No description available.

In der vorliegenden Studie werden nationale Stereotype in den deutschen und finnischen Weblogs untersucht. Die Blogs sind seit einigen Jahren sehr beliebt geworden. Sie sind ein Teil der sozialen Medien, die mit ihrer Aktualität und Persönlichkeit die Leser anzieht. Das Ziel der Studie war zu untersuchen, ob die Blogs durch ihre Bild- und Texteinträge nationale Stereotype vermitteln und ob die Blogs nationale Stereotype stärken oder schwächen oder ob sie neue nationale Vorstellungen schaffen. Als Untersuchungsobjekt waren 10 finnische und 10 deutsche Blogs ausgewählt worden. Das Untersuchungsmaterial besteht aus Blogeinträgen vom Mai 2013. Die Blogeinträge bestehen aus Bildern und Texten. Die Idee war, dass die untersuchten Lifestyle-Blogs aktiv aktualisiert werden und dass die Blogger relativ junge Frauen sind. Nicht nur die Texte, sondern auch die Bilder wurden in der Studie betrachtet. Die Sachen und Erscheinungen in den Texten und Bildern wurden mit der qualitativen Analyse untersucht. Als Mittel in der Analyse wurde eine Themakartei verwendet, die aufgrund der Erscheinungen in den Blogeinträgen gebildet wurde. Das Forschungsergebnis zeigt, dass die Blogs aktuelle Information über die deutsche und finnische Kultur vermitteln. Bei der Studie hat sich ergeben, dass die Blogs als nationale Stereotypvermittler funktionieren. Der Leser bildet eine Vorstellung über die Deutschen und Finnen, wenn er Blogs liest. Die Blogs können wirklichkeitsgetreue und glaubwürdige Vorstellungen über verschiedene Nationen vermitteln. Es ist jedoch zu beachten, dass die untersuchten Blogs nur ein kleiner Teil der Blogosphäre sind. Unter den letzten zehn Jahren sind die Blogs immer beliebter geworden. Neue Blogs entstehen ständig und einige Blogs der Studie sind schon aus der Blogosphäre verschwunden. Sie sind an ein breites Publikum gerichtet und es ist einfach, sie überall zu lesen, solange der Leser die Möglichkeit hat, das Internet zu benutzen. Die Bedeutung der Blogs als Vermittler der nationalen Stereotype kann nicht unbeachtet gelassen werden. / Tutkimuksessa tarkastellaan kansallisia stereotypioita saksalaisissa ja suomalaisissa blogeissa. Blogit ovat viime vuosien aikana saavuttaneet suurta suosiota. Se on yksi sosiaalisen median ilmentymä, joka houkuttelee lukijoita ajankohtaisuudellaan ja henkilökohtaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, välittävätkö blogien kuva- ja tekstijulkaisut lukijoilleen kansallisia stereotypioita ja ovatko blogit vahvistamassa vai heikentämässä jo olemassa olevia stereotypioita saksalaisista ja suomalaisista, vai luovatko blogit kokonaan uusia käsityksiä saksalaisista ja suomalaisista. Tarkastelun kohteena oli 10 saksankielistä ja 10 suomenkielistä lifestyle-blogia. Tarkastelun kohteena olivat 10 saksankielisen ja 10 suomenkielisen lifestyle-blogin blogimerkinnät toukokuun 2013 ajalta. Blogimerkinnät koostuivat teksteistä ja kuvista. Tavoitteena oli löytää tarkastelun kohteeksi aktiivisesti päivitettyjä lifestyle-blogeja, joiden kirjoittajat ovat nuorehkoja naisia. Analysoin valittujen blogien blogimerkintöjä kuvineen. Tutkin teksteissä ja kuvissa esiintyneitä asioita ja ilmiöitä laadullisen tutkimustavan avulla. Käytin analysointini tukena blogeissa esiintyneiden ilmiöiden perusteella tehtyä teemakortistoa. Tutkimuksen tulos osoitti, että blogit välittävät ajankohtaista tietoa saksalaisesta ja suomalaisesta kulttuurista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että blogit toimivat vahvasti kansallisten stereotypioiden välittäjänä. Lukijalle muodostuu käsitys saksalaisista ja suomalaisista blogien tekstien ja kuvien perusteella. Blogit voivat välittää todellista ja uskottavaa kuvaa eri kansallisuuksista. On kuitenkin huomioitava tutkimusaineistoni rajallisuus, sillä blogosfääri on niin laaja, että tutkimieni lifestyle-blogien osuus tästä kokonaisuudesta on hyvin pieni. Blogit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana saavuttaneet todella suuren suosion. Uusia blogeja syntyy jatkuvasti ja osa tutkimistani blogeista on jo kadonnut bittiavaruuteen. Blogit on suunnattu suurelle yleisölle ja niitä on helppo lukea missä tahansa, kunhan lukijalla on mahdollisuus käyttää internetiä. Blogien merkitystä kansallisten stereotypioiden välittäjänä ei voi jättää huomiotta.

In dieser Pro-Gradu-Arbeit werden sechs Gedichte von Ulla Hahn untersucht, die aus zwei Lyrikbänden ausgewählt sind (Herz über Kopf, 1981; So offen die Welt, 2004). Das Ziel dieser Arbeit ist es, eine literaturwissenschaftliche Analyse über die Gedichte vorzulegen, in der die Persönlichkeitsstrukturen in den Gedichten, also das lyrische Ich und das möglicherweise auftauchende Du, untersucht werden. Die Interpretation der Gedichte wird durch die werkimmanente Methode durchgeführt (Staiger); es wird also erörtert, welche Elemente in jedem Werk Eindrücke auf den Leser machen. Als ein ergänzendes Argument wird die Rezeptionsästhetik (Iser) dargestellt, die die eigene Erfahrungsgeschichte des Lesers als Ausgangspunkt zur Interpretation des Textes betont (Iser). Andere theoretische Grundlagen sind ein Artikel über die Geschlechtsdifferenz in der Literatur (Weigel), zwei Essays von Ulla Hahn über ihre eigene Einstellungen zu Gedichten und Theorien über die Persönlichkeitsstrukturen in den Gedichten (Zymner und Burdorf). Die Gedichte werden zuerst im Hinblick auf deren Wörter, Metaphern und Motive analysiert, und danach wird eine Formanalyse durchgeführt. Dem schließt sich eine Interpretation des Gedichts als Ganzes an, schließlich werden die Ich/Du-Personen in den Gedichten und deren Beziehungen miteinander dargestellt. Die zwei ersten Gedichte sind sog. Ich-Gedichte, in denen nur das lyrische Ich erscheint, zusammen mit den Wörtern „Lyrik“, „Wörter“ und „Schreiben“. Die vier anderen Gedichte enthalten die Du-Persönlichkeit, entweder allein oder zusammen mit der Ich-Form. Die Ich-Gedichte werden auf der Grundlage von Zymners (2009) Theorie interpretiert, in der die Ich-Sprecher in vier Kategorien gesetzt sind. Bei den Du-Gedichten wird sich nach der allgemeinen Interpretation auf die Vorkommensweise von Ich und Du und die Art und Qualität der Interaktion zwischen beiden konzentriert (Burdorf und Weigel als Hintergrund). Die Ergebnisse der Interpretationen sind, dass das Alter der Autorin die allgemeine Stimmung und die Ich-Sprecher ihrer Gedichte beeinflusst hat. In den Ich-Gedichten ist die Beziehung des Ichs zur Sprache und Lyrik deutlich zu sehen. In den Du-Gedichten spielt das Ich meistens eine größere oder aktivere Rolle als das Du, und die Geschlechter der Persönlichkeiten sind in den meisten Fällen nicht eindeutig definierbar. In allen Gedichten hat das Du eine große Wirkung auf das Ich, wiewohl die Beziehungen nicht immer nur positiv, sondern auch negativ wirkend sein können, sodass also die dynamische Beziehung zwischen Ich und Du in den Gedichten eine entscheidende Rolle spielt. / Pro gradu -työssäni analysoin ja tulkitsen teorialähteiden pohjalta kuusi Ulla Hahnin runoa kahdesta runokokoelmasta vuosilta 1981 ja 2004. Työn tarkoituksena on tehdä kirjallisuustieteellinen analyysi kyseisistä runoista ja erityisesti keskittyä runojen persoonallisuusrakenteisiin eli minä-puhujaan ja mahdollisesti runossa esiintyvään sinä-muotoon. Runojen tulkinta tapahtuu immanentilla menetelmällä (Staiger), jonka mukaan kirjallista teosta tarkastelemalla pohditaan, mikä teoksessa tekee vaikutuksen lukijaan. Täydentävänä argumenttina toimii reseptioesteettinen näkökulma, jossa korostuu lukijan oma kokemusmaailma lähtökohtana tekstin ymmärtämiselle ja tulkinnalle (Iser). Teorian osana on myös sukupuolen merkitystä kirjallisuudessa käsittelevä artikkeli (Weigel) ja kaksi Ulla Hahnin (FT) esseetä omasta suhtautumisestaan runoihin, sekä runouden persoonallisuusrakenteita käsittelevät teoriaosuudet (Zymner ja Burdorf). Tutkielmassani runot analysoidaan yksitellen ensiksi sanojen, metaforien ja motiivien osalta, ja toiseksi tehdään muotoanalyysi. Tämän jälkeen kustakin runosta tehdään tulkinta, jonka jälkeen runon persoonallisuudet ja niiden väliset suhteet tulkitaan. Kaksi ensimmäistä runoa ovat niin sanottuja minä-runoja, joissa esiintyy vain minä-puhuja, sekä motiivisanoja ”runous”, ”sanat” ja ”kirjoittaminen”. Neljä muuta runoa sisältävät sinä-persoonan. Minä-runot tulkitaan Zymnerin (2009) teorian pohjalta, jossa minä-puhujat on tyypitelty neljään kategoriaan. Sinä-runot tulkitaan ensin yleisesti, jonka jälkeen keskitytään runon minän ja sinän esiintymistapaan runossa, sekä niiden välisen vuorovaikutuksen luonteeseen ja laatuun (taustana Burdorfin ja Weigelin teoriatekstit). Tulkinnoista saatiin lopputuloksiksi, että kirjailijan ikä on vaikuttanut hänen kirjoittamiensa runojen yleiseen tunnelmaan ja niiden minä-hahmoihin. Minä-runoissa näkyy selvästi minä-puhujan suhde kieleen ja runouteen. Sinä-runoissa minä-puhujalla on usein keskeisempi rooli kuin sinä-hahmolla. Minä-puhuja on useammin aktiivisempi runon tapahtumissa kuin sinä-hahmo, ja hahmojen sukupuolta ei useimmissa runoissa pystytä määrittelemään yksiselitteisesti. Kaikissa runoissa sinä-hahmolla on suuri vaikutus minä-puhujaan. Vaikutus voi olla luonteeltaan positiivista tai negatiivista, ja persoonallisuuksien välisellä dynaamisella suhteella on tärkeä asema runon merkityksen tulkitsemisessa.

Ziel der Arbeit ist es, die sechs Hauptfiguren der weltweit populären amerikanischen Serie Friends mithilfe C. G. Jungs Analytischer Psychologie zu analysieren und herauszufinden, ob sich der Erfolg der Serie wissenschaftlich begründen lässt. Außerdem werden die Figuren als Schattenfiguren analysiert. Der Untersuchungsgegenstand umfasst die zehn Staffeln der Serie Friends. Weil die Figuren sich in Hinsicht ihres Benehmens kaum im Verlauf der Serie entwickeln, werden in der Analyse Beispiele von allen zehn Staffeln verwendet. Zur Analyse des Verhaltens der Figuren werden die Theorien der allgemeinen Einstellungstypen, der psychischen Grundfunktionen und der Funktionstypen Jungs verwendet. Andere zentrale Begriffe sind das Bewusstsein und das Unbewusste. Außerdem wird der Archetypus des Schattens zur Deutung der Wirkung der Figuren auf den Zuschauer angewendet. Die Arbeit geht von der Voraussetzung aus, dass Texte und Filme bzw. TV-Serien als Reflektionen von psychologischen Vorgängen beobachtet werden können. Die Methode ist C. G. Jungs Analytische Psychologie und die Werke von Jung bilden die theoretische Grundlage der Arbeit. Am Anfang der Arbeit dient die schriftliche Darstellung einer Folge der Serie als Einführung in das Thema und danach werden die Figuren vorläufig beschrieben. Zudem werden in der Analyse ausgewählte Zitate aufgeführt und Geschehnisse geschildert, um die Figuren möglichst bildhaft darzustellen. Weil die Figuren sehr übertriebene Charaktere sind, lassen sie sich relativ leicht Jungs psychologischen Funktionstypen zuordnen. Außerdem lassen sie sich als Schattenfiguren interpretieren. Die Figuren repräsentieren die unbewusste Seite bzw. die Schattenseite des Menschen. Weil die Figuren in Friends von den Normen der Gesellschaft abweichen, berühren sie das Unbewusste des Zuschauers und bieten ihm eine Erleichterung. Diese wird als eine kathartische Wirkung der Serie betrachtet. Bei der Analyse erwiesen sich die Jung’schen Kategorien als durchaus brauchbar für die Deutung literarischer Figuren. Es wird aber die Schlussfolgerung gezogen, dass die Theorie der Funktionstypen in Hinsicht der allgemeinen Einstellungen erweitert werden kann; Nach Jung ist das Individuum entweder extravertiert oder introvertiert und die Hauptfunktion wird nur in einer Einstellung angewendet. Im Verlauf der Analyse hat es sich ergeben, dass sich das Individuum zwischen zwei Polen der Introversion und Extraversion bewegen kann. Außerdem bleibt noch zu berücksichtigen, dass die Figuren neben ihren Hauptfunktionen eine Hilfsfunktion haben. / Työn tarkoituksena on analysoida suositun amerikkalaisen Frendit-sarjan päähahmoja psykoanalyytikko C. G. Jungin teorioiden pohjalta ja selvittää, voiko sarjan suosiota perustella tieteellisin keinoin. Hahmoja analysoidaan Jungin psykologisten tyyppien pohjalta ja lisäksi hahmoja tarkastellaan varjohahmoina. Koska hahmojen käyttäytyminen pysyy samana koko sarjan ajan, analyysissä käytetään esimerkkejä kaikista sarjan kymmenestä tuotantokaudesta. Hahmojen käyttäytymisen analysoimisessa käytetään Jungin näkemystä introversiosta ja ekstraversiosta, psyykkisistä perusfunktioista ja funktiotyypeistä. Muita keskeisiä teoriakäsitteitä ovat tiedostettu ja tiedostamaton. Hahmojen käyttäytymisen analysoinnin jälkeen hahmojen vaikutusta katsojaan analysoidaan Jungin arkkityyppeihin kuuluvan varjon avulla. Työssä lähdetään olettamuksesta, että tekstejä ja tv-sarjoja voidaan tutkia psyykkisten ilmiöiden heijastumina. Tutkimusmenetelmänä toimii Jungin analyyttinen psykologia, ja Jungin teokset muodostavat työn teoreettisen pohjan. Yhden jakson kirjallinen kuvaus työn alussa toimii johdantona aiheeseen, minkä jälkeen hahmot kuvaillaan alustavasti. Jotta hahmoista muodostuisi kattava kuva, analyysissä käytetään valikoituja sitaatteja ja esimerkkejä sarjan tapahtumista, joissa hahmojen keskeiset luonteenpiirteet tulevat hyvin esiin. Koska sarjan hahmot ovat hyvin karrikoituja ja liioiteltuja tyyppejä, heidät on suhteellisen helppo luokitella Jungin psykologisten funktiotyyppien kategorioihin. Tämän lisäksi heidät voidaan tulkita varjohahmoiksi. Hahmojen lapsellisuus ja primitiivisyys nykyajan sivistyneeseen ihmiseen verrattuna johtavat hahmojen tarkasteluun ihmisen varjopuolina. Koska sivistyneessä yhteiskunnassa on epätoivottua käyttäytyä normien vastaisesti ja koska hahmot poikkeavat suuresti yleisesti hyväksytyistä normeista, voidaan ajatella, että hahmot vetoavat katsojan tiedostamattomaan puoleen. Tällä tavoin sarjan ja katsojan välistä suhdetta voidaan tarkastella katharsiksena, psyykkistä puhdistusta edistävänä prosessina. Analyysissä Jungin kategoriat psyykkisistä funktiotyypeistä osoittautuivat tarkoituksenmukaisiksi kirjallisten hahmojen tulkinnassa. Tutkimuksen tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että funktiotyyppien teoriaa voidaan laajentaa ekstraversion ja introversion kannalta; Jungin mukaan yksilö on joko enemmän ekstravertti tai introvertti ja käyttää pääfunktiotaan vain toisessa näistä suuntautumisvaihtoehdoista. Analyysissä paljastui, että yksilön toiminta voi vaihdella näiden kahden suuntautumisvaihtoehdon välillä. Tutkimatta jäi, onko sarjan hahmoilla pääfunktionsa lisäksi vielä jokin apufunktio.

Today’s western society sees women as powerless and incapable and men as dominant leaders in any given situation. These stereotypes of men and women are often reflected as expectations of how men and women should behave and carry themselves. Women are expected to stay quiet and men are expected to take charge regardless of the situation at hand. These expectations further prevent opportunities for both men and women in working life, for example. They also cloud people’s ability and willingness to look at people as individuals. The purpose of this current study is to question these stereotypes that are based on gender and show that gender is only a social role people play in everyday situations. This study will examine the conversational behaviour of men and women from Teen Mom 2 in conflict situations with the help of transcriptions.

In dieser Kandidatenarbeit werden die Lieder Dalai Lama und Rosenrot der deutschen Band Rammstein und die Gedichte Erlkönig und Heidenröslein von dem deutschen Dichter Johann Wolfgang von Goethe untersucht. Das Ziel ist herauszufinden, ob die Lieder Rammsteins Adaptionen von den Gedichten von J.W. Goethe sich als Adaptionen betrachten lassen. Alle Werke werden literaturwissenschaftlich analysiert, damit die Adaptionsanalyse möglich wäre. Zum Beispiel werden die Allegorien, Symbole und andere Elemente der Bildhaftigkeit in den Werken gründlich vorgestellt. Zusätzlich zu der Bildhaftigkeit werden auch solche wesentliche Begriffe wie ‚Text‘, ‚Lyrik‘ und ‚Motiv‘ erklärt. Dann werden diese Elemente mithilfe der Theorie der Adaption miteinander verglichen, um zu verstehen, welche Elemente ähnlich oder unterschiedlich sind. Im Rahmen der in dieser Arbeit benutzten Theorie der Adaption ist es davon möglich zu schließen, ob Rammsteins Lieder Adaptionen von J.W. Goethes Gedichten sind. / Tässä kandidaatintyössä tutkitaan saksalaisen yhtye Rammsteinin kappaleita Dalai Lama ja Rosenrot ja saksalaisen runoilija Johann Wolfgang von Goethen runoja. Tavoitteena on selvittää, voidaanko Rammsteinin kappaleita pitää J.W. Goethen runojen adaptaatioina. Kaikki teokset analysoidaan kirjallisuusteoriallisesti, jotta adaptaatioanalyysi olisi mahdollinen. Esimerkiksi teosten allegoriat, symbolit ja muut kielikuvalliset elementit esitellään perusteellisesti. Kielikuvallisuuden lisäksi selitetään myös keskeiset termit ’teksti’ ’lyriikka’ ja ’motiivi’. Tämän jälkeen näitä elementtejä vertaillaan teosten kesken adaptaatioteorian avulla, jotta ymmärretään, mitkä elementit ovat samankaltaisia tai erilaisia. Tämän opinnäytetyön yhteydessä käytetyn adaptaatioteorian pohjalta on siten mahdollista tehdä päätelmä, ovatko Rammsteinin kappaleet J.W. Goethen runojen adaptaatioita.

Assessment of students is an important part of current education system, but the opinions of students regarding assessment have not been studied much. This study was based on a questionnaire aimed at students of Oulu University that asked them about their grades, the change of those grades and most importantly for this study, their general opinion of grades, and set out to examine how those opinions compare to the current methods of assessment. The approach chosen was qualitative content analysis, and theoretical background consisted of the Common European Framework for language competence, national and university curriculums, sociological views on what assessment is, and studies on the effects of grades on students. The results from 39 students were analysed and contrasted with the theoretical background, and a division between proponents of numbered grades and pass/fail system was found. Those in favour of numbered grades valued them for the feedback on their knowledge it gave, and those in favour of pass/fail system felt that it encouraged more understanding of the subject matter. Ultimately however, both sides saw learning and assessment in a very stereotypical fashion, where the passively acquired knowledge was assessed by the teacher in a final exam. / Opiskelijoiden arviointi on tärkeä osa nykyistä koulutusmallia, mutta opiskelijoiden mielipidettä arvioinnista ei ole tutkittu paljoa. Tämä tutkimus analysoi Oulun yliopiston opiskelijoille suunnattua kyselyä arvosanoista, niiden muutoksesta ja tutkimuksen kannalta olennaisimpana heidän yleisiä mielipiteitään arvosanoista. Näitä mielipiteitä verrattiin nykyisiin arvioinnin menetelmiin. Vastauksia käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, ja teoreettiseksi taustaksi valittiin kielitaidon Eurooppalainen viitekehys, yleiset ja yliopistojen opetussuunnitelmat, sosiologinen näkökulma arviointiin sekä tutkimuksia arvosanojen vaikutuksista oppilaisiin. 39 opiskelijan vastaukset analysoitiin teoreettista taustaa vasten, ja ero numeeristen arvojen ja hyväksytty/hylätty mallien kannattajien välillä löytyi. Numeeristen arvojen kannattajat arvostivat niiden antamaa palautetta omasta osaamisestaan, kun taas hyväksytty/hylätty mallin kannattajat kokivat mallin kannustavan syvempään ymmärtämiseen. Kuitenkin molemmat puolet esittivät oppimisen ja arvioinnin hyvin stereotyyppisellä tavalla, missä opettaja arvioi oppilaiden passiivisesti omaksuman tiedon lopputentin kautta.

The use of online language-learning tools for independent learning has been growing in the past years thanks to free websites and applications like Duolingo. The overall objective of this thesis is to demonstrate how the users of Duolingo constitute a growing community of practice. Through a qualitative study, this thesis explores the content of Duolingo’s main discussion section to locate typical activities that communities do to develop their practice. For the purpose of this study, a survey was also conducted among Duolingo users to determine if these activities were reflected in their answers about their own experience among the community.

Die vorliegende Arbeit unternimmt den Versuch, die Bedeutung und Funktionalität von solartechnischen Keywords als ein Teil der Suchmaschinenoptimierung zu untersuchen. Suchmaschinenoptimierung wiederum ist ein Gebiet des Marketing, dessen Bedeutung für Unternehmen immer wichtiger wird. Es geht bei der Suchmaschinenoptimierung darum, mehr Internetnutzer dazu zu bringen, die gewünschte Webseite eines Unternehmens zu besuchen. So befasst sich diese Arbeit mit a) den Möglichkeiten des Internets für Unternehmen, die neue Kunden finden wollen, b) mit der Anwendung von Solartechnik in der Erzeugung von erneuerbaren Energien und schließlich c) mit einer Untersuchung von sog. Suchwörtern keywords aus dem Bereich der Solartechnik. Suchwörter sind die Wörter, die ein Internetnutzer in eine Suchmaschine eintippt, wenn er nach Informationen im Internet sucht. Häufig benutzte Suchwörter in einem bestimmten Themenbereich zu kennen, bildet somit den Ausgangspunkt, eine erfolgreiche und einfach auffindbare Webseite zu gestalten und erfolgreiche Marketingaktivitäten im Internet durchzuführen. Aus finnisch- und deutschsprachigen Magazinen wurden insgesamt 1047 solche Wörter und Produktbezeichnungen der Solartechnik gesammelt, die möglicherweise gute Keywords wären. Erst wurden die am meisten vorgekommenen finnischen Wörter mit den passendsten deutschen Solartechnik-Begriffen gepaart, dann wurden die ausgewählten deutschen Termini genauer untersucht. Dazu wurden drei verschiedene Analyse-Softwares verwendet: der Keyword-Planer von Google, die Software Majesticseo und zuletzt eine kostenpflichtige Analyse-Software der Firma Moz. Es hat sich herausgestellt, dass in den schriftlichen Quellen viel benutzte, populäre solartechnische Bezeichnungen nicht unbedingt in der Rolle eines Keywords beim Onlinemarketing effektiv sind. Die Analyse von einer genau sortierten und begrenzten Anzahl an solartechnischen Keywords hat klare Hinweise darauf gegeben, dass Firmen ihre Kunden im Internet mit anderen Termini ansprechen müssen als in den herkömmlichen Medien, wie z.B. Magazinen. Unternehmen sollten vor allem auf die Fachsprachlichkeit vs. Gemeinsprachlichkeit von solartechnischen Keywords achten. Diese Studie hat auf einer Mikroebene einzelne Empfehlungen zum Gebrauch von solartechnischen Keywords gegeben; auch wurden solche Termini aus dem Korpus herausgefiltert, die als ungeeignet einzustufen waren, weil diese Wörter offensichtlich keine Kunden auf eine Webseite bringen können. Auf einer allgemeineren Ebene, oder Makroebene hat diese Arbeit die Gegenüberstellung von herkömmlichem Marketing und dem Onlinemarketing diskutiert. Anhand zeitgemäßen Quellen wurde festgestellt, dass Unternehmen die Möglichkeiten des Onlinemarketings nur begrenzt ausnutzen können. Es besteht offensichtlich ein Bedarf an zusätzlicher Forschung in den Bereichen Suchmaschinenoptimierung und Keywords, insbesondere wenn Firmen sich als Ziel setzen, internationale Kunden im Internet anzusprechen. / Pro gradussani tutkin erilaisten aurinkoteknisten laitteiden nimityksiä ja niiden käyttökelpoisuutta avainsanoina internetmarkkinoinnissa. Aurinkoteknisillä laitteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia yksityisille kuluttajille tarkoitettuja laitteita, joiden avulla tuotetaan joko sähköä tai lämpöä. Työni taustalla on oman yksityisen rakennushankkeen toteuttaminen vuosina 2008–2010. Energiatehokkaaseen passiivitalo-konseptiin keskittyneen rakennushankkeen myötä minulle selvisi, että kuluttajille suunnatussa markkinointiviestinnässä esiintyy runsaasti epäjohdonmukaista ja harhaanjohtavaa terminologiaa aurinkoteknisiin laitteisiin liittyen. Avainsanat liittyvät olennaisella tavalla hakukoneoptimointiin. Internet tuo koko ajan uusia mahdollisuuksia yrityksille siinä, millä keinoilla tuotteita ja palveluja voidaan kuluttajille markkinoida. Hakukoneoptimoinnin menetelmin ja keinoin voidaan lisätä yrityksen sivuille löytävien potentiaalisten asiakkaiden määrää ja yhtenä keskeisenä osa-alueena laajassa hakukoneoptimoinnin keinovalikoimassa ovat juuri avainsanat. Ne ovat niitä sanoja ja termejä, joita kuluttajat käyttävät tietoa etsiessään. Kun yritykset tunnistavat ja tiedostavat oman toimialansa eniten käytetyt avainsanat, niin internetissä tapahtuva markkinointi, onlinemarkkinointi on tehokkaampaa ja osuvampaa. Työni käsittelee kaiken kaikkiaan kolmea eri laajempaa osa-aluetta, jotka yhdessä muodostavat sen kokonaisuuden, jota olen tutkinut: a) internetin tarjoamat mahdollisuudet yritysten markkinoinnille, b) aurinkoenergian merkitys uusiutuvien energiamuotojen yhä laajenevassa käytössä ja c) avainsanojen merkitys ja niiden valinta aurinkoteknisten laitteiden markkinoinnissa. Keräsin suomen- ja saksankielisten rakennusalan lehtien sisällöistä, yli 4300 sivun aineistosta yhteensä 1047 erilaista aurinkotekniikan termiä, joiden toimivuutta internetmarkkinoinnissa halusin tutkia. Erilaisten rajausten jälkeen päädyin analysoimaan tarkemmin pientä määrää avainsanoja. Tutkimuksessa hyödynsin Google AdWords-ohjelmaan kuuluvaa avainsanatyökalua ja kahta muuta internetmarkkinoinnissa käytettävää analysointityökalua: Majesticseo-ohjelmaa ja Moz Standard Pro-lisenssiä. Työssäni pystyin selkiyttämään aurinkoteknisistä laitteista käytettäviä nimityksiä itse laatimani taksonomian avulla. Kielitieteellisesti orientoituneen teoriataustan ja internetmarkkinoinnissa käytettävien analysointiohjelmistojen limittäisellä soveltamisella sain selville, mitkä aurinkotekniset avainsanat todennäköisimmin tuovat lisää kävijäliikennettä sellaisen yrityksen internetsivuille, joka haluaa markkinoida aurinkotekniikkaa kuluttajille saksankielisellä markkina-alueella. Nämä olivat mikrotason tuloksia. Työ nosti esille myös niitä ongelmia, joita yritykset kohtaavat laajemmalla ylätasolla, makrotasolla: nopeasti kehittyvä sähköinen viestintä ja markkinointi vaativat osaamista ja kouluttautumista, jotta liiketoiminnassa voidaan saavuttaa kilpailukykyä internetmarkkinoinnin keinoilla. Onlinemarkkinointi, sen osana hakukoneoptimointi ja sen osana avainsanat ovat selvästikin sellaisia aihepiirejä, joissa jatkotutkimukselle on tarvetta.

The role of information technology has been growing in the field of education. Mobile technology enables learning in and out of the traditional classroom setting, bridging the gap between formal and informal learning. Gamified applications seek to make second language learning as enjoyable as playing a video game. With its large user base, Duolingo has quickly become one of the most popular ways of learning languages online. This pro gradu thesis studies the Android smartphone version of Duolingo. The aim is to explore different language learning affordances in Duolingo from the viewpoint of the sociocultural theory and its ecological perspective. Special attention will be paid to affordances in gamification, language learning activities, and aspects of peer-to-peer interaction. Education-related studies in computer-assisted language learning, mobile technologies, and gamification are used to support these theories for a more comprehensive analysis. The phenomenographical method will be used in the analysis of the application. Duolingo itself is the data with Spanish for English speakers as the example language. Screenshots of the application and excerpts from the comment section will be used as examples in the analysis. The analysis shows Duolingo having numerous affordances for language learning that align with the sociocultural theory of language learning and its ecological perspective. The most notable affordances were related to learning in the zone of proximal development (ZPD) through assisted learning with other users, and developing language awareness by discussing the exercises. However, from the perspective of the language learning theories in question, Duolingo has also certain constraints. The method of communication does not support assisted learning on all levels, and the spaced repetition that the exercises are based on seems to discord with the sociocultural and ecological theories that seek social and meaningful interaction. The results suggest that from a sociocultural and ecological standpoint, Duolingo can be appropriate as a supportive tool alongside other forms of learning. These findings can be significant to those interested in studies on mobile-assisted language learning (MALL) or the use of gamification in language education. They show that Duolingo aligns with the SCT and its ecological perspective in many respects. Language educators can use these results in considering the role of mobile applications in their pedagogy from a general perspective. The strength of this study lies in its direct phenomenographical description, which allows the researcher to collect data while developing and improving the theoretical background simultaneously. Due to the nature of qualitative research, further studies would be required in order to gain a wide generalisability of the results. Future studies could be directed towards the community of Duolingo and the nature of peer support among learners. / Tietotekniikan rooli opetuksessa on ollut jo pitkään kasvussa. Mobiiliteknologia mahdollistaa oppimisen niin perinteisessä luokkaopetuksessa kuin sen ulkopuolellakin, mikä häivyttää rajaa muodollisen ja epämuodollisen oppimisen välillä. Pelillistämistä hyödyntävät sovellukset pyrkivät tekemään vieraan kielen oppimisesta yhtä viihdyttävää kuin videopelien pelaamisesta. Duolingo on suurella käyttäjäkunnallaan kasvanut lyhyessä ajassa yhdeksi suosituimmista tavoista opetella kieliä verkossa. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Duolingo-sovelluksen Android-älypuhelinversiota. Sen tavoitteena on tutkia Duolingon erilaisia affordansseja (toiminnan mahdollisuuksia) kielen oppimiselle sosiokulttuurisen kielenoppimisteorian ja sen ekologisen lähestymistavan perspektiivistä. Erityishuomiota on kiinnitetty niihin affordansseihin, joita pelillistäminen, kielenoppimisaktiviteetit ja oppijoiden välinen vuorovaikutus tarjoavat. Oppimiseen liittyviä tutkimuksia tietokoneavusteisesta kieltenopetuksesta, mobiiliteknologiasta ja pelillistämisestä on käytetty edellä mainittujen teorioiden tukena, tarkoituksena parantaa analyysin kattavuutta. Sovelluksen kuvaamiseen on käytetty fenomenografista menetelmää. Tutkimuksen aineistona toimii Duolingo itsessään, ja esimerkkikielenä käytetään espanjaa englantia puhuville. Analyysissä esimerkkeinä käytetään kuvakaappauksia sovelluksesta ja otteita tehtävien kommenttiosion keskusteluista. Analyysi osoittaa, että Duolingossa on lukuisia sellaisia affordansseja kielen oppimiseen, jotka ovat samassa linjassa sosiokulttuurisen teorian ja sitä tukevan ekologisen perspektiivin kanssa. Näistä merkittävimmät affordanssit liittyivät oppimiseen lähikehityksen vyöhykkeellä käyttäjien avustaessa toisiaan oppimisessa, sekä kielitietoisuuden kehittymiseen oppijoiden keskustellessa tehtävistä. Tietyt piirteet Duolingossa ovat kuitenkin edellä mainittujen oppimisteorioiden valossa rajoittavia. Sovelluksen viestintämahdollisuudet eivät tue avustettua oppimista kaikilla tasoilla, ja aikavälikertaukseen perustuva harjoittelu (eng. spaced repetition) ei vaikuttaisi täsmäävän sosiokulttuurisen ja ekologisen näkemyksen kanssa, joissa tavoitellaan sosiaalista ja tarkoituksenomaista vuorovaikutusta. Tulokset viittaavat siihen, että ko. teorioiden näkökulmasta tarkasteltuna Duolingon voidaan katsoa soveltuvan muita oppimisen muotoja tukevaksi oppimistyökaluksi. Tutkielman tulokset voivat hyödyttää mobiili-avusteisen tai pelillistetyn kielenoppimisen tutkimuksista kiinnostuneita. Ne osoittavat Duolingon olevan monella tapaa samassa linjassa sosiokulttuurisen kielenoppimisteorian ja sen ekologisen näkökulman kanssa. Kielenopettajat voivat käyttää tuloksia kun he pohtivat yleisesti mobiilisovellusten roolia pedagogiikassaan. Tämän tutkielman vahvuus on fenomenografian suoran kuvaamisen metodissa, joka antaa tukijalle vapauden kerätä aineistoa ja kehittää teoreettista viitekehystä samanaikaisesti. Laadullisen tutkimuksen luonteen takia tuloksia ei voida yleistää laajasti ilman lisätutkimuksia. Jatkotutkimukset voitaisiin kohdentaa Duolingon käyttäjäyhteisöön ja oppijoiden välisen vertaistuen luonteeseen.