Abstract This study explores women’s conceptions and experiences of heart disease in Kainuu, Finland through illness narratives. Conventionally, coronary heart disease has been considered a male disease. However, many women suffer from heart disease, but their illness experiences have called relatively little attention. This PhD study, which falls under the field of medical anthropology, looks at experiences and illness conceptions women attach to heart disease. The research material consists of 15 women’s narrative interviews collected during 2004–2005. The theoretical–methodological framework in this study employed cognitive anthropology and narrative research, and the two main concepts of the study are biographical disruption and cultural model. The analysis was performed by applying two reading methods: a holistically-oriented and a content-oriented method. The holistic exploration focused on biographical disruption and its effects. The disruption experienced due to illness varied between interviewees depending on the stage of their illness and their life situation. The content-oriented reading method was utilized to explore the conceptions and explanations of heart disease and to identify cultural explanatory models present in the research material. Four main cultural explanatory models were identified, which were titled “the inheritance model”, “the mental model”, “the food model” and “the character model”. The inheritance model presented genetic and hereditary explanations, while the mental model introduced different mental factors, such as pressure and stress. The food model emphasized factors related to food and eating and finally, the character model introduced characterizations of heart disease. The present study increases our understanding of heart disease experience from women’s point of view. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kainuulaisnaisten sepelvaltimotautikokemuksia ja -käsityksiä heidän kertomuksistaan käsin. Sepelvaltimotauti on pitkään mielletty miesten sairaudeksi. Useat naiset kuitenkin sairastavat sepelvaltimotautia, mutta heidän sairauskokemuksensa ovat saaneet vain vähän huomiota. Lääketieteellisen antropologian erityisalaan kuuluvan tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu 15 kainuulaisnaisen kerronnallisesta haastattelusta, jotka tehtiin vuosina 2004–2005. Haastatteluaineiston avulla selvitettiin sepelvaltimotautiin liittyviä sairauskokemuksia ja -käsityksiä. Tutkimuksen teoreettismetodologisessa viitekehyksessä hyödynnettiin kognitiivista antropologiaa ja narratiivitutkimusta. Tutkimuksen kaksi keskeisintä käsitettä ovat kulttuurimalli ja elämäkerrallinen katkos. Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa sovellettiin kahta lukutapaa, joista toisessa keskityttiin kertomuksiin kokonaisuuksina ja toisessa tarkemmin haastattelukertomusten sisältöön. Kertomusten holistisessa tarkastelussa keskityttiin sairastumiseen ja sen vaikutuksiin elämäkerrallisen katkoksen käsitettä käyttäen. Sairauden aikaansaama katkos ilmeni eri tavoin tutkimukseen osallistuneen sairauden vaiheesta ja elämäntilanteesta riippuen. Sepelvaltimotautikäsitysten ja -selitysten tarkastelussa käytettiin sisältöön keskittyvää lukutapaa, jonka avulla hahmoteltiin sepelvaltimotaudin kulttuurisia selitysmalleja. Sepelvaltimotaudin pääasiallisia kulttuurisia selitysmalleja nousi esiin neljä, jotka nimettiin periytyvyysmalliksi, henkiseksi malliksi, ravitsemusmalliksi ja luonnemalliksi. Periytyvyysmallissa sepelvaltimotautia ja siihen sairastumista selitettiin taudin periytyvyydellä ja geneettisillä tekijöillä. Henkisen mallin yhteydessä korostuivat erilaiset mentaaliset tautiin vaikuttaneet tekijät, kuten henkiset paineet ja stressi. Ravitsemusmallin yhteydessä korostuivat erilaiset ruokaan ja syömiseen liittyvät tekijät. Luonnemallin yhteydessä esille nousivat erilaiset sepelvaltimotautia luonnehtivat selitykset. Tutkimuksessa tuotetaan naisnäkökulmaista tietoa ja ymmärrystä sepelvaltimotaudin sairauskokemuksista.

Abstract The purpose of the present study was to analyse and describe the health behaviour among the male population in the Kainuu region in Finland, to chart the men's attitudes towards health services and find out how they talked about their health behaviour. The objective was to produce new, cultural information about how to develope health services, and in addition to shed light into the health behaviour among the men living in the Kainuu region. The research material consisted of 20 thematic biographical interviews. The interviewees were 36–56-year-old men who were born, and currently living in the Kainuu region. In the study, the biographical method was applied, and the interviewees were asked to tell their life story from a health perspective. The research material was approached both from a factist perspective and a specimen perspective. The material was analysed in three stages by using material-based content analysis, thematic content analysis, and rhetorical analysis. The framework of the study consisted of a cultural perspective. Thus, when doing the analysis, it was essential to find the different meanings the men had given to health in their life. According to the results, the value of health did not guide the health behaviour of the interviewed men until adulthood, and health services were not used willingly. There were matters in the course of the lives of these men as well as in their growth environment that made it easier to understand their health behaviour and attitudes towards health services. Attitudes passed on from generation to generation and increased morbidity in the immediate environment were among the things that contributed to the men's behaviour and attitudes. The men also used rhetorical ways to justify their own health behaviour. The most used rhetorical strategies were the absence of agency and the use of extreme expressions. It is possible to obtain in-depth information about health behaviour with the help of biographical study that takes cultural issues into consideration. The information gathered in the present study can be used when developing and directing health services in the Kainuu region as well as when developing the national health service system in Finland. The methodological solutions used in the present study can also be applied to other studies in the field of health sciences. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida ja kuvata kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymistä, terveyspalveluihin suhtautumista ja terveyskäyttäytymiseen liittyvää puhetta. Tavoitteena oli tuottaa uutta, kulttuurista tietoa terveyspalvelujen kehittämiseen ja lisäksi tehdä ymmärrettäväksi kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymistä. Tutkimusaineisto muodostui 20 temaattisesta elämäkertahaastattelusta. Haastateltavat olivat syntyperäisiä kainuulaisia ja Kainuussa asuvia 36–56-vuotiaita miehiä. Tutkimuksessa sovellettiin elämäkertametodia siten, että haastateltavat kertoivat elämäntarinansa terveyden teemasta lähtien. Tutkimusaineistoa lähestyttiin sekä faktanäkökulmasta että näytenäkökulmasta. Aineisto analysoitiin kolmivaiheisesti: aineistolähtöisellä analyysillä, teemoihin pohjautuvalla analyysillä ja retorisella analyysillä. Tutkimuksen viitekehys muodostui kulttuurisuudesta. Näin ollen, aineiston analyysissä oli olennaista löytää kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymiseen liittämiään kulttuurisia merkityksiä. Tulosten mukaan terveyden arvo ohjaa kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymistä vasta aikuisiässä eikä terveyspalveluja käytetä mielellään. Kainuulaisten miesten elämänkulusta ja kasvuympäristöstä löytyi asioita, joiden avulla miesten terveyskäyttäytymistä ja terveyspalveluihin suhtautumista voidaan ymmärtää. Näitä ovat esimerkiksi sukupolvelta toiselle periytyneet asenteet ja lähiympäristön runsas sairastavuus. Miesten puheesta oli myös löydettävissä retorisia keinoja, joilla he argumentoivat omaa terveyskäyttäytymistään. Retorisista keinoista yleisimmin käytettyjä olivat toimijuuden kadottaminen ja ääri-ilmaisujen käyttäminen. Kulttuurisuuden huomioivan elämäkertatutkimuksen avulla on mahdollista saada syvällistä tietoa terveyskäyttäytymisestä. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää terveyspalvelujen laadun kehittämisessä ja yksilöllisessä suuntaamisessa sekä Kainuussa että laajemmin suomalaista terveyspalvelujärjestelmää kehitettäessä. Tutkimuksen metodologisia ratkaisuja voidaan soveltaa myös muissa terveystieteellisissä tutkimuksissa.