No description available.

No description available.

The purpose of this paper is to offer a socio-psychological perspective to the American gun control debate by examining the concept of conflicting worldviews of Americans suggested by Donald Braman and Dan M. Kahan. This study tested their theory of dominance of individualism over collectivism in the United States and how it could have affected Americans’ values in terms of national firearm policies. The data analysed consists of two political debates regarding guns in 2016, one with the president at the time, Barack Obama, and another with the presidential candidates Donald Trump and Hillary Clinton. The transcripts of these debates were analysed semantically utilising Carl Graumann’s dialogical approach to discourse analysis. The results support the theory of dominance of individualism in the United States as well as the hypothesis that individualistic values show particularly, but not exclusively, in arguments against stricter gun control. / Tämän tutkimuksen tarkoitus on ottaa osaa yhdysvaltalaiseen aselakikeskusteluun sosio-psykologisesta näkökulmasta tutkimalla Donald Bramanin and Dan M. Kahanin konseptia Amerikkalaisten ristiriitaisista elämänkatsomuksista aiheeseen liittyen. Tässä tutkimuksessa testattiin heidän teoriaansa individualismin vahvemmasta vaikutuksesta Yhdysvalloissa kollektivismiin verrattuna, sekä miten se on mahdollisesti vaikuttanut amerikkalaisten näkemyksiin aiheesta. Analysoitu data koostui kahdesta amerikkalaisesta aseita käsittelevästä väittelystä vuodelta 2016, joista ensimmäisessä haastateltiin senaikaista presidenttiä Barack Obamaa ja toisessa aiheesta väittelivät presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Hillary Clinton. Näiden keskustelujen transkriptiot analysoitiin semanttisesti käyttäen apuna Carl Graumannin dialogista lähestymistapaa diskurssianalyysiin. Analyysin tulokset tukevat olettamusta siitä, että yhdysvaltalaiset ovat enemmän individualisteja kuin kollektivisteja. Tukea sai myös tutkimuksen hypoteesi siitä, että individualistisia arvoja ilmenee erityisesti aselakien tiukentamista vastustavissa argumenteissa, tosin ei pelkästään niissä.

English is spoken around the world both by those who speak English as their first language and by those who have learned English as a foreign language for communicative purposes. This results in English being spoken with various different accents, and a contrast between the native speakers and those who speak it as a foreign language may arise. Using Discourse Analysis to support the analysis, this study investigates how the American television show Friends portray characters from Britain, as well as Britishness in general, in the otherwise American context. / Englantia käyttävät niin sitä äidinkielenään puhuvat kuin hekin, jotka ovat oppineet englantia viestinnällisiin tarkoituksiin vieraana kielenä. Tästä luonnollisesti seuraa, että englantia puhutaan monella eri aksentilla, mikä saattaa synnyttää konflikteja äidinkielenään englantia puhuvien ja englantia vieraana kielenä puhuvien välillä. Diskurssianalyysiä apuna käyttäen tämä kvalitatiivinen kandidaatintutkielma tutkii, miten amerikkalaisen televisiosarjan "Frendit" brittihahmot ja brittiläisyys yleisesti kuvataan muutoin amerikkalaisessa kontekstissa.

No description available.

Die traditionellen Abiturprüfungen in Finnland werden in Zukunft elektronisch durchgeführt und das ist eine große Veränderung in einem engen Zeitplan. Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit ist, eine bessere Kenntnis der elektronischen Abiturprüfung im Fach Deutsch als Fremdsprache zu bekommen. Um das Ziel der Arbeit zu erreichen, wurden sowohl die traditionelle als auch die elektronische Abiturprüfung vorgestellt und ein Vergleich der Prüfungen erstellt. Zusätzlich wurden vier DaF-Lehrerinnen aus der Umgebung Oulu interviewt, um aktuelle Aussagen und Meinungen der Lehrer bezüglich der elektronischen Abiturprüfung zu bekommen. Außerdem wurde versucht, einen Überblick über die Anwendung der Informations- und Kommunikationstechnik im DaF-Unterricht der Lehrerinnen zu bekommen. Die Ergebnisse des Vergleichs zeigen, dass die Veränderung mehr technisch als inhaltlich sein wird, da der Hauptunterschied zwischen der traditionellen und der elektronischen Abiturprüfung in der verwendeten Technik liegt. Während die traditionelle Abiturprüfung eine schwarz-weiße Papierversion ist, die mit dem Bleistift gemacht wird, werden die Abiturienten die elektronische Prüfung mit ihren Laptops und mit aufgesetzten Kopfhörern machen. Die Ergebnisse der Interviews zeigen, dass die vier DaF-Lehrerinnen allgemein positive Einstellungen und Erwartungen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung haben. Auch die Schüler haben positive Einstellungen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung. Mithilfe der neuen Medien wird die elektronische Prüfung vielseitiger sein, da die Prüfungsaufgaben Videos, Bilder sowie Farben enthalten können. Außerdem wird die elektronische Abiturprüfung sogar einen mündlichen Teil hinzu bekommen. Jedoch sind die Lehrerinnen besorgt darüber, dass die elektronische Abiturprüfung einen so schnellen Zeitplan verlangt. Außerdem machen sie sich Sorgen darüber, wie die Prüfung technisch funktionieren wird und wie sie auf die elektronischen Abiturprüfungen vorbereiten können, da Ylioppilastutkintolautakunta keine Musterprüfungen veröffentlichen wird und einige Lehrerinnen finden, dass sie keine Expertinnen in der Informations- und Kommunikationstechnik sind. Obwohl diese Untersuchung nicht als eine Verallgemeinerung dienen kann, können die Ergebnisse einen aktuellen Überblick sowohl über die Einstellungen der DaF-Lehrerinnen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung als auch über die Anwendung der Informations- und Kommunikationstechnik im DaF-Unterricht der Lehrerinnen geben. / Perinteiset saksan kielen ylioppilaskokeet tehdään tulevaisuudessa sähköisinä, mikä edellyttää suurta muutosta nopealla aikataululla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada kattavampi käsitys saksan kielen sähköisistä ylioppilaskokeista Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi esittelen työssäni perinteisen ja sähköisen saksan kielen ylioppilaskokeen ja vertailen niitä keskenään. Lisäksi haastattelin neljää saksan kielen opettajaa Oulun seudulta saadakseni ajankohtaisia mielipiteitä liittyen saksan kielen sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Lisäksi tarkoituksena oli saada kokonaiskuva opettajien tietotekniikan käytöstä saksan tunneilla. Vertailun tulokset osoittavat, että ylioppilaskokeen muutos on enemmän tekninen kuin sisällöllinen, koska kokeiden suurin eroavaisuus löytyy käytettävästä tekniikasta. Perinteinen ylioppilaskoe on musta-valkoinen, ja tehdään lyijykynällä, kun taas sähköinen ylioppilaskoe tehdään kannettavalla tietokoneella kuulokkeet päässä. Haastatteluista käy ilmi, että opettajilla sekä myös oppilailla on yleisesti positiivisia mielipiteitä ja odotuksia sähköisistä ylioppilaskokeista. Videot, kuvat, värit ja suullinen osa tekevät kokeesta monipuolisemman. Toisaalta opettajat ovat huolissaan sähköisen ylioppilaskokeen nopeasta aikataulusta. Huolta aiheuttaa se, kuinka koe tulee toimimaan teknisesti. Muutamia opettajia askarruttaa myös, miten he voivat valmistautua kokeisiin, kun Ylioppilastutkintolautakunta ei tule julkaisemaan harjoituskokeita, ja kaikki eivät ole mielestään tekniikan asiantuntijoita. Vaikka tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voi yleistää, antavat ne ajankohtaista tietoa saksan kielen opettajien käsityksistä sähköisistä kokeista, tietotekniikan hyödyntämisestä oppitunneilla ja nykytilanteesta yleensä.

Denna pro gradu-avhandling är en fallstudieundersökning över vuxenstuderandes behov av undervisningsmaterial i svenskundervisningen vid ett vuxenutbildningscenter. Avhandlingens syfte är att sammanställa riktlinjer för undervisningsmaterialet vid vuxenutbildningscentret. Delsyftet är att förklara hur kommunikationen i klassrummen fungerar i svenskundervisningen. I denna kvalitativa undersökning användes tre olika insamlingsmetoder: observationsanteckningar, enkätrespons från fem olika studerandegrupper med sammanlagt 54 respondenter samt intervju med språkläraren. Målgruppen bestod av 5 grupper som fick yrkesinriktad svenskundervisning under 1 studievecka vid vuxenutbildningscentret. Dessa var grupper inom utrikeshandel, social- och hälsovård, restaurang- och försäljningsbranschen. Teoridelen presenteras under huvudrubrikerna språkinlärningen hos vuxna och vuxenstuderandes interaktion i klassrummet. Bland annat följande aspekter framgår i forskningsresultaten: De studerande vid vuxenutbildningscentret studerar svenska helst i par- eller i gruppform eller med hjälp av självständiga övningsuppgifter. Kommunikationen på målspråket sker huvudsakligen via lärarens input i klassrummen. Interaktion och anknytning till det blivande yrket är viktiga för vuxenstuderandena. För att uppnå tillräckliga inlärningsresultat borde de studerande få mer närundervisning i svenska. En del av de studerande blir frustrerade över att de inte hinner lära sig mycket under kursen, vilket dels beror på dålig motivation och attityder, dels även på att kunskaperna i språket inte motsvarar nivån på övningsuppgifterna. Endast en liten del av de studerande skulle vilja lära sig mer svenska. Målet med svenskundervisningen vid vuxenutbildningscentret är att öka på yrkesordförrådet samt att sänka tröskeln till språkanvändningen. Mer samarbete bland vuxenutbildningsarrangörer som undervisar språk skulle behövas. I resultaten syns de studerandes olika inlärningsbehov. Det går inte att lösa inlärningsbehoven enbart med hjälp av fungerande undervisningsmaterial i svenskundervisningen. För att försäkra att motivationen inte sjunker på grund av föråldrad undervisningsmaterial, borde materialet ändå förnyas med jämna mellanrum inom de branscher som undersöktes. I framtiden skulle det löna sig att utveckla ett nätunderlag för där material för svenskundervisningen kunde utvecklas och användas bland vuxenutbildningscenter och andra läroverk. / Tämä pro gradu-tutkielma on tapaustutkimus erään aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijoiden ruotsin kielen opetusmateriaalitarpeesta. Työn tarkoituksena on antaa suuntaviivoja ruotsin kielen opetusmateriaalille aikuiskoulutuskeskuksessa. Osatarkoituksena on selvittää miten luokkahuonevuorovaikutus toimii ruotsinopetuksessa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa käytettiin kolmea eri aineistonkeruumenetelmää: havainnointimuistinpanoja, kyselytutkimuksen vastauksia viideltä opiskelijaryhmältä, joissa yhteensä 54 informanttia, sekä kieltenopettajan haastattelua. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 5 opiskelijaryhmää jotka saivat alakohtaista ruotsinopetusta 1 opintoviikon verran aikuiskoulutuskeskuksessa. Ryhmät koostuivat ulkomaankaupan, sosiaali- ja terveysalan, ravintola-alan sekä myynnin alan opiskelijoista. Teoriaosuus esitellään aikuisten kieltenoppiminen sekä aikuisten luokkahuonevuorovaikutus -pääotsikoiden alla. Muun muassa seuraavia tuloksia tuli esille tutkimustuloksissa: Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijat käyttävät mieluiten pari- tai ryhmätyöskentelymuotoa tai itsenäisiä harjoitustehtäviä ruotsin opiskelussa. Luokassa kommunikaatio ruotsin kielellä tapahtuu pitkälti opettajan kielensyötön avulla. Vuorovaikutus sekä kielen yhteys tulevaan ammattiin ovat tärkeitä opiskelijoille. Riittävien oppimistulosten saavuttamiseksi ruotsin lähiopetustunteja tulisi lisätä. Osa opiskelijoista turhautuu koska eivät opi paljon kieltä kurssin aikana, mikä osittain johtuu opiskelijoiden huonosta motivaatiosta ja asenteista, osittain myös siitä että kielitaito ja harjoitustehtävät ovat eri tasoa. Ainoastaan pieni osa opiskelijoista haluaisi oppia enemmän ruotsia. Aikuiskoulutuksen ruotsin opetuksen tavoitteena on lisätä ammattisanaston osaamista sekä alentaa kynnystä kielen käyttöön. Kieltenopetuksen järjestäjien välille kaivattaisiin lisää yhteistyötä aikuiskoulutuksessa. Tuloksissa näkyy selvästi opiskelijoiden erilaiset oppimistarpeet. Ryhmien ruotsinoppimistarpeita ei voida ratkaista pelkästään toimivan opetusmateriaalin avulla. Jotta voitaisiin varmistaa, että motivaatio kielen oppimiseen ei alenisi vanhentuneen opetusmateriaalin takia, tulisi materiaali kuitenkin uusia tasaisin väliajoin tutkimukseen osallistuneilla aloilla. Tulevaisuuden kehittämistarpeita ajatellen olisi hyvä saada Internetiin alusta, jossa aikuiskoulutuskeskukset ja muut oppilaitokset voisivat kehittää ja jakaa ruotsin kielen oppimateriaalia yhteiseen käyttöön.

No description available.

The purpose of this study is to examine the status of technology in the new national core curriculum for basic education of Finland. The key factor involved is the opposition of means and ends in educational technology. This means that the study focuses on how technology is presented in the curriculum by considering how intrinsically or extrinsically it is treated in the context of education as well as the reasons given in the curriculum for the application of educational technology. The study also examines how the regulations in the curriculum change in accordance with different age groups of pupils. The study is based on a content analysis of the national curriculum, with relevant extracts analysed and discussed from the perspective of the research questions. Educational technology, information and communication technology (ICT) and multiliteracy are key concepts in this study. The study found that the use of technology in education is explained in the curriculum as a means of preparing pupils for a future where technology would always be present in their lives, especially in the field of employment. Technology is largely seen in the curriculum as something which is always present in our modern society. As for the matter of intrinsic and extrinsic values, technology is treated in the curriculum as something which can be very beneficial to education and the educational use of which has much potential and should therefore be developed further. / Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, millainen asema teknologialla on peruskoulun opetussuunnitelman uusissa perusteissa. Opetusteknologiaa tarkasteltaessa avainasemaan nousee tässä keinojen ja tarkoitusten vastakkainasettelu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkielman keskiössä on ensinnäkin se, käsitelläänkö teknologiaa opetussuunnitelmassa välinearvona vai itseisarvona, ja toisaalta myös opetussuunnitelmassa annetut syyt teknologian opetuskäytölle. Tutkielma tarkastelee myös sitä, millä tavoin oppilaiden ikäluokat vaikuttavat opetussuunnitelman säädöksiin. Tutkielma perustuu opetussuunnitelman sisällönanalyysiin, jossa analysoidaan merkittävät katkelmat, joita käsitellään tutkimuskysymysten kannalta. Opetusteknologia, tieto- ja viestintäteknologia ja monilukutaito ovat tämän tutkielman keskeisiä käsitteitä. Tutkielman kautta selvisi, että teknologian käyttö opetuksessa perustuu opetussuunnitelman mukaan siihen, että oppilaita valmistellaan sellaista tulevaisuutta varten, jossa teknologia on jatkuvasti heidän elämissään läsnä, etenkin työelämässä. Teknologian koetaan myös olevan alati läsnä yhteiskunnassa yleisesti. Mitä tulee itseisarvoihin ja välinearvoihin, opetussuunnitelman perusteissa teknologia nähdään asiana, joka voi olla erittäin hyödyllinen osa opetusta ja sen opetuskäyttöä tulisi siksi kehittää edelleen.

No description available.