Tutkin kandidaatintutkielmassani espanjalaisen au pairin tuottamia direktiivejä ja suomalaisen lapsen vastauksia niihin. Tarkastelen aineistostani nousseita tapauksia multimodaalisina kokonaisuuksina, eli huomioin puheen lisäksi tutkittavien kehonkielen. Tarkoituksenani on selvittää, millaisista multimodaalisista kokonaisuuksista aikuisen tuottamat direktiivit muodostuvat, ja miten lapsi vastaanottaa direktiivit. Tarkastelen tutkimusaineistoani keskustelunanalyyttisin keinoin. Aineistoni on kymmenen minuutin pituinen videotallenne, jonka toimijoina ovat au pair ja kaksi lasta. Keskityn tarkastelemaan au pairin ja vanhemman lapsen välistä vuorovaikutusta. Olen poiminut aineistostani neljä esimerkkitapausta, jotka esittelen analyysiosiossa. Erittelen esimerkeistä au pairin tuottamat direktiivit ja lapsen reaktiot niihin. Tutkielmani tulokset osoittavat, että au pairin tuottamiin direktiiveihin kuuluu useimmiten kehollinen liike. Kielellinen ja kehollinen osuus muodostavat tiiviin yksikön eikä niitä voi yleensä erottaa toisistaan. Lapsi vastaa tavallisesti au pairin tuottamiin direktiiveihin toiminnalla. Vastauksiin ei siis tyypillisesti kuulu lainkaan puhetta.

Tutkin kandidaatintutkielmassani suurten kerrostaloasuntojen myynti-ilmoitusten diskursseja ja myynti-ilmoituksissa käytettäviä adjektiiveja. Yhdistelen tutkimuksessani kriittistä diskurssianalyysia, sisällönanalyysia ja semantiikkaa. Tutkimukseni aineistona on 67 internetissä olevaa asuntomyynti-ilmoitusta, jotka olen tallentanut tietokoneelleni. Aineistossani aktivoituu viisi diskurssia, jotka ovat asunnon viihtyisyys, asunnon koko, asunnon käytännöllisyys, kunto ja remontit sekä sijainti. Lisäksi olen tutkinut, millaisia adjektiiveja asuntomyynti-ilmoituksissa käytetään. Olen havainnut, että asuntoja kuvataan myynti-ilmoituksissa hyvin positiivisilla adjektiiveilla.

Tutkielmassani tarkastelen Kainuun murresanastoa verbien osalta. Tutkin, ovatko aineistossa esitetyt verbien merkitykset yhteneviä lähteiden kanssa, millaisia verbit ovat alkuperältään ja mainitaanko lähteissä lekseemin esiintymisalueeksi Kainuun murrealue. Tarkastelussa ovat siis verbien merkitykset, etymologia ja levikki. Kainuun murre tutkimuskohteena on minulle luonteva valinta, sillä olen kyseiseltä murrealueelta kotoisin ja murteet ovat aina kiinnostaneet minua. Kiinnostukseni Kainuun murretta kohtaan on juuri sen vuoksi vahva, että siinä on minulle sekä tuttuja että entuudestaan tuntemattomia piirteitä. Toinen peruste tutkia aihetta on yleinen mielenkiinto murteita kohtaan niin maallikoiden kun kielitieteilijöidenkin keskuudessa. Kainuun murrealue kuuluu savolaismurteisiin ja edelleen itämurteisiin. Murrealueen keskeisimpiä piirteitä ovat muun muassa pitkän a:n ja ä:n diftongiutuminen, diftonginreduktio ja jälkitavujen a-loppuisien vokaaliyhtymien laventuminen. Aineistoni on Minna ja Maiju Seppäsen kokoamasta Pienestä Kainuun murteen verbisanastosta, jossa on 133 verbiä merkityksineen ja esimerkkeineen. Sanaston kerääminen on aloitettu vuonna 2002 ja jatkuu yhä. Sanasto perustuu tekijöiden havaintoihin lähinnä kotimurteestaan perustuen etupäässä Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueen murteeseen. Omaksi aineistokseni valikoituu 21 liikkumista ja paikallaan olemista ilmaisevaa murreverbiä. Aihepiirin mukaan rajaamisen lisäksi suljen aineistosta pois kaikki yleiskieliset sanat. Tutkielmani on teoriataustaltaan sosiolingvistista tutkimusta, tarkemmin alalajiltaan sanastontutkimusta. Sosiolingvistiikka on 1950-luvulla alkunsa saanut tutkimussuuntaus, joka tutkii kielen yhteyksiä yhteiskuntaan. Sanastontutkimus taas tutkii kielen sanoja, sanojen keskinäisiä suhteita ja sanojen suhdetta kielenulkoiseen maailmaan. Sanastontutkimuksessa on erilaisia osa-alueita, joista keskityn omassa tutkielmassani etymologiaan ja sanasemantiikkaan. Tutkimuksessani menettelen seuraavalla tavalla: Jaan murresanaston verbit ryhmiin, joista valitsen kaksi, joihin kuuluvat liikkumista ja paikallaan olemista ilmaisevat verbit. Karsin pois kaikki yleiskieliset verbit, jolloin 30 sanasta jää aineistokseni 21. Vertaan verbeille aineistossa esitettyjä merkityksiä sanakirjoissa kuvattuihin merkityksiin. Lisäksi tutkin lähteiden avulla sanojen etymologiaa ja levikkiä. Levikin suhteen kiinnitän erityisesti huomiota siihen, kerrotaanko sanan esiintyvän Kainuun murrealueella. Muodostan tutkimukseni tuloksista lopuksi johtopäätöksiä ja esittelen päätelmiäni muun muassa siitä, miksi kaikista sanoista ei löydy tietoja esimerkiksi etymologian suhteen. Aineiston 21 verbistä yhdeksällä on lähteiden kanssa täsmäävä merkitys. Lähteissä voi olla myös muita niin yhteneviä kuin poikkeaviakin merkityksiä. Viiden verbin kohdalla merkitykset ovat lähellä toisiaan, mutta eivät täysin yhtenevät. Neljän sanan merkitykset eroavat merkittävästi lähteistä, kun taas kolmelle lekseemille merkityksiä ei ole lainkaan saatavilla. 11 verbiä, eli hieman yli puolet, mainitaan lähteissä Kainuun murrealueella esiintyviksi murresanoiksi. 10 sanan kohdalla Kainuun murrealuetta ei mainita tai verbin esiintymisalueesta ei löydy tietoja. Vain yhdeksälle verbin etymologia oli mahdollista selvittää. Viiden etymologia palautuu suomen sukukieliin, yhden ruotsiin ja kolmen alkuperä on todennäköisesti suomen kieli.

Tutkin kandidaatintutkielmassani persoonapronominien variaatiota Pielaveden murteessa. Tässä tutkielmassa tarkastelen erityisesti monikon ensimmäistä, monikon kolmatta ja yksikön ensimmäistä persoonaa. Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja Pielaveden murre kuuluu pohjoissavolaisiin murteisiin. Aineistoni koostuu SKNA:n neljästä murretallenteesta, jotka sisältävät neljän eri informantin puhetta. Informanteista kaksi on naisia ja kaksi miehiä. Tallenteet ovat vuosilta 1961 ja 1970, ja kaikki informantit ovat syntyneet 1800-luvun lopulla. Tarkoitukseni tutkimuksessani on selvittää, millaisia persoonapronominivariantteja Pielaveden vanhaa paikallismurretta puhuvat käyttävät ja esiintyykö sukupuolten välillä erilaista variaatiota. Tutkimukseni edustaa perinteistä dialektologiaa ja sosiolingvististä variaationtutkimusta. Dialektologisen näkökulman tutkimukseen tuo se, että tutkin vanhaa paikallismurretta. Sosiolingvistinen edustus näkyy puolestaan siinä, että tutkin kielenpiirteen variaatiota yksilöiden välillä. Aineiston perusteella Pielaveden vanhaa paikallismurretta puhuvat käyttävät pohjoissavolaisille murteille tyypillisiä persoonapronominivariantteja, eikä eri sukupuolten ja yksilöiden välillä esiinny juuri lainkaan variaatiota. Monikon kolmannen persoonan edustus informanteilla on yksinomainen variantti ne. Myös monikon ensimmäisen persoonan variantti myö esiintyy yksinomaisena varianttina. Yksikön ensimmäinen persoonapronomini on ainoa, jossa informanttien välillä esiintyy vaihtelua.

Thesis--Helsingfors. / Extra t.p. with thesis statement laid in. Summary in English. Bibliography: p. 274-275.

Thesis--Helsinki. / Extra t.p. with thesis statement inserted. Bibliography: p. [248]-262.

Dissertation--Stockholms universitet, 2007. / Includes bibliographical references (p. 217-230).

Thesis--University of Helsinki.

Thesis--Univ. of Helsinki.

Diss.--Jyväskylä, Finland. / Extra t.p., with thesis statement, inserted. Bibliography: p. 195-199.