jälkeen mittaristo ja Excel-työkalut toteutettiin käytännössä. Tutkimuksen tuloksista tärkein on osatuottavuusmittareihin perustuva kokonaistuottavuuden mittari, joka kertoo tuotannon tuottavuuden todellisen kehityksen kuukausittain. Jokapäiväiseen operatiiviseen käyttöön kehitettiin viikkokohtainen työn tuottavuuden mittari ja laatupainotteinen virhetaajuusmittaristo, joka kertoo välillisesti tuottavuudesta ja mahdollistaa tiimien suorituskyvyn seurannan sekä tiimikohtaisten tavoitteiden asettamisen. Lisäksi erityisesti tuotannon työntekijöiden tarpeisiin kehitettiin visuaalinen päivittäisten tuotantotavoitteiden täyttymistä kuvaava indikaattori. Kokonaistuottavuuden mittaristoa lukuun ottamatta kehitetyt mittarit otettiin käyttöön jo tutkimuksen aikana, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Esimerkiksi jo ennen tutkimusta käytössä ollut tuotantoprosessin laatua kuvaava suoraan pakettiin -arvo parantui huomattavasti virhetaajuusmittariston käyttöönoton myötä, mikä viittaa virhetaajuusmittarin motivoivaan vaikutukseen. Positiivinen kehitys näkyi myös virhetaajuuksissa. / This research was conducted in order to improve productivity measurement practices at BRP Finland Ltd. The aim was to develop a practical tool for productivity measurement purposes, and to create a measure that could be used in team performance monitoring and target setting. The study is based on constructive research method. The present state of productivity measurement at BRP Finland was analyzed by continuous interview and observation. In order to find appropriate productivity measurement methods, not only a literature review but also interviews in three Finnish assembly companies were conducted. Based on the findings, the most suitable measurement practices and techniques were selected and a measurement system was created in practice with Excel. The most important result of the study is the total productivity measure based on partial productivity ratios. It tells the actual change in the productivity of the assembly function once a month. A weekly labour productivity measure and a quality-based defect rate measure were developed for operative purposes. The defect rate reflects the productivity of the assembly, and the measure makes it possible to monitor team performance and set goals for teams. In addition to these measures, a visual indicator was developed especially for the needs of assembly workers. It illustrates how well the production targets are fulfilled on daily basis. Apart from the total productivity measure, the developed measures were implemented with good results already during the study. For example, right after implementing the defect rate measure another quality-based measure showed a significant improvement in production process quality. This suggests that the new defect rate measure and the goals have a strong motivating effect on teams. The improvement was easy to see also in the defect rate measure.

The current literature suggests that to enhance the possibility of new products making into the market and being profitable, an organization needs to capture customer requirements and convert them into technical features, plan the roadmap and evaluate the investment endeavour. The requirements for a product originate from various sources. Additional challenge is that the customers do not always know what they want from the product. The study introduces installed base data as a supplementary source of product requirements. Installed base data has not been vastly examined from the product management point of view and during the study, the case company examines the affordances of installed base for product management for the first time. The goal of the research is to determine value adding features and waste contributors, among a release, by utilizing customer installed base information. Additionally, the study aims at finding applicable information from the installed base data, which could be used by product management and marketing. The research uses a single case study approach with constructive and inductive methods. For the data collection, the research utilizes product data, installed base data and interviews. The results demonstrate that the case company do not have a complete process to investigate the investment endeavour of their products. Despite the defective nature of evaluation of the value contributors, the research highlight that highly activated application software and vital base software features are the most valuable for the customers of the case company. Installed base data can be utilized in the case company to determine the wasted commercial potential, designate the sales potential, steer the sales push towards the most potential target, track down and develop the high valued features, emerge new KPIs and expand the risk assessment for the new features. Because of the nature of the research, the affordances are generalizable for other researches as well. / Jotta uusi tuote saadaan markkinoille onnistuneesti ja ylläpidettyä tuotteen kannattavuutta, nykyinen kirjallisuus suosittelee seuraavien vaiheiden huolellista läpikäymistä. Ensimmäiseksi asiakkaan vaatimukset tulisi analysoida tarkoin ja muuttaa ne teknisiksi ominaisuuksiksi. Toiseksi ominaisuuksien julkaisu tulisi suunnitella ja ajoittaa siten, että se tuo suurimman hyödyn sekä asiakkaalle että yritykselle. Viimeiseksi investoinnin kannattavuudesta täytyy tehdä laskelmat. Prosessin alussa haasteena on asiakasvaatimusten määrittäminen, sillä vaatimuksia voi tulla useista eri läheteistä, eikä asiakas aina tiedä mitä he oikeasti haluavat. Tämä tutkimus esittelee asennetun laitekantatiedon käyttömahdollisuuksia vaatimusten hallintaa tukevana työkaluna. Asennetun laitekantatiedon hyödyntämistä tuotehallinnassa ei ole tutkittu laajasti kirjallisuudessa. Tutkimuksen yhteydessä laitekantatietoa käytettiin ensimmäistä kertaa hyödyksi kohdeyrityksessä tuotehallinnan osalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on laitekantatietoa hyödyntäen löytää arvoa tuottavia ja arvoa tuottamattomia ominaisuuksia tuotejulkaisusta. Tämän lisäksi tutkimus pyrkii löytämään muita käyttömahdollisuuksia asennetulle laitekantatiedolle. Tämä diplomityö käyttää konstruktiivista ja induktiivista yksittäistapaustutkimusmenetelmää päästäkseen tutkimuksen tavoitteisiin. Empiirisen tiedon lähteenä tässä tutkimuksessa toimii kohdeyrityksen tuotetieto ja heidän asiakkaittensa asennettu laitekantatieto. Lisäksi tutkimuksessa haastatellaan kohdeyrityksen tuotehallinnan henkilöstöä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei kohdeyrityksessä ole prosessia, jolla mitattaisiin investoinnin kannattavuutta tuotteen ominaisuustasolla. Vaikka rahallista arvoa ja hukkaa tutkimus ei pysty selvittämään, se kohdentaa, että kohdeyrityksen asiakkaat arvostavat välttämättömiä kantaominaisuuksia sekä eniten aktivoituja soveltavia ominaisuuksia. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että laitekantatietoa voidaan käyttää hyväksi osana tuotehallinnan prosessia, määrittämään hukattua kaupallista potentiaalia, ohjaamaan myyntiä kohti potentiaalisia kohteita, määrittämään arvostettuja ominaisuuksia, kehittämään uusia suorituskykymittareita sekä laajentamaan uusien ominaisuuksien riskinarviointia. Asiakkaan ja yrityksen välinen tieto on saatavilla sopimuksen mukaan ja siten sitä voidaan myös käyttää hyväksi samantapaisissa tapauksissa eri tuotannon alueilla.

Big data on edellisellä vuosikymmenellä muodostettu käsite kuvaamaan ihmisten ja laitteiden tuottaman suunnattoman datan määrää. Yhteiskunta tuottaa maailmanlaajuisesti joka päivä yhä enemmän dataa yhä nopeammin. Data ei tuota arvoa tai auta yhteiskuntaa toimimaan aiempaa tehokkaammin tai paremmin, ellei tuota suunnatonta datamäärää osata myös käyttää. Tämän kandidaatintyön tarkoitus on tarkastella big datan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä suomalaisessa hyvinvointitekniikassa. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään big dataan käsitteenä ja käydään läpi kirjallisuudesta löytyviä näkökulmia big datan nykyisiin ja tulevaisuudessa mahdollisiin käyttökohteisiin. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan big dataa pääasiassa hyvinvointitekniikan ja terveydenhuollon kannalta. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi työssä tarkastellaan big dataa asiantuntijahaastatteluiden kautta. Haastatteluiden avulla saadaan tarkempaa näkökulmaa ja konkreettista tietoa big datan käytöstä Suomessa. Haastattelut osoittavat, kuinka vähäistä big datan hyödyntäminen on Suomessa, etenkin hyvinvointitekniikan sektorilla. Erityisen merkittävänä asiana pidetään kyseisen toimialan asettamia rajoitteita ja haasteita. Lisäksi käy ilmi, kuinka näitä haasteita ja rajoitteita pidetään jopa ylitsepääsemättöminä eikä osittain sen vuoksi pystytä keskittymään big datan uusiin kehittämismahdollisuuksiin. Tämän kandidaatintyö osoittaa suurien tietomäärien potentiaalin, vaikeuden ja tärkeyden. Hyvinvointitekniikan sektorilla big datalla on erittäin paljon mahdollisuuksia eri käyttökohteissa. Lisäksi kyseisellä sektorilla olisi erittäin tärkeää löytää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja big datan hyödyntämiseen, koska ollaan tekemisissä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kanssa. Big dataa hyödyntävien ratkaisujen, kuten esimerkiksi potilaiden personalisoitujen hoitojen, kehittämisellä ja käyttöönottamisella olisi merkittäviä vaikutuksia sairauksien hoidossa ja terveyden ylläpidossa. Pelkkä big datan ymmärtäminen käsitteenä ei siis riitä, vaan todella merkittävä rooli big datan osa-alueella on data-analytiikalla. Tälläkin hetkellä dataa kerätään erittäin suuret määrät, mutta sen analysointi ja käsittely eivät ole tarpeeksi kehittyneitä datan laajamittaisempaa käyttöä varten.

Hyvinvoiva henkilöstö on jokaiselle organisaatiolle tärkeä resurssi. Yrityksien on kuitenkin myös ajateltava organisaation tuottavuutta, jotta toiminta on kannattavaa. Tuottavuuden kasvattaminen tarkoittaa yleensä pidempiä työpäiviä ja kiirettä henkilöstölle, mikä vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on etsiä vuorotyötä tekevien sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ja hoitotyön työhyvinvoinnin vaikutuksia tuottavuuteen. Työ on tehty Oulun yliopiston tuotantotalouden koulutusohjelmaan kandidaatintyöksi. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja siinä on käytetty lähteinä aiempia aiheeseen liittyviä dokumentteja. Työn alussa käydään läpi työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja sairaanhoidon yleistä teoriaa, jota hyödynnetään työn loppuosassa. Työssä käydään läpi, mitkä asiat vaikuttavat sairaanhoitajien työhyvinvointiin ja lisäksi tuodaan esiin tapoja työhyvinvoinnin kehittämiseen hoitotyössä. Työ tarjoaa laajan näkemyksen sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Tutkimus paljastaa sairaanhoitajien työhyvinvoinnissa olevan paljon ongelmia, joita parantamalla voitaisiin myös hoitotyön tuottavuutta kehittää. Kehittämistä varten työ sisältää muutamia eri malleja ja tapoja, sekä myös tietoa työhyvinvoinnin mittareista. / Well-being employees are a crucial resource for any organization. To keep their business profitable, companies also have to consider their profitability. Increasing profitability usually means longer working hours and rush, which will decrease well-being of the employees. The main aim of this study is to find elements which have an effect on nurses’ work welfare, and well-being at work’s effects on productivity. The study is made to the Industrial Engineering and Management as a Bachelor’s study. The practical work is a literature view and it includes previous documents relating to subject as its sources. The first part of the study includes the basic theory of well-being at work, productivity and nursing, and theory is utilized in the later part of the work. Additionally, the work includes factors, that have an effect on the welfare of the nurses. The work also demonstrates methods of developing the well-being at work in the nursing. Work will offer a wide view of the well-being at work of the nurses and several different ways to develop the well-being at work. Study reveals that there are many problems in nurses’ well-being. Developing the problems in nurses’ well-being at work would also increase the productivity of nursing work.