The Barents area has vast natural resources that are for the most part still untapped. Global warming and improvements in technology have recently made it easier to access those resources. This has created growth in the areas of production and business life. High level of health, safety, environment and quality management enables Finland to compete efficiently in the growing market for the novel logistics solutions. The University of Oulu has created the HSEQ Assessment Procedure in cooperation with large companies and their interest groups. The Assessment Procedure is originally created for process industry and offers benefits like comparable data on the assessed company’s management, reduction of overlapping external audits and spreading of know-how along and between supply chains. So far it has been used mainly in the process industry. This thesis studies it’s applicability for a network of port operators. The study explores the HSEQ Assessment Procedure, its use and main principles. A review of related Finnish and international legislation and the functions of ports were performed. The empirical part of research is based on three port operators of one Finnish port. Their level of health, safety, environment and quality management was evaluated and compared with the requirement level of the Assessment Procedure. As a result it can be noted that the HSEQ Assessment Procedure can be well adapted to be used in port companies and its implementation could be beneficial. This means that further research of the applicability of the Assessment Procedure is encouraged. Having been tested on the port operations, the Assessment Procedure can be utilized for the other business areas. Thus the Assessment Procedure could even become a nationwide practice. / Barentsin alueella kuten muillakin arktisilla alueilla on valtavat suurelta osin vielä hyödyntämättömät luonnonvarat. Ilmaston lämpeneminen ja teknologian kehitys ovat viime aikoina mahdollistaneet pääsyn noihin luonnonvaroihin. Sen myötä alueen tuotannollinen ja kaupallinen elämä on kasvussa. Suomi on yksi kilpailijoista kasvavien logististen tarpeiden ratkaisuja vertaillessa. Maan etuna kilpailussa on sen tunnetusti korkeatasoinen terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtaminen. Oulun yliopisto on kehittänyt yhteistyössä suurten yritysten ja näiden sidosryhmien kanssa HSEQ-palvelutoimittajien arviointimenetelmän. Menetelmän etuina ovat vertailukelpoinen tieto arvioitavien yritysten johtamisen tasosta, samansisältöisten ulkoisten auditointien väheneminen ja tietotaidon leviäminen toimitusketjuja pitkin ja niiden välillä. Menetelmää on käytetty tähän mennessä lähinnä prosessiteollisuudessa. Tässä diplomityössä tutkitaan sen sovellettavuutta satama-alan yritysten arviointiin. Tutkimuksessa perehdyttiin HSEQ-arviointimenetelmään ja sen käyttöön ja periaatteeseen. Myös siihen aihepiirien suomalaiseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön sekä satamien toimintaan perehdyttiin kirjallisuustutkimuksen avulla. Empiirinen tutkimus suoritettiin tutustumalla kolmeen samassa satamassa toimivan yritykseen. Niiden terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamista arvioitiin laadullisten haastattelujen avulla ja vertailtiin tuloksia HSEQ-arviointimenetelmän käytön vaatimuksien tasoon. Myös menetelmän käyttöönoton tuomia muutoksia arvioitiin. Tulokseksi saatiin, että arviointimenetelmä on hyvin sovellettavissa myös satama-alan yrityksiin ja sen käyttöönotosta voitaisiin saada hyötyjä satamissa toimivissa yrityksissä. Tuloksesta voidaan päätellä, että menetelmän soveltamista tulisi tutkia vielä laajemmalti. Sen käytön sopiminen satama-alalle tukee olettamusta sen mahdollisesta soveltuvuudesta myös muiden alojen yrityksiin, jolloin sen hyötyjä voitaisiin levittää laajalti suomalaiseen yritystoimintaan. Näin menetelmästä saatettaisiin kehittää jopa maanlaajuinen käytäntö.

The increased competition has forced companies to understand the strategic importance of their business processes such as procurement processes. In order to ensure operational excellence, competitiveness and cost-effectiveness of their processes, many companies are standardizing their business processes. Previous researches indicate that companies can achieve many kinds of benefits by conducting Business Process Standardization (BPS). Still, it is useful and often necessary to maintain also some variability in business processes. The optimal trade-off between uniformity and variability determines the extent of standardization and depends on the internal and external environment. This research has been conducted in a case company that has recently merged with another company. In order to gain synergy benefits also at process level, case company’s Operational Procurement is aiming at standardizing working methods and practices related to purchase-to-payment (P2P) process and purchasing methods. As a part of simultaneous P2P process review, this research focuses on cross-country standardization of working methods and practices. The research has been carried out using constructive approach. At the beginning of research, previous literature concerning Business Process Management (BPM), BPS and managing of operational procurement process is presented. Then, based on the workshops, recap meetings, interviews and quantitative analysis, the most important cross-country differences in working methods and practices are recognized. By applying and combining the findings of literature research with empirical data, this research analyses identified differences further and determines the appropriate extent of standardization. In order to achieve desired level of standardization, this research proposes concrete standardization activities that should be conducted in case organization. During empirical research, a great number of cross-country differences were identified. Thus, as a result of this research, many recommendations for actions are presented for case company. By conducting recommended standardization activities, case company’s Operational Procurement is able to eliminate three kinds of deficiencies: process waste, lack of systematic procedures and guidelines, and limited utilization of ERP systems. Three kinds of recommendations were given: proposals for changing the way of working or thinking, proposals for making changes in the ERP systems, and proposals for conducting more detailed researches. By utilizing the results and recommendations of this thesis, case organization can standardize its operational procurement process and improve the process performance for instance in terms of efficiency, quality, transparency, uniformity and consistency. Since the internal and external environment has a great influence on appropriate extent of standardization, the findings of this research are not generalizable as such. However, the basic structure of this study can be applied in other organizations that are aiming at standardizing their business processes. / Lisääntynyt kilpailu on pakottanut yritykset ymmärtämään liiketoimintaprosessiensa kuten hankintaprosessien strategisen merkittävyyden. Varmistaakseen prosessiensa operatiivisen erinomaisuuden, kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden, monet yritykset standardoivat liiketoimintaprosessejaan. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että liiketoimintaprosessien standardoimisella voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä. Kaikesta huolimatta on hyödyllistä ja usein välttämätöntä säilyttää myös jonkin verran vaihtelevuutta liiketoimintaprosesseissa. Optimaalinen kompromissi yhdenmukaisuuden ja vaihtelevuuden välillä määrittää standardoinnin laajuuden ja riippuu organisaation ulkoisesta ja sisäisestä ympäristöstä. Tämä tutkimus on toteutettu kohdeyrityksessä, joka on vastikään fuusioitunut toisen yrityksen kanssa. Saavuttaakseen synergiahyötyjä myös prosessitasolla, kohdeyrityksen operatiivinen hankinta pyrkii standardoimaan työskentelymenetelmiään ja -käytäntöjään P2P (purchase-to-payment) prosessiin ja hankintamenetelmiin liittyen. Osana samanaikaisesti toteutettavaa P2P prosessin tarkastelua, tämä tutkimus keskittyy työskentelymenetelmien ja -käytäntöjen standardoimiseen maiden välillä. Tutkimus on toteutettu konstruktiivisen tutkimusotteen avulla. Tutkimuksen alussa esitellään aiempaa kirjallisuutta, jossa käsitellään liiketoimintaprosessien johtamista ja standardoimista sekä erikseen operatiivisen hankintaprosessin johtamista. Tämän jälkeen hyödynnetään työpajojen, yhteenvetopalaverien, haastattelujen ja kvantitatiivisen analyysin avulla kerättyjä tietoja ja tunnistetaan merkittävimpiä maiden välisiä eroja työskentelymenetelmissä ja -käytännöissä. Soveltamalla ja yhdistelemällä kirjallisuustutkimuksen löydöksiä empiiriseen aineistoon, tunnistettuja eroja analysoidaan pidemmälle ja määritellään asianmukainen standardoinnin laajuus. Halutun standardointitason saavuttamiseksi tämä tutkimus antaa suosituksia konkreettisista toimenpiteistä, jotka tulisi toteuttaa kohdeorganisaatiossa. Empiirisen tutkimuksen aikana tunnistettiin suuri määrä maiden välisiä eroavaisuuksia. Tämän vuoksi myös tutkimuksen tuloksena kohdeyritykselle esitettäviä toimenpide-ehdotuksia on lukuisia. Toteuttamalla suositellut standardointitoimenpiteet, kohdeyrityksen operatiivinen hankintatoimi voi poistaa kolmenlaista vajavaisuutta: prosessin hukkaa, systemaattisten menettelytapojen ja ohjeistusten puutetta, sekä ERP järjestelmien riittämätöntä hyödyntämistä. Kohdeyritykselle annetaan kolmenlaisia suosituksia: suosituksia työskentely- ja ajattelutapojen muuttamiseksi, suosituksia ERP järjestelmään kohdistuvista muutoksista, sekä suosituksia tarkempien tutkimusten toteuttamisesta. Hyödyntämällä tämän tutkimuksen tuloksia ja annettuja suosituksia, kohdeorganisaatio voi standardoida operatiivista hankintaprosessiaan ja parantaa prosessin suorituskykyä esimerkiksi tehokkuuden, laadun, läpinäkyvyyden, yhtäläisyyden ja johdonmukaisuuden suhteen. Koska organisaation sisäisellä ja ulkoisella ympäristöllä on suuri vaikutus asianmukaiseen standardoinnin laajuuteen, tämän tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää sellaisenaan muihin organisaatioihin. Tutkimuksen perusrakenne on kuitenkin sovellettavissa muissa organisaatioissa, jotka pyrkivät standardoimaan liiketoimintaprosessejaan.

Työ tehtiin osana Espoon ja Pohjois-Suomen turvapuistojen realistisen vaikuttavuuden arvioinnin projektia, jonka rahoittajana Työsuojelurahasto toimi. Työn tavoitteena oli saada tietoa koti- ja vapaa-ajan turvallisuudesta, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnista, miten koti- ja vapaa-ajan tapaturmia tulisi ehkäistä ja olisiko koti- ja vapaa-ajan rasti (esittelypiste) turvapuistoon sopiva ja millainen sen tulisi olla. Tutkimukseen kuuluu kirjallisuuskatsaus, projektin yleishaastattelut, diplomityön omat yrityshaastattelut (n = 5) sekä kysely (n = 44). Yleishaastattelut suorittivat Työterveyslaitoksen, Ramboll Finland Oy:n, Pohjois-Suomen Turvapuiston sekä Oulun yliopiston edustajat. Kyselyn sekä yrityshaastattelut suoritti diplomityön tekijä. Yrityshaastatteluihin osallistui kemian-, energia- ja metalliteollisuuden yritykset sekä työterveys- ja kiinteistöalanyritykset. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, niiden määrää ja syntymekanismeja, niihin vaikuttavia tekijöitä, niiden kustannuksia, ehkäisyä sekä muita vastaavia tutkimuksia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Haastatteluilla kartoitettiin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnin yleisyyttä, asenteita, toimia koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseksi, tapaturmien tiedon kulkua, eroa koti- ja vapaa-ajan sekä työssä käyttäytymisen välillä sekä tietoa siitä, minkälainen rasti turvapuistoon olisi tarpeellinen. Suomessa, tutkimuksesta riippuen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat vastaavat 60–70 % kaikista tapaturmista ja ovat merkittävä kustannuserä niin yrityksille, yhteiskunnalle kuin yksilöille itselleen. Kyselyn tapaturmista kaikki olivat koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Haastatteluissa ja kyselyssä selvisi vastaajien mielipiteen olevan, että työntekijä itse voi parhaiten ehkäistä ja vaikuttaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien syntyyn. Lisäksi haastatteluissa selvisi, että ihmiset käyttäytyvät töissä ja kotona eri tavalla. Kotona henkilösuojaimia ja muita suojavarusteita käytetään vähemmän ja työtavat voivat olla riskialttiimpia. Yritykset tekevät töitä koti- ja vapaa-ajan turvallisuuden parantamiseksi muun muassa lainaamalla henkilösuojaimia ja turvallisuusvarusteita, kouluttamalla henkilöstöä sekä antamalla liukuesteitä ja pyörien talvirenkaita yrityksen henkilöstölle. Liikenne, varsinkin työmatkat, koettiin riskialttiimmaksi kuin työ, koti tai vapaa-aika. Kurssit, koulutukset ja informaatio koettiin vaikuttaneen positiivisesti käyttäytymiseen ja ne koettiin parhaiksi keinoiksi vaikuttaa koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen, mutta myös henkilösuojainten ja turvallisuusvarusteiden lainaamisen mahdollisuus koettiin tärkeäksi. Turvapuiston koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvä rasti koettiin niin haastatteluissa kuin kyselyssä hyväksi lisäksi turvapuistoon. Sen sisällöksi toivottiin yleisimpien tapaturmien esittämistä, mieluiten oikeasta elämästä otetuilla esimerkeillä, ja niiden torjunnan mahdollisuuksia. Suoja- ja turvallisuusvarusteiden käytön esittämistä kotona ja vapaa-ajalla, tilastoja tapaturmista ja niiden kustannuksista sekä sähkötöiden ja liikunnan turvallisuuden mahdollisuuksien esittämistä toivottiin myös rastille.

Perimmäisenä ongelmana diplomityön taustalla on kaavoitusprosessin liian pitkänä koettu kesto tietyillä alueilla. Kaavoituksen useinkin liian pitkä kesto johtuu monista asioista, joista yksi on se, että prosessissa on mukana lukuisia eli sidosryhmiä. Osallisten suuri lukumäärä asettaa haasteita prosessin yhteistoiminnalle ja läpiviemiselle. Nykyään onkin vallalla käsitys, että kaavoitus on tulevaisuudessa menossa suuntaan, jossa yhteistoiminta on koordinoidumpaa ja erilaiset osalliset otetaan aktiivisesti huomioon jo aluesuunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Tällaista aluesuunnittelua on ottamassa käyttöön A-Insinöörit ensimmäisenä Suomessa uuden Kaupunginosan kehittämiskonseptin avulla. Kehittämiskonseptin perusajatuksena on konsulttityönä fasilitoida aluesuunnittelun yhteistoiminta hyvin osallistavalla toimintaperiaatteella ja aktiivisesti viedä suunnittelua eteenpäin. Konseptin tavoitteena on houkutteleva ja kaavataloudellisesti kestävä kaupunginosa, joka pystytään suunnittelemaan tehokkaalla aikataululla hyvän yhteistoiminnan ja ongelmien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn avulla. Kaupunginosan suunnittelukonseptissa kehitetään suunniteltavalle kaupunginosalle visio, joka konkretisoidaan erilaisiksi suunnitelmavaihtoehdoiksi ja lopulta tarkaksi suunnitelmaksi kaupunginosasta. Tämän diplomityön tarkoitus on tutkia kaavoituksen ja maankäytön problematiikkaa, jota A-Insinöörien prosessissa mahdollisesti kohdataan ja lisäksi kehittää konseptiin menetelmä, jolla visio- ja suunnitteluvaihtoehtoja voidaan vertailla ja arvottaa alueen loppukäyttäjän näkökulmasta. Tutkimuksen päätavoite on siis kehittää menetelmä, joka toimii kaupunginosan kehittämiskonseptin tukena ja arvioi tämän eri vaiheiden tuloksia alueen loppukäyttäjän näkökulmasta. Loppukäyttäjää mallinnetaan asuinpientalon, asuinkerrostaloasunnon tai liiketilan ostajana ja loppukäyttäjän kokemaa arvoa mitataan maksuhalukkuuden avulla. Menetelmä mahdollistaa konseptisuunnitelmien vertailun ja rahamääräisen arvottamisen sekä vision arvioimisen yleisellä tasolla. Tutkimuksen toinen tavoite on tarjota toimeksiantajayritykselle kattava katsaus maankäytön ja kaavoituksen problematiikasta. Tutkimus käsittelee myös lukuisia arvonmääritys ja arviointityökaluja, jotka kaikki eivät sisälly lopulliseen menetelmään, joten tutkimuksen kolmas tavoite on tarjota lopullisen menetelmän lisäksi tietoa erilaisista arvonmääritys ja kaavaratkaisujen arviointityökaluista. Johdannon jälkeen työn ensimmäinen luku eli teoriaosio käsittelee kaavoituksessa käytettyjä työkaluja kaavaratkaisujen arviointiin ja arvottamiseen. Teoriaosion lopussa on vielä kirjallisuuskatsaus arvonmääritykseen, jossa käsitellään ympäristöllisten ominaisuuksia, arkkitehtuurin, palveluiden ja liikenneyhteyksien hintavaikutusta kiinteistöihin aikaisemman tutkimuksen valossa. Seuraava eli kolmas luku on työn empiriaosio. Siinä käsitellään kaavoituksen ja maankäytön problematiikkaa laaja-alaisesti. Luvussa lähteinä toimivat aikaisempi tutkimus ja Oulun ja Espoon alueella tehdyt asiantuntijahaastattelut. Luvun lopussa kuvataan myös A-Insinöörien uusi liiketoimintakonsepti eli kaupunginosan kehittämiskonsepti, johon tämäkin työ liittyy. Konseptista kuvataan sen tavoitteet, prosessin kulku ja diplomityön liityntäpinnat. Neljäs luku toimii aiempien lukujen synteesinä ja siinä kuvataan viisivaiheinen menetelmä, joka toimii kaupunginosan kehittämiskonseptin tukena. Menetelmä kuvataan ensin kokonaisuudessaan, minkä jälkeen vaihe kerrallaan teoria- ja empiriaosioiden avulla perustellen. Lopuksi esitellään menetelmästä saatava informaatio ja sen käyttökohteet kaupunginosan kehittämiskonseptissa.

Diplomityön tavoitteena oli kehittää Talvivaara Sotkamo Oy:n kunnossapidon materiaalivirtauksia, joissa nykytilanteessa on paljon eri ongelmia eikä ollut selvää mitkä ongelmista ovat merkittävimpiä. Tavoitteena oli tunnistaa materiaalivirtauksissa olevat hukat, priorisoida ne ja luoda kehitysehdotuksia merkittävimmille hukille. Ensin tutkittiin kirjallisuustarkastelun avulla, miten kunnossapidon materiaalivirtauksista voidaan tunnistaa ja eliminoida hukkia. Tämän jälkeen tutustuttiin Talvivaara Sotkamo Oy:n kunnossapidon materiaalivirtauksiin toiminnan seuraamisen, oston ja varaston asiakkaille tehdyn kyselyn, keskusteluiden, raporttien ja prosessikuvausten avulla. Materiaalivirtausten nykytilat kuvattiin arvovirtakartoituksen avulla sekä varastonimikkeelliselle että nimikkeettömälle varaston kauttakulkutuotteelle. Hukkia etsittiin sekä arvovirtakartoituksen että kunnossapidon materiaalivirtausten kontekstiin sovitetun hukkatyyppiluettelon avulla. Lopuksi löydettyjä hukkatyyppejä analysoitiin niiden esiintyvyyden ja merkittävyyden selvittämiseksi. Ratkaisu rakennettiin kolmen merkittävimmän hukkatyypin pohjalta käyttäen osana ratkaisua sekä leanin perusperiaatteita että erilaisia näitä tukevia työkaluja ja menetelmiä. Työn tuloksena saatiin, että kunnossapidon materiaalivirtausten analysointiin voidaan käyttää leaniin kuuluvaa arvovirtakartoitusta. Se ei kuitenkaan ole yksinään riittävä kunnossapidon materiaalivirtausten analysointiin, joten sitä kannattaa täydentää esimerkiksi kunnossapidon materiaalivirtausten kontekstiin sovitetulla hukkatyyppiluettelolla kattavamman hukkalistan saamiseksi. Näiden menetelmien avulla löydettiin Talvivaaran kunnossapidon materiaalivirtauksista useita eri kirjallisuudessa esiintyviä hukkatyyppejä. Näistä merkittävimmiksi nousivat odottaminen, virheiden tekeminen ja hukkakäyttäytyminen. Yleisesti ottaen kunnossapidon materiaalivirtaukset sisälsivät paljon hukkaa ja virtaus ei ollut jatkuva ja tasainen. Merkittävimpien hukkatyyppien poistamiseksi esitetään Talvivaaran kunnossapidon materiaalivirtausten kehityssuunnitelma, jossa esitettyjä kehitysmenetelmiä ovat työmenetelmien standardointi, työn tasapainottaminen, juurisyiden selvittäminen ja leanin mukaiset käyttäytymismallit. Näiden lisäksi esitetään menetelmiä, jotka tähtäävät odottamisen vähentämiseen. Ratkaisu on rakennettu aikaisemmin kartoitetut asiakasvaatimukset huomioiden ja siinä keskitytään leanin perusperiaatteista virtauksen luomiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Esitetty ratkaisu noudattaa samankaltaista kaavaa kuin kirjallisuudessa esitetyt ratkaisumallit hukan eliminointiin. Se on kuitenkin rakennettu työn caseyritys huomioiden eikä täten välttämättä sovi muihin samankaltaisiin tapauksiin. / The aim of this master’s thesis was to develop Talvivaara Sotkamo PLC’s maintenance material flows. At the moment these material flows are full of problems and the company is not sure which problems are the most important ones. The aim is to recognize wastes in maintenance material flows, prioritize them and create development plan to eliminate the most important wastes. At the beginning a literature survey was conducted to find out how wastes can be recognized and eliminated from maintenance material flows. After that Talvivaara Sotkamo PLC’s maintenance material flows were explored. The material for exploration was collected by observing the company’s operations, by Internet survey, via conversations, from reports and by studying company’s process charts. The current states of material flows for storage items and non-storage items were mapped with value stream mapping (VSM). These current state maps revealed some wastes that occur in maintenance material flows. In order to get a more comprehensive list, wastes were also studied with a special waste list that fitted in the maintenance material flow context. At the end all the wastes found were analyzed by their occurrence and importance. The solution for the three most important wastes was built by using lean principles and tools that supported these principles. The result of literature survey was that maintenance material flows can be analyzed with VSM. In order to get a more comprehensive list of wastes in maintenance material flows a special waste list that is fitted in the maintenance material flow context can also be used. By using these two methods combined, all the waste types found in the literature survey were also found in Talvivaara Sotkamo PLC’s maintenance material flows. After analyzing the wastes, the most important ones were decided. These were waiting, mistakes and waste behavior. Maintenance material flows included a lot waste and the flow was neither continuous nor steady. The development plan was built to eliminate the three most important wastes. The proposed development ideas include standardization of work, balancing the work load, detection of root causes and lean behavior. In addition to these are also some methods for the elimination of waiting presented. The development plan is built on customer requirements that were discovered when analyzing maintenance material flows with VSM. The development plan is based on two lean principles: creating continuous flow and continuous development. The proposed development plan was created to eliminate the most important wastes that occurred in Talvivaara Sotkamo PLC’s maintenance material flows. The plan follows the same pattern as elimination plans for wastes in the literature. It is not known if the plan is suitable for the elimination of wastes in other companies who are facing the same problems as Talvivaara Sotkamo PLC is.

Tämä tutkimus suoritetaan osana Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen johtamaa hankesuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on Myllytullin alueen museoiden ja tiedekeskuksen yhteisen organisaation toiminnan puitteiden tutkiminen ja esittäminen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kasvavan trendin, kulttuuri-instituutioiden yhdistymiseen, liittyvän tilaratkaisuvaihtoehtojen kustannus-hyötyanalyysin käyttöä ja toteuttamista. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on luoda Oulun kaupungille kustannus-hyötyanalyysimalli, jota Liikelaitos Oulun Tilakeskus voi käyttää jatkossa hankkeissaan eri hankevaihtoehtojen kannattavuuksia vertaillessa. Tutkimuksen teoriaosiossa käsitellään kustannus-hyötyanalyysiä kirjallisuuskatsauksena eri artikkeleiden, tieteellisten kirjajulkaisuiden ja Internet-lähteiden pohjalta. Se pyrkii kattamaan kustannus-hyötyanalyysin keskeisimmät asiat, kuten kustannus-hyötyanalyysin määritelmän, vaiheet, ajoittamisen ja käyttäjäperspektiivit. Lisäksi tutkimusta varten selvennettiin herkkyysanalyysi, diskonttaus ja diskonttokoron valinta. Muita tutkimuksessa käsiteltyjä relevantteja aiheita ovat kulttuuripalveluiden kustannusten ja hyötyjen määrittäminen sekä kulttuuri-instituutioiden fuusioituminen. Empiriaosiossa etsitään informaatiota kulttuuri-instituutioiden tilaratkaisuvaihtoehtojen kustannus-hyötyanalyysille eri museotiedusteluilla, haastatteluilla ja aivoriihikokouksilla hankkeen sidosryhmien jäsenten kanssa. Empiriaosassa käsitellään kustannus-hyötyanalyysiä tapausesimerkin avulla, jossa huomioidaan tehtävänannon mukaan museoiden ja tiedekeskuksen toiminnalliset synergia- ja prosessihyödyt verrattuna tilojen määrän kasvun aiheuttamaan lisäkustannukseen. Viimeisessä osiossa vastataan tutkimuskysymyksiin, tarkastellaan tutkimusta kriittisesti ja pohditaan aiheita jatkotutkimuksille. Tutkimustulokset selvittävät työn tilaajalle, mitä asioita on tärkeä huomioida kustannus-hyötyanalyysissä kulttuuri-instituutioille. Tuloksissa selvitetään mitkä ovat ne tekijät, jotka vaikuttavat eniten julkisten tilaratkaisuhankkeiden vaihtoehtovalintaan kustannus-hyötyanalyysia tehtäessä. Lisäksi pohditaan miten kustannuksia ja hyötyjä tulee kerätä ja arvioida tapausesimerkin tyyppisissä hankkeissa. / This study is performed as a part of the project plan leaded by Liikelaitos Oulun Tilakeskus. The project aims to studying and presenting the unification possibilities of the Myllytulli’s area museums’ and science center’s joint organization. The purpose of the study is to find out the use and implementation of cost-benefit analysis in the increasing trend of cultural institution mergers and their space-related solutions. In addition, this study aims to establish a cost-benefit model for the City of Oulu, which the city may use in comparing the profitability of various project alternatives in their future purposes. The theoretical section deals with cost-benefit analysis as a literature review through different articles, scientific publications and Internet sources. It aims to cover the key issues of cost-benefit analysis, such as the definition, steps and user perspectives of cost-benefit analysis. In addition, the research clarifies the sensitivity analysis, discounting and the selection of the discount rate. Other relevant topics dealt are the determination of the costs and benefits of cultural services and cultural institution mergers. The empirical section sought information about space-related solutions in cost-benefit analysis through different requests for information, interviews and brainstorming sessions with the stakeholders of the project. The empirical section deals with the cost-benefit analysis through a case example that takes into account the assignment of the museums and science center operational synergy and process benefits compared to the additional cost entailed via the growth of facilities. In the last section of this study, research questions are answered, this study is critically examined and topics for further research are discussed. The results clarify to the client what matters are important to the cost-benefit analysis of cultural institutions. The results explain what are the factors that mostly affect the cost-benefit analysis of public space-related projects. It will also address how the costs and benefits need to be collected and evaluated in projects similar to the case study.

Riittävä liikunnan harrastaminen on osa terveellistä elämää ja hyvinvointia. Tässä työssä liikuntaa tarkastellaan osana työhyvinvointia keskittyen sen vaikutuksiin sairauspoissaolojen vähentämisessä. Tämä osa työstä suoritetaan kirjallisuuskatsauksena tutustuen aiheesta löytyvään tieteelliseen tietoon. Lisäksi tarkastellaan sairauslomapäivien lukumäärää ja sen vaihtelevuutta aloittain Suomessa Työterveyslaitoksen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton tilastojen pohjalta. Myös sairauspoissaolojen kustannuksia käydään läpi. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta tarkastellaan työpaikkaliikuntaa. Työpaikkaliikunta on työnantajan tarjoamaa (esimerkiksi kuntosalin käyttömahdollisuus työpaikan tiloissa) tai tukemaa (esimerkiksi erilaiset liikuntasetelit) liikuntaa. Työpaikkaliikuntaan liittyen työssä on kartoitettu viiden eri liikunta-alan yrityksen työpaikoille suunnattuja liikuntapalveluita. Lisäksi työssä on esitetty erään liikunta-alan yrityksen toimitusjohtajan sähköpostitse antamaa tietoa heidän yrityksensä työpaikkaliikuntapalveluista ja niiden käytöstä. Työssä on esitettynä myös neljä esimerkkicasea työpaikkaliikunnasta. Tämä työ antaa työnantajille tietoa ja näkökulmaa työpaikkaliikunnan tarjoamisen perusteluun. Tilastojen perusteella työpaikkaliikuntaa tarjoaa lähes 90 % työpaikoista. Liikunnan harrastamisella näyttäisi olevan sairauspoissaolopäiviä vähentävä vaikutus, mutta tutkimustulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia muun muassa koejärjestelyjen erilaisuuden suhteen. Aihe vaatiikin lisää tutkimusta, jotta voitaisiin esittää selvä syy-seuraussuhde kyseisessä asiassa. Kuitenkin ottaen huomioon sairauspoissaolojen korkeat kustannukset, voi työpaikkaliikunta olla hyvin halpa keino ehkäistä niitä. Lisäksi tässä työssä keskityttiin vain sairauspoissaolopäiviin, eikä esimerkiksi selvitetty lisäisikö liikunta työn tuottavuutta muillakin tavoin. / Physical activity is part of wellbeing in life. This bachelor thesis examines physical activity as a part of wellbeing at work. Issue to be examined is whether physical activity have an impact on preventing sick absences at work. This part of thesis is done by reviewing findings on researches of this issue. Also the statistics like amount and costs of sick absences in Finland are reviewed. In Finland, employers can give employees tax-free financial support to physical activities up to 400 euros annually. There are several sport companies in Finland that provide physical activity services for companies. In this thesis five sport companies are introduced by finding out what kind of physical activity services they provide for companies. Additionally one chief executive officer of Finnish physical activity company reports what kind of physical activity services the company provides for companies and what are the most popular kind of services. Also four Finnish companies, who have invest significantly in physical activities for employers, are introduced. This thesis provides information for employers when considering financial support to physical activities for employees. According to scientific researches it seems that there is a connection between physical activity and sick absences. But the issue needs more researches because the methods in the researches varied. Sick absences were studied in this thesis; physical activity could raise productivity and wellbeing at work also many other ways.

The reutilization of waste products is an important matter where world view is focusing. The most common liquid waste is waste water coming from organic processes that carries an overdose of organic compounds, usually nontoxic. Traditionally this organic contaminants have been ignored and just pumped out to the environment, or in the best case neutralized into less contaminant forms. But during the past years eutrophication (overfertilization of aquatic ecosystems) has led to many environmental problems, pushing forward more active measures for removing such contaminants from water. One of the most promising ways of doing it is aquaponics, a soilless crop growing that uses waste water as fertilizer, solving two big problems: it cleans the waste water coming from fish factories and reduces the consume of fertilizer which is a product harmful to the environment in its production and use. This farming technique is really young but is gaining more popularity each year. This work is the study of the viability of implementing an aquaponics waste water treatment in a future fish farm in Oulu, on the north of Finland. Finland is a country with hard conditions for producing vegetables so most of them are imported. All the efforts made into not relying so much in external imports are welcomed and aquaponics was one of the options taken into account when deciding how the waste water cleaning process would be. The calculus process has been made step by step stating from the desired fish production and from there calculating how much vegetables would be produced and the amount of space it takes. In the economic aspect, it has been proved that the factor that caused most of the costs was the weather, as Oulu has a subpolar climate that is not mitigated enough for being a coastal city. The main result of the study has been that aquaponics does not report profits, being the artificial light the most expensive factor. Heat costs can be mitigated importing waste heat from another factories of the area like paper factories, but vegetables need artificial light in winter that has proven to be too much expensive for the benefits the vegetables reported. The study can be used as a basis for other aquaponics studies as it sets a system easy to follow for calculating the different parameters that appear in aquaponics. Also, it stays as an evidence that aquaponics can be hard of implement in extreme weather and other systems may be needed.

Kandidaatintyön ensisijaisena tavoitteena oli saada vastaus tutkimuskysymykseen, millaisia haasteita ja hyviä käytäntöjä voidaan tunnistaa tiimin sisäisessä kommunikoinnissa ketterässä ohjelmistoprojektissa. Tällä työllä oli myös tarkoitus tuoda yhteen ketterien menetelmien ja kommunikoinnin eri teorioita, käytäntöjä ja tutkimustuloksia. Lisäksi tavoitteena oli saada itselleni syvempää ymmärrystä ketterien menetelmien toiminnasta ja kommunikoinnin teoriasta. Työ tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena mahdollisimman laajan kuvan aikaansaamiseksi. Aineistoksi kirjallisuuskatsausta varten pyrittiin ensisijaisesti löytämään tieteellisiä artikkeleita ketteristä menetelmistä ja kommunikoinnista. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi ketteristä menetelmistä käytettiin lähteinä Agile Manifestoa ja sen kirjoittajien kirjallisuutta ja teoriaa ketteristä menetelmistä. Työssä käsitellään kommunikoinnin teoriaa ja ketteriä menetelmiä yhdessä ja erikseen. Näiden perusteella muodostetaan johtopäätökset tutkimuskysymykseen vastaamista varten. Kommunikoinnin hyviksi käytänteiksi löytyi avoimuus ja palautteen antaminen, kasvokkain kommunikointi, tarinalaput ja taulu, työskentely mahdollisimman lähekkäin, aktiivinen kuuntelu ja avoimet kysymykset, verbaalisen ja non-verbaalisen kommunikoinnin pitäminen linjassa keskenään, oikeiden ihmisten valitseminen tiimiin sekä päivittäiset tapaamiset ja uuden tiedon jakaminen. Merkittävimmiksi haasteiksi kommunikoinnille löytyi virtuaalitiimi ja huono toimiston rakenne, riittävä informaation jakaminen, aiemmat tottumukset itsenäisestä työskentelystä, häiriöt kommunikointikanavassa ja henkilökohtaiset kommunikoinnin suodattimet, faktat, tunteet ja mielipiteet, tiimin jäsenten vaihtuvuus sekä kommunikoinnin hukka. Tulokset ovat pääosin hyödynnettävissä käytäntöön sellaisenaan. Merkittävin hyöty tuloksista voi olla ohjelmistokehityksen alalla, jossa kommunikointi tiimin sisällä on merkittävässä roolissa lopputuotteen kannalta. Kuitenkin aiheesta olisi vielä tarvetta tehdä lisää tieteellistä tutkimusta. / The main goal for this bachelor’s thesis was to get an answer to the question: What kind of challenges and good practices can be identified in communication within the team in an agile software project? This thesis was also supposed to bring together different theories, practices and research results of agile methods and communication. In addition, one goal was to get myself a deeper understanding of the functioning of agile methods and the theory of communication. The thesis was carried out as a descriptive literature review to gain as much perspective about the subject as possible. Primarily for the literature review was chosen scientific articles about agile methods and communication. Besides scientific articles the Agile Manifesto and the theories and literature of the Manifesto’s writers were used as sources about agile methods. In the thesis, the theory of communication and agile methods are dealt with first separately and then together. Based on these theories are done the conclusions to answer the research question. Good practices in communication were found openness, giving feedback, communicating face-to-face, story cards and the wall for them, working as close to each other as possible, active listening, open-ended questions, keeping the verbal and non-verbal communication in line with each other, choosing the right people to the team, daily meetings and sharing new information. The most significant challenges that were found for communication are working in a virtual team, bad structure of the office, sharing enough information, previous independent working habits, interference in the communication channel, personal communication filters, one’s facts, feelings and opinions, turnover of members in the team and loss in communication. The results of this thesis are mostly exploitable to practice. The most significant benefit of the results is in the field of software development, where communication within the team plays a major role in terms of the end product. However there still should be carried out more scientific research about the subject.

Työn tavoitteena oli löytää tieverkoston hoitourakoille parhaiten soveltuva hankintamalli modernin ja tehokkaan liikkeenjohdon näkökulmasta. Perustan tutkimukselle muodosti teoriaosio, joka jakautuu kirjallisuuskatsaukseen infrastruktuurin urakoiden hankintamalleista sekä kirjallisuuskatsaukseen tehokkaan modernin liikkeenjohdon opeista infrastruktuurin hankinnassa. Urakoiden hankintamallien kirjallisuudesta tunnistettiin eräitä malleja, jotka sisältävät hoitopalvelun hankinnan ja jotka mahdollisesti soveltuvat tieinfrastruktuurin hoitopalvelun hankintaan. Työ käsittelee myös eräitä innovatiivisia hankintamalleja, jotka sisältävät yhdistetyn pääomaprojektin ja hoitopalvelun toimituksen. Tehokkaan ja modernin liikkeenjohdon kirjallisuudesta pyrittiin löytämään mallien vertailutekijöitä, jotka ovat tieverkoston sekä modernin ja tehokkaan liikkeenjohdon vaatimuksia hoitopalvelun hankintamalleille. Soveltavassa osiossa vertailutekijöistä muodostettiin hankintamallien arviointikriteerit, joita käytettiin erittelevässä vertailutaulukossa CBA-analyysissä. Vertailussa käytetty Choosing by Advantages -analyysimenetelmä tuotti valituille hankintamalleille tulokset muodostettujen arviointikriteerien täyttymisestä. CBA-analyysin tuloksena saatiin arviointikriteerien täyttymisestä malleille yhteispisteet sekä lisäksi tunnistettiin mallien keskinäiset edut tieinfrastruktuurin hankinnassa. Hankintamallien vertailun perusteella tieverkoston hankinnassa saavutetaan eniten etuja toteuttamalla hoitopalvelun hankinta PSMC-mallilla ja pääomaprojektin toteutus allianssimallilla. Muita tieverkostoon soveltuvia hankintamalleja ovat CBA-analyysin perusteella hoitopalvelun hankinnan hybridimalli sekä yhdistetyn pääomaprojektin ja hoitopalvelun toimituksen sisältävä elinkaarimalli (Public Private Partnership). Hankintamallien vertailu määritti myös eräiden muiden hankintamallien soveltuvuudet tieinfrastruktuurin hoitopalvelun hankintaan. / The goal of this thesis was to find the most suitable procurement model regarding the needs of road network’s maintenance operations. The theoretical part of the research consists of two segments: a literature review of procurement models for road infrastructure maintenance and a literature review of modern business management. The literature of procurement methods provided some procurement models that include the procurement of road maintenance. In addition, the literature of modern business management identified some factors, which road network operations should assess in procurement. The literature review as a whole was the foundation for the comparison of procurement models. Procurement model comparison was performed with Choosing by Advantages analysis that provided advantages for the chosen models in terms of suitability for road network procurement needs. For the analysis a comparison criteria was formed based on the factors identified from the literature of modern business management. The results of the research are the advantages of procurement models and their suitability for road network procurement. The suitability is represented as a point calculation in CBA- analysis. Results indicate that the most suitable procurement method for road maintenance is the PSMC-model. In addition, theoretically the most suitable method for capital project procurement is the alliance model. Results also indicate that alliance may be a suitable gateway for combining maintenance procurement to an investment project. Other suitable procurement methods for road sector are the hybrid-PSMC-model and the Public Private Partnership model for combined capital project and maintenance operations. The comparison also identified the suitability of some other procurement models in terms of road network’s requirements.