Abstract The general aim of this research was to explicate what kind of a process ‘doing things differently’ in the context of literacy practices is from the teacher agency perspective. The research was based on development work on literacy practices, which I as a teacher-researcher conducted in a Finnish first grade classroom during one school year. I based the new literacy practices on the concepts of a broad conception of text and the communicative view of language presented in the Finnish national core curriculum 2004. The new practices mirrored the affordances of ‘new literacies’ involving use of technology, diversified texts and collaborative learning. They deviated from the traditional Finnish ones, which are based on the use of text- and workbooks and teacher-directed interaction, and therefore their implementation brought forth a change process. The meaning was not only to challenge the prevailing practices content and mode wise, but also to transform the social structures of the classroom community towards being more pupil-centred. It became evident that my agency involved the change in organising the possibilities for new kinds ways of working. The change also influenced my subjective level of being a teacher. The act of ‘doing things differently’ became a reflective learning process for me involving a struggle against traditional practices. The social structures changed in connection with literacy practices towards increased pupil participation and emancipation. The teacher agency transformed from instructor to guide, offering the pupils opportunities for learning. The findings showed that the change in the literacy practices was based on the choices I as a teacher made during the process, creating in this way a style for it. The style was characterized by relativity and ‘becoming’, as well as by the need for both professional and personal support. The experiences of these kinds of change processes are currently topical in Finland. This is especially because there is a new curriculum coming out in 2016 and the principles and contents in it will emphasize the use of new technologies and their benefits towards practices and collaborative learning in even more extensive scale than the current one. Educators need knowledge of what kind of process the implementation of these principles and contents will be and what kinds of professional learning it involves. / Tiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tarkentaa tekstitaitojen käytänteiden muutosprosessi opettajan toimijuuden näkökulmasta. Tutkimus perustuu kehittämistyölle, jonka minä opettaja-tutkijan roolissa toteutin suomalaisella ensiluokalla lukuvuoden ajan. Tekstitaitojen käytänteiden kehittämistyö perustui Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 laajaan tekstikäsitykseen ja yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Tältä perustalta luodut käytänteet sisälsivät monilukutaidollisia ulottuvuuksia rakentuessaan erilaisten tekstien ympärille ja sisältäessään teknologian käyttöä ja yhteistoiminnallisia työskentelytapoja. Nämä käytänteet poikkesivat perinteisistä suomalaisista käytännöistä, jotka enimmäkseen perustuvat opettajajohtoiseen työ- ja oppikirjojen käyttöön. Tarkoituksena oli siis sekä muuttaa tekstitaitojen käytänteiden sisältöä ja välineitä, että myös vaikuttaa luokkahuoneyhteisön sosiaalisiin rakenteisiin oppilaskeskeisyyttä lisäämällä. Tutkimusprosessin aikana kävi selväksi, että toimijuuteni oli tärkeä osa työskentelytapojen mahdollisuuksien järjestelyissä, mutta muutos vaikutti myös subjektiiviseen käsitykseeni itsestäni opettajana. Muutostyöstä tuli minulle reflektiivinen oppimisprosessi, jossa pyrin pois perinteisistä käytännöistä. Prosessin aikana luokkayhteisön sosiaaliset rakenteet muuttuivat tekstitaitojen käytänteiden mukana kohti kasvavaa oppilaiden osallisuutta ja emansipatorista vuorovaikutusta. Opettajan toimijuus muuttui ohjaavaksi, tarjoten oppilaille mahdollisuuksia oppimiseensa. Tulokset antavat ymmärtää, että muutos muotoutui prosessin aikana tekemistäni valinnoista, jotka loivat muutokselle omaleimaisen toteutuksen. Tätä omaleimaista toteutusta karakterisoi monitasoisesti suhteellisuus ja ’joksikin tulemisen’ käsite sekä opettajan ammatillisen ja henkilökohtaisen tuen tarve muutostyössä. Kokemukset tekstitaitojen käytänteiden muutosprosessista ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia Suomessa, sillä uusi opetussuunnitelma tullessaan voimaan 2016 painottaa monilukutaitoa. Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset tarvitsevat tietoa siitä, millainen prosessi uusien käytänteiden toteuttaminen on luokkahuoneyhteisön tasolla ja millaista ammatillista oppimista prosessi opettajalta vaatii.

Abstract Impulse radio ultra-wideband (IR-UWB) technology, due to its baseband signaling, potentially offers a low cost, low complexity and low power consumption option for different short range sensor network applications. These sensor networks can be applied to many kinds of future implementations, including the Internet of Things (IoT) applications. In the medical and healthcare context, the term wireless body area network (WBAN) is often used, but, as mentioned, the wireless technology itself can be applied to any kind of body, e.g., to car or robot body networks. This thesis studies IR-UWB receivers’ performances in different hospital environment channel models by means of computer simulation. The main focus is on receivers that are capable of detecting the signals specified either in the IEEE 802.15.4-2015 or in the IEEE 802.15.6-2012 standards. The used channel models from two independent research groups include both on-body to on-body and on-body to off-body scenarios in different hospital environments. The evaluations and comparisons of various receivers include energy detector (ED) and rake receivers, the latter with both selective- and partial-rake structures. One of the studied receiver structures is further analyzed as it was noticed that the simulation results did not correspond to the assumed theoretical bit error probability (BEP) curves. Along the standards based studies, some modifications are also suggested for the two existing IR-UWB standards for increased compatibility and improved performance. One of the propositions resulted a Patent Cooperation Treaty (PCT) patent application. Additionally, an extensive survey is provided offering a compilation which includes presentations of IR-UWB research by other researchers, existing standards’ IR-UWB physical layer (PHY) specifications and the main global regulations concerning UWB. / Tiivistelmä Erittäin laajakaistainen impulssiradioteknologia (IR-UWB) tarjoaa potentiaalisen vaihtoehdon yksinkertaisille, edullisille ja matalan tehonkulutuksen omaaville lähetin-vastaanotin-ratkaisuille, jotka soveltuvat lyhyen kantaman sensoriverkkoihin. Nämä sensoriverkot ovat monikäyttöisiä soveltuen esimerkiksi tulevaisuuden esineiden internetin (IoT) tiedonsiirtoratkaisuiksi. Esimerkiksi sairaanhoidon ja terveydenhuollon asiayhteyksissä käytetään monesti termiä langaton kehoverkko (WBAN), joka voidaan asentaa monenlaisiin eri sovelluskohteisiin kuten autoon tai vaikkapa robotin "keholle". Tässä väitöskirjassa on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla erilaisten IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä sairaalaympäristöä mallintavissa radiokanavissa. Tutkimuksen painopiste on vastaanottimissa, jotka kykenevät vastaanottamaan joko IEEE 802.15.4-2015- tai IEEE 802.15.6-2012-standardeissa määritellyn signaalin. Sairaalaympäristöä mallintavat radiokanavat perustuvat kahden toisistaan riippumattoman tutkijaryhmän mallinnuksiin, jotka sisältävät sekä keholta-keholle että keholta-kehon ulkopuolelle -radiokanavamallit. Energiailmaisin (ED) ja erilaiset harava-vastaanottimet ovat niitä vastaanotinrakenteita, joita tähän väitöskirjaan kuuluvissa artikkeleissa on arvioitu ja vertailtu. Yhtä vastaanotinrakennetta on myös analysoitu tarkemmin, kun havaittiin, etteivät kyseistä rakennetta koskevat simulaatiotulokset vastanneet oletettuja teoreettisia bittivirhetodennäköisyyksiä. Tutkimuksessa kehitettiin lisäksi olemassa olevien standardien ratkaisuihin liittyviä parannusehdotuksia, joita esitettiin muutamissa tähän väitöskirjaan sisällytetyissä artikkeleissa. Yhdestä ehdotuksesta tehtiin myös PCT-sopimuksen alainen patentointihakemus. Lisäksi yhdessä tähän väitöskirjaan sisällytetyssä artikkelissa on paitsi laaja kirjallisuuskatsaus sisältäen katsauksen muiden tekemiin IR-UWB- tutkimuksiin, myös olemassa olevien standardien fyysisten kerroksien määritykset koskien IR-UWB-teknologiaa ja tärkeimmät maailmanlaajuiset UWB-tekniikkaa koskevat signaalin tehotiheysmääräykset.

Abstract The aim of the study was to describe Finnish patients' experiences of the regulation of personal privacy in hospital with the concept 'personal space'. The central topics of interest included the personal space and it's preservation. The right of self-determination while inpatients in hospital enables the patient to preserve personal space. Patients' experiences of personal space and it's preservation were examined by describing the significance of the preservation of personal space, other factors connected with personal space preservation, patients' means to protect their personal space preservation in the interaction with nursing staff, and the tactile, auditory, visual, and olfactory failure of personal space preservation. Patients' personal space was observed from the point of view of triangulation, and quantitative and qualitative data were integrated in the research. The purpose was to provide fresh knowledge in Finnish nursing science on patients' personal space and it's preservation in hospital, as well as to introduce the factors and concepts connected with the phenomenon of personal space to a wider public. The research material was collected in the internal medicine wards of a university hospital. The collection of data was carried out by means of a structured interview (N = 250) and the observation (N = 25) of interactive situations between patients and nursing staff. The structured questions of the interviews were analysed in the software SPSS for Windows 10.1.2. The results were presented as frequency and percentage distributions. The averages used were the mean, the mode, and the median. Cross-tabulation and Spearman's correlation coefficient were used to find out the correlation between variables. The significance of sum variables measuring auditory, visual, and olfactory invasion was tested by means of the t-test on independent groups, the one-way variance analysis, Mann-Whitney's U-test, and χ2-independence test. The open questions of the interviews and the observations were analysed with deductive-inductive content analysis. Patients' right of self-determination in relation to the nursing procedures on their own body was best implemented among the young and more educated patients. The patients protected their personal space with verbal messages related to pain and the right of self-determination, and with non-verbal messages related to body positions, gestures, expressions, eye contact as well as its avoidance, and to the use of hospital screens. The screens were used for the protection of one's own privacy and intimacy, but also for the protection of co-patients' privacy and intimacy. For the majority of the patients, the inviolability of their tactile and olfactory space were particularly important. The personal space had been invaded tactily, auditorily, and olfactorily. Significant factors affecting the experience of personal space were the patient's sex and age, the size of the patient room, the patient's coping capability in hospital, the number of treatments, and mood during hospitalisation. The failure of personal space preservation made the patients feel, above all, hurt and treated as objects. The patients found it justified for the nursing staff to touch them when assisting, but also thought that unnecessary extra taction does not belong to nursing practice. Taction by the nursing staff was mainly experienced as gentle and pain-reactive, as well as respectful of the patient's body. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten potilaiden kokemuksia yksityisyyden säätelystä sairaalassa henkilökohtaisen tilan avulla. Mielenkiinnon kohteina olivat henkilökohtainen tila ja sen säilyminen. Potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen hoidon aikana mahdollistaa henkilökohtaisen tilan säilymisen. Potilaiden kokemuksia henkilökohtaisesta tilastaan ja sen säilymisestä selvitettiin kuvaamalla henkilökohtaisen tilan säilymisen merkityksellisyyttä, henkilökohtaisen tilan säilymiseen yhteydessä olevia tekijöitä, potilaiden keinoja suojata henkilökohtaisen tilansa säilyminen ja henkilökohtaisen tilan säilymisen taktiilista, auditiivista, visuaalista ja olfaktorista epäonnistumista. Potilaan henkilökohtaista tilaa tarkasteltiin triangulaation näkökulmasta ja tutkimuksessa yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineisto. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta suomalaista hoitotieteellistä tietoa potilaan henkilökohtaisesta tilasta ja sen säilymisestä sairaalassa sekä tehdä tunnetuksi henkilökohtaisen tilan ilmiöön liittyviä tekijöitä ja käsitteitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikan vuodeosastoilla. Aineisto kerättiin strukturoidulla haastattelulla (N = 250) ja havainnoimalla (N = 25) potilaan ja hoitotyöntekijän välisiä vuorovaikutustilanteita. Haastattelujen strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS for Windows 10.1.2 -ohjelmalla. Tulokset esitettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina. Keskilukuina käytettiin keskiarvoa, moodia ja mediaania. Muuttujien välisten riippuvuuksien selvittämiseksi käytettiin ristiintaulukointia ja Spearmanin korrelaatiokerrointa. Auditiivista, visuaalista ja olfaktorista loukkaamista mittaavien summamuuttujien merkitsevyyden testaamiseksi käytettiin riippumattomien ryhmien t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja χ2-riippumattomuustestiä. Haastattelujen avoimet kysymykset ja havainnoinnit analysoitiin deduktiivis-induktiivisella sisällön analyysillä. Potilaiden itsemääräämisoikeus suhteessa omaa kehoa koskeviin hoitotoimenpiteisiin toteutui parhaiten nuorten ja enemmän koulutettujen potilaiden kohdalla. Potilaat käyttivät henkilökohtaisen tilansa suojaamiseksi erilaisia kipuun ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä verbaalisia viestejä ja kehon asentoihin, eleisiin, ilmeisiin, katsekontaktiin ja sen välttämiseen sekä väliverhojen käyttämiseen liittyviä nonverbaalisia viestejä. Väliverhoja käytettiin suojaamaan omaa yksityisyyttä ja mahdollistamaan oma intimiteettisuoja, mutta myös suojaamaan potilastoverin yksityisyyttä ja mahdollistamaan hänelle intimiteettisuoja. Potilaat kokivat merkityksellisenä erityisesti taktiilisen ja olfaktorisen tilan säilymisen loukkaamattomana. Henkilökohtainen tila oli tullut loukatuksi taktiilisesti, auditiivisesti ja olfaktorisesti. Henkilökohtaisen tilan kokemiseen merkityksellisenä olivat yhteydessä potilaan sukupuoli, ikä, potilashuoneen koko, selviytymiskyky sairaalassa, hoitokertojen määrä ja mieliala sairaalassa. Henkilökohtaisen tilan säilymisen epäonnistuminen aiheutti potilaille etenkin pahaa mieltä ja itsen kokemista esineeksi. Potilaat oikeuttivat hoitotyöntekijän kosketuksen autettaessa, mutta turha ja ylimääräinen kosketus ei kuulu hoitotyöhön. Hoitotyöntekijän kosketus koettiin pääasiallisesti hellävaraiseksi, kivut huomioon ottavaksi ja kehoa kunnioittavaksi ja arvostavaksi.