The aim of this thesis, “Conflict Sequences and Social Structures in Online Communication: A Case Study of the Sherdog.com Forum”, was to explore and explain an online community through the analysis of the communication and linguistic features found within it. One of the goals of the study was to see whether or not being a long-time member of the community guaranteed respect and admiration from less experienced members. A rudimentary hierarchy was found within the community and it was discovered that an online community such as the one under study appears to appreciate knowledgeable contributions and coherent argumentation over a large quantity of entries. In addition to examining the structure of the community, the communication was analyzed in detail. A theory on conflict sequences was chosen as the theoretical framework and, as such, the communication was analyzed in sequences of three or more posts that conflict with each other. It was discovered that the emotional responses that trigger the conflicts generally stem from differences in opinions rather than any specific extra-linguistic element found within a post as was suggested by the original theory. It was also noted that the more experienced members of the community actively reconciled the conflicts more often than the newer members, indicating that they occupy a more authoritative position within the community. The linguistic features were also analyzed and it was discovered that the communication on the forum appears to be of a rather low register. Multiple errors in spelling, punctuation and grammar were discovered in almost all the posts analyzed and coherent arguments were somewhat rare. As such, this study, even though focusing on a single community and acting as a case study, can be used as a tool for analyzing and developing linguistic integrity within online communication. / Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja selittää nettiyhteisöjen toimintaa tarkastelemalla niissä käytettyä kieltä ja kommunikointia. Yksi päämääristä oli selvittää takaako pitkäaikainen yhteisön jäsenyys muiden keskustelupalstan käyttäjien kunnioituksen. Tarkastelun kohteena olleesta foorumista löytyi alkeellisen hierarkian perusteet ja käyttäjät, joiden kommunikointi oli selkeää ja asiantuntevaa olivat arvostetummassa asemassa kuin käyttäjät, joilla saattoi olla suuri määrä lähetettyjä viestejä, joiden sisältö ei välttämättä ollut halutulla tasolla. Yhteisön rakenteiden lisäksi tämä tutkimus käsittelee foorumin viestien kielellistä sisältöä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii konfliktisekvenssi-teoria, jonka mukaan kommunikointia voidaan analysoida kolmen tai useamman toistensa kanssa ristiriidassa olevien viestien sekvensseissä. Konfliktien laukaisijana näyttää toimivan eroavat mielipiteet, eikä analysoiduista viesteistä löytynyt todisteita siitä, että laukaisijana toimisi jokin extra-lingvistinen elementti, kuten alkuperäinen konfliktisekvenssi-teoria antaa ymmärtää. Konfliktien sovittelijana toimi usein sekvenssin kokenein jäsein, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että kokeneemmat ja hyväkäytöksiset käyttäjät ovat yhteisössä arvostetussa asemassa. Puhtaasti lingvistisestä näkökulmasta foorumilla käytetty kieli on hyvin alkeellista ja puhekieltä muistuttavaa. Kirjoitus- ja kielioppivirheet olivat hyvin yleisiä, eikä keskusteluista löytynyt juurikaan johdonmukaisia argumentteja. Tutkimuksen tekee tärkeäksi juuri näiden kielellisten vajaavaisuuksien suuri määrä ja niiden analysointi, mikä antaa osviittaa kielen ja kommunikoinnin kehittymisestä nettiympäristössä.

The aim of this thesis is to examine the influence of English in Finnish televised football commentary. The subject has seen only limited research before in Finland or globally. The goal is therefore to investigate the ways English has influenced the language of Finnish football commentary, examine the adaptation of borrowings into Finnish language, find out reasons behind this influence, and to form a basis for future research into the subject. The theoretical background is contact linguistics, the needs of sports commentary as a specialist language and the phonological and morphological differences between the English and Finnish. The contact situation was determined to be light, with English having some social dominance over the linguistically dominant Finnish, and a certain prestige in football circles. The data was composed of four football games shown in the Finnish television in the spring of 2013. The studio sections and the game commentaries were taped and converted into audio files. These files were listened to, and all elements possibly originating in English were collected. These were examined again and divided into two categories: loan translations and borrowings. The origin and possible intermediary languages of these elements were examined as closely as possible. In the analysis, these categories were divided into smaller ones based on their function and distribution in casual spoken Finnish. The typical characteristics of the vocabulary were investigated, and rough estimates were made on the extent of the phenomenon. Special attention was given to analysing the phonological and morphological adaptation to Finnish observed in the borrowings. It was concluded that the influence of English in the language of Finnish football commentary is diverse. The old Finnish vocabulary of football is largely composed of loan translations that are still in common usage in football commentary. Also unidiomatic translated expressions with origins in English were witnessed. In addition to these, a large number of adapted borrowings was observed, and the adaptation of these borrowings was thoroughly investigated. Part of these are used in casual spoken Finnish, but also borrowings specific to football commentary were observed. Many reasons behind the influence were speculated, the need for words for new phenomena and the need for varied expression in football commentary being the most likely ones. The conclusion could be made therefore, that the influence of English in Finnish football commentary is great, diverse, and easily observed. It fits the expectations formed by examining the theoretical background. This thesis provides a starting point for future research by proving the existence of the phenomenon and outlining its general characteristics and typical reasons behind it. / Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella englannin kielen vaikutusta suomalaiseen televisioituun jalkapalloselostukseen. Tätä aihetta ei ole Suomessa eikä maailmallakaan liiemmin aiemmin tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tutkia, millä tavalla englannin kieli on vaikuttanut suomalaisen jalkapalloselostuksen kieleen, tarkastella miten lainatut elementit ovat mukautuneet suomen kieleen, etsiä syitä lainaamiselle, sekä muodostaa lähtökohta tulevalle tarkemmalle tutkimukselle aiheesta. Teoriataustana toimivat kontaktilingvistiikka ja urheiluselostuksen erityisvaatimukset erikoiskielenä, sekä suomen ja englannin äänne- ja muoto-opilliset erot. Kielten kontakti todettiin kevyeksi, mutta englannin kielellä havaittiin sosiaalisesti dominantti asema kielellisesti dominanttiin suomen kieleen nähden, sekä tietty arvostus jalkapallopiireissä. Tarkastelun kohteeksi valikoitui neljä keväällä 2013 Suomen televisiossa esitettyä jalkapallopeliä, joiden studio- ja selostusosiot nauhoitettiin ja muutettiin myöhemmin äänitiedostoiksi. Nämä äänitiedostot kuunneltiin, ja kaikki havaitut mahdollisesti englannin kielestä peräisin olevat elementit kerättiin. Nämä jaoteltiin karsien lopulta kahteen pääryhmään: käännöslainat ja raakalainat. Elementtien alkuperä ja mahdolliset välittäjäkielet pyrittiin selvittämään mahdollisimman tarkasti. Tutkimuksen analyysiosiossa jaoteltiin nämä ryhmät vielä tarkemmin osiin käyttötarkoituksen ja yleiskielessä esiintymisen mukaan. Sanaston tyypillisiä piirteitä tarkasteltiin ja ilmiön yleispiirteitä sekä yleisyyttä arvioitiin karkealla tasolla. Raakalainoja analysoidessa kiinnitettiin erityishuomiota lainasanojen mukautumiseen suomen kielen äännejärjestelmään ja muoto-oppiin. Tutkimuksessa selvisi, että englannin kielen vaikutus suomalaiseen jalkapalloselostukseen on varsin monipuolista. Vanha suomalainen jalkapallosanasto koostuu pitkälti käännöslainoista ja näitä sanoja käytetään edelleen yleisesti selostuksessa. Lisäksi jalkapalloselostuksessa esiintyy epäidiomaattisia käännettyjä ilmaisuja, joiden alkuperä voidaan jäljittää englantiin. Näiden lisäksi selostuksessa esiintyy runsaasti mukautuneita raakalainoja, joiden yleisimmät mukautumiskeinot tutkittiin tarkoin. Näistä osa on käytössä myös yleiskielessä, mutta myös jalkapalloselostukselle erityisiä uusia lainasanoja havaittiin. Lainaamiselle havaittiin useita syitä, kuten tarve kielellistää uusia ilmiöitä ja jalkapalloselostukselle ominainen tarve vaihtelevalle ilmaisulle. Kaiken kaikkiaan voitiin todeta, että englannin kielen vaikutus suomalaisessa jalkapalloselostuksessa on suuri, monipuolinen ja selkeästi havaittavissa ja sopii teoriapohjan antamiin ennakko-oletuksiin. Tämä tutkimus antaa lähtökohdan tarkemmalle analyysille todistamalla ilmiön olemassaolon, sekä erittelemällä sen yleisiä piirteitä ja tyypillisiä syitä.

The aim of this study is to look at the connections between speech and gesture at the level of iconic gestures and their lexical affiliates. The primary interest is to see if the lexical affiliates of gestures representing the four aspects of iconicity belong to any specific word class or take a specific position within clause structure. David McNeill’s theories on gestures and the growth point as well as Nick Enfield’s idea of the composite utterance serve as the main theoretical background for this study. The findings suggest that iconic gestures connect to specific units of speech.

This thesis pursues to apply communicative language teaching (CLT) into English pronunciation teaching in the context of Finnish school and curriculum for grades 7.-9. CLT is the theoretical basis of this thesis and the research question is: How can CLT be applied to English pronunciation teaching to promote learner autonomy and motivation in order to achieve more effective learning results? This question is answered in the form of communicative pronunciation tasks (CPTs) which aim to realise the principles of the theory of CLT. Research methods used in this thesis are ethnographical observations and experience, and ideation based on the theory of CLT. The analysis resulted in three communicative pronunciation tasks which each include communicative features. However, each of the tasks also face challenges in realising the principles of CLT and are therefore examples on how to begin developing new language tasks, rather than finished model examples of communicative pronunciation tasks. Further research should be conducted in order to prove the functionality of the CPTs presented in this thesis, and to develop them further.

This Bachelor’s thesis describes a survey aimed at exploring first-year university students’ views and perspectives on how their previous education and extra-curricular experiences have prepared them for studying academic English. The students’ comments were analysed from a constructivist perspective, considering how learners experience and conceptualize language, with a focus on how they distinguish context-specific registers of English. Their responses suggest that the average first-year student has received little explicit instruction in formal register differences prior to university studies, and that their register awareness tends to rely on intuitive, implicit knowledge developed independently outside the explicit instruction of the classroom. Most students experience predominantly colloquial and neutral register forms prior to the university, and a majority expressed having difficulty with the highly technical and formal language of their university lectures and writing assignments. On average, they feel that their preparation has been adequate for the task, but more explicit instruction and feedback would improve their overall learning experience.

I denna pro gradu-avhandling undersöks kulturella drag i läroboksserier i svenska och franska. Det studeras hurdana kulturella drag böckerna innehåller och antalet kulturella belägg räknas. Som material används bokserien Magnet samt bokserien Voilà!. Bokserierna jämförs med varandra samt det undersöks om böckerna presenterar kulturella drag på ett stereotypiskt sätt. Med hjälp av kursbeskrivningar utredas om böckernas innehåll motsvarar krav som nämns i läroplansgrunderna. Avhandlingens metod är huvudsakligen kvalitativ och belägg presenteras i vissa kategorier. Undersökningen har kvantitativa drag, eftersom antalet kulturella belägg räknas. Avhandlingen kan även betraktas som en kontrastiv innehållsanalys, eftersom två bokserier jämförs med varandra. Resultatet är att bokserien Magnet innehåller mer kulturella belägg än bokserien Voilà!. Det finns inte några stora skillnader mellan antalet belägg som hittades i bokserierna, utan båda bokserier presenterar kultur på ett mångsidigt sätt. Kategorin Geografi innehåller mest kulturella belägg i båda böckerna medan hänvisningar till idrott och traditioner förekom mindre ofta. Både Magnet och Voilà! presenterar kultur på ett neutralt sätt, men böckerna innehåller några stereotyper. Avhandlingens forskningsresultat kan utnyttjas när nya läroboksserier planeras. Genom att jämföra antalet belägg mellan olika kategorier är det möjligt att tillägga information gällande teman som inte behandlas tillräckligt mycket samt utelämna stereotypiska hänvisningar. På basis av resultaten kan nya läroboksserier utvecklas så att de motsvarar bättre krav som nämns i läroplansgrunderna för gymnasiet. / Tässä tutkielmassa tutkitaan kulttuurisia piirteitä ruotsin ja ranskan lukiokirjoissa. Tutkimus keskittyy siihen, millaisia kulttuurisia piirteitä kirjat sisältävät, minkä lisäksi löydösten määrä lasketaan. Tutkimusmateriaalina käytetään kirjasarjoja nimeltään Magnet ja Voilà!. Kirjasarjoja verrataan toisiinsa, ja tutkitaan esittelevätkö ne kulttuuria stereotyyppisesti. Kurssikuvausten avulla otetaan selvää siitä, vastaako kirjojen sisältö opetussuunnitelman perusteissa nimettyjä vaatimuksia. Tutkielmassa käytettävä tutkimusmenetelmä on pääosin laadullinen, ja löydökset esitellään omissa kategorioissaan. Tutkimuksessa on myös kvantitatiivisia piirteitä, sillä kulttuuristen löydösten määrä lasketaan. Lisäksi tutkimus voidaan katsoa kontrastiiviseksi sisällönanalyysiksi, sillä kahta eri kirjasarjaa vertaillaan keskenään. Tutkimuksen tulos on, että kirjasarja Magnet sisältää enemmän kulttuurisia löydöksiä kuin kirjasarja Voilà!. Kirjojen löydösten lukumäärässä ei ole havaittavissa suurta eroa, vaan molemmat kirjasarjoista tuovat kulttuurin esiin monipuolisesti. Kategoria Maantiede sisältää eniten löydöksiä, kun taas urheilu ja perinteet saavat vähemmän huomiota kirjoissa. Sekä Magnet että Voilà! esittelevät kulttuuria neutraalilla tavalla, vaikkakin molemmat kirjasarjat sisältävät joitain stereotyyppejä. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää uusia oppikirjasarjoja suunnitellessa. Vertaamalla löydösten määrää eri kategorioiden välillä on mahdollista lisätä tietoa aiheista, joita ei käsitellä tarpeeksi kirjoissa, sekä jättää pois stereotyyppisiä viittauksia. Tutkimustulosten perusteella uusia oppikirjasarjoja voidaan kehittää siten, että ne vastaavat paremmin lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä vaatimuksia.

This master’s thesis studies the violence in American cinema. The study is relevant, as it seems that more and more focus is given to the violence found in the arts. Furthermore, it seems that there is a general idea that films are becoming more violent. The thesis first investigates the history of American cinema from the late 1800s to the present while analyzing how violence has been depicted and filmed. The thesis also considers how violence in film has been moderated, for example, by the Production Code. The first part of the thesis focuses on the four eras of Hollywood and discovers that violence has been a part of film since the first films were made. In fact, the first films were focused on violence. The thesis further elaborates how violence has been regulated, and how the depiction of violence has evolved during the hundred years of cinema. The evolution is further investigated in the second part of the thesis, which provides analyses of eleven American films and film remakes. The analyses form a comparison where the remake is compared and contrasted to the original. The purpose of the comparison is to discern how depictions of violence have changed as special effects have evolved and as the various regulations have changed. The films analyzed are Psycho (1960) and Psycho (1998); The Thing From Another World (1951), The Thing (1982) and The Thing (2011); Evil Dead 2 (1987) and Evil Dead (2013); RoboCop (1987) and RoboCop (2014); Total Recall (1990) and Total Recall (2012). The analyses could not show a clear trend toward more violent films as the level of violence found in the analyzed films had only increased slightly, remained the same, or lessened. RoboCop and Total Recall both show that the violence has in fact been reduced as the films were intended for broader audiences. / Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on amerikkalainen elokuva ja siinä esiintyvä väkivalta. Tutkielma on ajankohtainen, sillä yhä enemmän huomiota kiinnitetään taiteissa esiintyvään väkivaltaan. Sen lisäksi vaikuttaa siltä, että vallalla on yleinen käsitys elokuvien lisääntyvästä väkivallasta. Ensiksi tutkielma käsittelee amerikkalaisen elokuvan historiaa 1800-luvun lopulta aina tähän päivään saakka samalla analysoiden, miten väkivaltaa on kuvattu ja esitetty elokuvissa. Tutkielmassa otetaan huomioon myös eri tavat, joilla elokuvaa on säädelty (esimerkiksi Tuotantokoodi). Tutkielman ensimmäinen osa kattaa amerikkalaisen elokuvan historian ja jakaa sen neljään periodiin. Löydöksenä on, että väkivalta on ollut osa elokuvaa sen syntyajoista lähtien ja itse asiassa ensimmäiset elokuvat pohjautuivat väkivaltaan. Tutkielma myös selventää miten elokuvan väkivaltaa on säädelty ja miten väkivallan esittäminen on kehittynyt elokuvan satavuotisen historian aikana. Tätä kehitystä tutkitaan lisää tutkielman toisessa osassa, joka keskittyy 11 amerikkalaisen elokuvan sekä uusintaversion analysointiin. Elokuvien uusintaversioita verrataan alkuperäisiin elokuviin. Vertailun tarkoituksena on selvittää miten väkivallan esittäminen on muuttunut erikoistehosteiden sekä eri säädösten muuttuessa. Analysoitavat elokuvat ovat: Psycho (1960) ja Psycho (1998), The Thing From Another World (1951), The Thing (1982) ja The Thing (2011), Evil Dead 2 (1987) ja Evil Dead (2013), RoboCop (1987) ja RoboCop (2014) sekä Total Recall (1990) ja Total Recall (2012). Analyysit eivät voineet osoittaa selvää linjaa elokuvien väkivaltaistumisen puolesta, vaan elokuvien väkivalta analysoitujen elokuvien osalta näytti vain hieman lisääntyneen, pysyneen ennallaan tai jopa vähentyneen. RoboCop ja Total Recall -elokuvien analyysit näyttävät miten väkivaltaa on vähennetty, koska elokuvat on tarkoitettu laajemmalle yleisölle.

Das Ziel dieser Arbeit ist die kulturelle Identität zweisprachiger Personen von sechs Fallbeispielen aus zu untersuchen. Sechs Zweisprachige, die Finnisch und Deutsch sprechen, wurden interviewt. Die Interviews wurden im Dezember 2014 und Februar 2015 geführt, vier davon persönlich und zwei via Skype. Die Fragen, die den Interviewten gestellt wurden, basierten auf die Theorie über Muttersprache, Zweisprachigkeit und Identität. Die Fragebögen bestanden aus zwei Teilen: es gab Fragen über den sprachlichen Hintergrund und über die kulturelle Identität der Informanten. Diese Arbeit zeigt die Komplexität der Konzepte, die im Alltagsverständnis oft eindeutig scheinen. Zum Beispiel sind Konzepte wie Muttersprache, Zweisprachigkeit und Identität schwierig zu definieren und diese Arbeit hat mehrere Perspektiven gegeben, sie zu betrachten. Zum Beispiel geben die unterschiedlichen Hintergründe der Interviewten eine Möglichkeit dazu. In dieser Arbeit wird die Bedeutung der Umgebung auf eine zweisprachige Person klar, egal ob die Rede von der sprachlichen oder von der kulturellen Umgebung ist. Sowohl die Sprache als auch die Kultur können an Bedeutung verlieren oder gewinnen, wenn man in verschiedenen Umgebungen lebt oder anders empfänglich für eine gewisse Sprache oder eine gewisse Kultur wird. Die Umgebung kann also sehr wichtig sein, aber es muss auch erwähnt werden, dass sie nicht immer ausschlaggebend für die kulturelle Identität ist und Beispiele dafür können auch in dieser Arbeit gesehen werden. Zum Beispiel hat eine von den Interviewten nur in Finnland gewohnt, trotzdem identifiziert sie sich auch mit Deutschen. Es kann auch erwähnt werden, dass der Einfluss von den beiden Kulturen nicht total verschwindet, obwohl die Umgebung und die Wichtigkeit von einer Kultur wechseln können. So kann behauptet werden, dass alle Zweisprachigen eine transkulturelle Identität haben. Diese Arbeit kann außer den Interviewten auch anderen Zweisprachigen nützen. Die Arbeit gibt den Zweisprachigen die Möglichkeit, über eigene Zweisprachigkeit und Identität zu reflektieren. Für andere Menschen kann die Arbeit ein weiteres Verständnis über die Vielfältigkeit der Zweisprachigkeit und der zweisprachigen Menschen geben. Über die kulturelle Identität der Zweisprachigen kann gesagt werden, dass sie vor allem veränderlich vom Charakter her ist. Die Identität wird in dieser Arbeit als ein Prozess bezeichnet und im Angesicht der Ergebnisse stimmt das. Die kulturelle Identität von Zweisprachigen ist ein Prozess, der durch das ganze Leben weitergeht. / Tutkimuksen tarkoitus on tutkia kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin kuutta kaksikielistä ihmistä, jotka puhuvat sekä suomea että saksaa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2014 ja helmikuussa 2015. Neljä haastattelua tehtiin kasvotusten ja kaksi Skypen välityksellä. Haastattelukysymykset perustuivat teoriaan äidinkielestä, kaksikielisyydestä ja identiteetistä. Kysymykset oli jaettu kahteen osaan: osa kysymyksistä käsitteli kaksikielisten kielellistä taustaa ja osa kulttuuri-identiteettiä. Tästä tutkimuksesta käy ilmi, kuinka monitahoisia yksinkertaiselta vaikuttavat käsitteet voivat olla. Käsitteet kuten äidinkieli, kaksikielisyys ja identiteetti ovat vaikeita määritellä ja tutkimus antaa näkökulmia niiden tarkasteluun. Esimerkiksi haastateltavien erilaiset taustat antavat mahdollisuuksia eri käsitteiden pohtimiseen. Tutkimus osoittaa, että ympäristöllä on merkitystä kaksikieliselle henkilölle, oli kyse sitten kielellisestä tai kulttuurisesta ympäristöstä. Sekä kielen että kulttuurin merkitys voi laskea tai kasvaa, kun yksilö elää eri ympäristöissä tai altistuu tietylle kielelle tai kulttuurille eri tavalla. Ympäristöllä voi siis olla suuri merkitys, mutta on myös todettava, että ympäristön vaikutus ei aina ole ratkaiseva tekijä kulttuurisen identiteetin suhteen ja esimerkkitapauksia siitä on nähtävissä tässäkin tutkimuksessa. Esimerkiksi yksi haastateltavista on asunut koko elämänsä ajan Suomessa, mutta samaistuu silti myös saksalaisiin. Voidaan myös todeta, että kummankaan kulttuurin vaikutus identiteettiin ei koskaan täysin katoa, vaikka yksilön ympäristö ja kulttuurien merkitys voivat vaihdella. Voidaan siis sanoa, että kaikilla kaksikielisillä on transkulttuurinen identiteetti. Tutkimus voi hyödyttää haastateltavien lisäksi myös muita kaksikielisiä. Se antaa kaksikielisille mahdollisuuksia pohtia omaa kaksikielisyyttään ja identiteettiään. Muille ihmisille se voi tarjota laajempaa ymmärrystä kaksikielisyyden ja kaksikielisten ihmisten moninaisuudesta. Kaksikielisten kulttuuri-identiteetistä voidaan todeta, että se on ennen kaikkea luonteeltaan muuttuva. Saadut tulokset tukevat käsitystä identiteetin prosessimaisuudesta. Kaksikielisten kulttuuri-identiteetti on prosessi, joka jatkuu läpi elämän.

Syftet med denna pro gradu-avhandling är att undersöka i vilken mån och hur nekrologer skrivna om män och kvinnor skiljer sig från varandra innehållsligt och språkligt. Därtill undersöker jag hur män och kvinnor gestaltas i nekrologer och vilka eventuella funktioner nekrologer har. Jag tillämpar Sullivans (1993) presentation av epideiktiska texters funktioner i analysen för att ta reda på om det kan medföra nya perspektiv i förståelsen av nekrologer att betrakta dem som epideiktiska texter. Basmaterialet för undersökningen består av 38 svenska nekrologer som har publicerats i Finlands största svenskspråkiga dagstidning Hufvudstadsbladet år 2012. I avhandlingen betraktas nekrologer ur ett diskursanalytiskt perspektiv och som analysteknik används induktiv innehållsanalys. Utgående från det undersökta materialet har innehållet i nekrologerna delats i 13 teman som alla förekommer i nekrologer om både kvinnor och män. När hela materialet betraktas framstår arbete som det viktigaste temat i nekrologerna oberoende av kön men när man betraktar enskilda texter förekommer det stor variation i hur brett de olika temana behandlas. I nekrologer om män förekommer det betydligt mer positiv utvärdering av huvudpersonernas insatser i livet än i nekrologer om kvinnor, där det ges mera utrymme för temana familj och studier. I materialet hänvisas det oftare till kvinnor än till män med släktskapsbetecknande personord. De yrkesbeteckningar som används om män och kvinnor i nekrologerna är neutrala. I materialet skildras huvudpersoner oberoende av kön med egenskaper som skicklig−kunnig, vänlig, arbetsam−bestämd, glad−positiv eller social−omtyckt. Den oftast nämnda personliga egenskapen hos kvinnliga huvudpersoner i materialet är anspråkslöshet, hos manliga huvudpersoner skicklighet. I nekrologerna vänds eventuella negativa personlighetsdrag eller livsskeden till det positiva. Nekrologers ursprung i antikens lovtal och epideiktiska texters funktioner av Sullivan (1993) hjälper att förstå funktionen med nekrologers positiva sätt att framställa sina huvudpersoner. De fyra funktionerna av epideiktiska texter som Sullivan (1993) presenterat går att anpassa även till nekrologer men utöver dem har nekrologer även andra funktioner. Svenska nekrologer erbjuder intressanta forskningsämnen även för framtida forskning eftersom de har forskats mycket litet jämfört med bl.a. nekrologer på engelska. / Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena on selvittää, missä määrin ja miten miehistä ja naisista kirjoitetut muistokirjoitukset eroavat toisistaan sisällöllisesti ja kielellisesti. Lisäksi tutkin, miten miehet ja naiset konstruoidaan muistokirjoituksissa sekä mitä mahdollisia funktioita muistokirjoituksilla on. Sovellan tutkielmassa Sullivanin (1993) esittelemiä epideiktisten tekstien funktioita muistokirjoituksiin selvittääkseni, tuoko muistokirjoitusten tarkasteleminen epideiktisinä teksteinä uusia näkökulmia niiden analyysiin. Tutkimuksen aineisto koostuu 38 ruotsinkielisestä muistokirjoituksesta, jotka on julkaistu Suomen suurimmassa ruotsinkielisessä sanomalehdessä, Hufvudstadsbladetissa, vuonna 2012. Tutkimuksessa käytetään diskurssianalyyttistä lähestymistapaa ja analyysitekniikkana induktiivista sisällönanalyysiä. Muistokirjoitusten sisällöstä hahmottuu analyysissä esiin 13 teemaa, joita kaikkia esiintyy sekä naisista että miehistä kertovissa muistokirjoituksissa. Koko aineiston tasolla tarkasteltuna muistokirjoitusten teemoista tärkein on työ päähenkilön sukupuolesta riippumatta, mutta yksittäisten tekstien tasolla eri teemojen käsittelyn laajuudessa esiintyy suurta vaihtelua. Miehiä käsittelevissä muistokirjoituksissa päähenkilöiden saavutusten positiivista arviointia esiintyy selvästi laajemmin kuin naisia käsittelevissä, joissa puolestaan annetaan enemmän tilaa perhesuhteista ja opinnoista kertomiselle. Aineistossa naisiin viitataan useammin sukulaisuuteen viittaavilla nimityksillä kuin miehiin. Ammatteihin viittaavat nimitykset, joita aineistossa käytetään miehistä ja naisista, ovat neutraaleja. Aineiston pohjalta nousee esiin sukupuolesta riippumatta päähenkilöiden ominaisuuksina taitavuus, ystävällisyys, tarmokkuus, positiivisuus ja sosiaalisuus. Naisia käsittelevissä muistokirjoituksissa ominaisuuksista useimmin mainittiin vaatimattomuus, miehiä käsittelevissä taitavuus. Muistokirjoituksissa mahdolliset negatiiviset luonteenpiirteet ja elämänvaiheet selitetään parhain päin. Muistokirjoitusten yhteys antiikin ylistyspuheisiin ja Sullivanin esittelemät epideiktisten tekstien funktiot auttavat ymmärtämään muistokirjoitusten positiivista tyyliä ja sisältöä. Sullivanin esittelemät neljä epideiktisten tekstien funktiota ovat sovellettavissa myös muistokirjoituksiin, mutta niiden lisäksi muistokirjoituksilla on myös muita funktioita. Ruotsinkieliset muistokirjoitukset tarjoavat kiinnostavia aiheita tutkimukselle, koska niitä on mm. englanninkielisiin nekrologeihin verrattuna tutkittu hyvin vähän.

The aim of this study was to analyze a speech by the president of the United States, Barack Obama, on the economic situation of the country, and to find out how ideology is visible in his speech. The theoretical framework of political discourse analysis and ideology relies mostly on Van Dijk’s earlier research, as well as Matic’s previous research. The contents of the speech are analyzed in reference to Sawhill’s research on economic mobility in the USA. Obama has different roles as he is giving the speech, and these roles all affect the way Obama talks and the kind of suggestions that he makes in order to improve economic mobility and income inequality. In addition to being the president, Obama is also a democrat and an American. Obama’s roles as president, democrat and American are clearly seen in the speech. Obama is part of different groups, to which he refers by the pronoun “we”. Ideological polarization between democrats and republicans can also be seen in the speech by Obama’s word choices, open challenging of the republicans and the suggestions that he makes regarding economic mobility. In accordance with the democratic ideology, Obama emphasizes the importance of making education available to lower social classes, too, as education is seen as the decisive factor for economic mobility by the democrats. Even though Obama is foremost seen as the president and he represents all American people, this study suggests that his democratic ideology can still be seen in the speech. This thesis provides new information to the study of presidential speeches as well as political discourse analysis and ideology in general. / Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Yhdysvaltojen presidentin, Barack Obaman, puhetta maan taloudellisesta tilanteesta, ja selvittää, miten ideologia näkyy puheessa. Teoreettinen viitekehys, joka käsittää poliittisen diskurssianalyysin ja ideologian, muodostuu enimmäkseen Van Dijkin aikaisemmasta tutkimuksesta, kuin myös Maticin aikaisemmasta tutkimuksesta. Puheen sisältöä analysoidaan Sawhillin tutkimuksen perusteella ekonomisesta liikkuvuudesta Yhdysvalloissa. Obamalla on eri rooleja puhetta pitäessään, ja kaikki nämä roolit vaikuttavat Obaman puhetapaan, ja siihen, millaisia ehdotuksia hän tekee parantaakseen ekonomista liikkuvuutta ja tuloepätasa-arvoa. Sen lisäksi, että Obama on presidentti, hän on myös demokraatti ja amerikkalainen. Obaman roolit presidenttinä, demokraattina ja amerikkalaisena näkyvät selvästi puheessa. Obama on osa eri ryhmiä, joihin hän viittaa pronominilla ”me”. Ideologinen vastakkainasettelu demokraattien ja republikaanien välillä näkyy myös puheen sanavalinnoissa, republikaanien avoimessa haastamisessa sekä ehdotuksissa ekonomisen liikkuvuuden parantamiseksi. Demokraattisen ideologian mukaisesti Obama painottaa koulutuksen mahdollistamisen tärkeyttä alemmille sosiaaliluokille, sillä demokraattien mukaan koulutus on määräävä tekijä ekonomiselle liikkuvuudelle. Vaikka Obama enimmäkseen nähdään presidenttinä, ja hän edustaa kaikkia amerikkalaisia, tämän tutkimuksen mukaan hänen demokraattinen ideologiansa on kuitenkin nähtävissä puheessa. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa presidenttien puheiden sekä poliittisen diskurssianalyysin ja ideologian tutkimukseen yleisesti.