• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 1
  • 1
  • 1
  • Tagged with
  • 3
  • 3
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
1

Geomorfologická interpolace vrstevnic nad nepravidelnou trojúhelníkovou sítí / Geomorphological contour interpolation over triangulated irregular network

Morávek, Andrej January 2012 (has links)
The aim of this master thesis is to create an application to generate smooth contours with the method of non-linear, so-called geomorphological interpolation over triangulated irregular network using patch technique. The introductory part consists of the state of art in the field of patch modelling and description of georelief in the form of digital terrain models. The core of the work comprises the mathematical background of Bézier triangle patches using barycentric coordinates and interpolation techniques with definition of continuity. The main contribution is a proper algorithm of balanced patch smoothing in order to generate smooth contours as form of georelief representation. Description of linear contour interpolation over triangulated irregular network as a method of indirect geomorphological interpolation is also part of the core. Finally, the last part describes the implementation of algorithms that forms the application, presents and evaluates the results on synthetic and real data.
2

Social cartographies of internationalization of higher education in Canada:a study of exceptionalist tendencies and articulations

Suša, R. (Rene) 05 December 2016 (has links)
Abstract This research project explores how notions of Canadian exceptionalism are being challenged and/or reproduced in responses of students of seven Canadian universities to a survey related to internationalization of higher education. The study analyses data from surveys (n=1451) completed by undergraduate students in different disciplines collected between 2013 and 2015. This data is part of a larger database of surveys that was developed within the Ethical Internationalization in Higher Education (EIHE) research project (2012–2016). This research adopts a mixed-methods approach to the analysis of quantitative and qualitative data. A post-representational approach to the methodology of social cartography is used to map two facets of the data. These facets are the general discursive field in which various exceptionalist tendencies are being contested and/or reproduced, and the multiple dimensions of articulations of exceptionalist tendencies. Canadian exceptionalism is in this research understood as a complex set of self-constitutive discursive practices, policies, self-perceptions and assumptions that simultaneously affirm and construct an imaginary of Canadian society and Canadian nationals as morally, ethically and culturally superior by exalting both the nationals’ and the nation-state’s inherent character as already good global citizens. Exceptionalism is used as an umbrella term that joins together several problematic aspects of unexamined ennobled narratives about the nation and national subjects. In this research the concept of exceptionalism is developed by drawing on multiple critiques of different aspects of liberal subjectivities. The findings suggest that exceptionalist tendencies and articulations can be observed in the responses of both international and Canadian students. They also suggest that while critical thinking and engagement with diversity are valued highly by almost all students, the responses in the survey exhibit a high level of ambivalence in terms of how (and to what extent) critical thinking is deployed, while diversity is often constructed in commodified ways that seem to indicate a desire for consumption of the Other’s difference for personal and/or national benefit. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kanadalaista poikkeuksellisuutta koskevien käsitysten haastamista ja/tai toisintamista seitsemän kanadalaisen yliopiston opiskelijoiden vastauksissa kyselyyn, joka liittyi korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Aineisto (n=1451) on kerätty eri alojen kandidaattivaiheen opiskelijoilta vuosina 2013–2015 ja se on osa laajempaa Ethical Internationalization in Higher Education (EIHE) -projektissa (2012–2016) syntynyttä kyselytietokantaa. Tutkimuksessa hyödynnetään monimenetelmällistä lähestymistapaa laadullisen ja määrällisen aineiston analyysiin. Aineistoa kartoitetaan kahdesta näkökulmasta jälkiedustuksellisen sosiaalisen kartografian avulla. Nämä näkökulmat ovat 1) yleinen diskursiivinen kenttä, jossa erilaisia poikkeuksellisuuden tendenssejä haastetaan ja/tai toisinnetaan ja 2) poikkeuksellisuuden tendenssien artikulaatiot ja niiden moninaiset ulottuvuudet. Kanadalainen poikkeuksellisuus ymmärretään tässä tutkimuksessa monimutkaiseksi rakennelmaksi itseään toteuttavia diskursiivisia käytäntöjä, toimintatapoja sekä ihmisten käsityksiä ja oletuksia itsestään, jotka samanaikaisesti vahvistavat ja rakentavat kuvitelmaa kanadalaisesta yhteiskunnasta ja Kanadan kansalaisista moraalisesti, eettisesti ja kulttuurisesti ylempiarvoisina ihmisinä ylistämällä kansalaisten ja kansallisvaltion luonnetta luonnostaan hyvinä maailmankansalaisina. Poikkeuksellisuutta käytetään ylemmän tason terminä, joka nostaa esiin useita ongelmallisia näkökulmia tutkimattomiin kansakuntaa ja kansalaisia koskeviin ylevyyden narratiiveihin. Poikkeuksellisuuden konseptia rakennetaan tässä tutkimuksessa viimeaikaisen liberaalin subjektiivisuuden eri näkökulmia koskevan kritiikin pohjalta. Tulokset viittaavat siihen, että poikkeuksellisuuden tendenssejä ja artikulaatioita esiintyy sekä ulkomaisten että kanadalaisten opiskelijoiden vastauksissa. Vaikka tulosten perusteella lähes kaikki opiskelijat arvostavat vastauksissaan kriittistä ajattelua ja moninaisuuden kohtaamista, vastauksista välittyy hyvin ristiriitainen näkemys siitä, miten (ja missä määrin) kriittistä ajattelua lopulta hyödynnetään. Tällöin diversiteetti jäsentyy usein kulutushyödykkeen tavoin osoittaen ilmeistä halua käyttää toisen erilaisuutta oman ja/tai kansallisen edun hyväksi.
3

Ympäristön ja ihmisen suhteen muuttuminen Perämeren rannikolla varhaismodernina aikana:makrofossiilitutkimus kasvien käytöstä muuttuvassa maailmassa

Tranberg, A. (Annemari) 15 May 2018 (has links)
Abstract The purpose of this study is to look at the plant use on the coast of the Bothnian Bay and especially the changes that have taken place in the era of modernization. What changes do we see in the use of grave plants? How did urbanization influence everyday plant use? How did garden culture and food culture influence external contacts? The households surveyed were located on Keskikatu, Tornio, from the end of the 17th century to the beginning of the 19th century. As a reference, to the early modern households, I have studied the use of grave plants of the east coast of the Bothnian Bay. The results are based on the archaeological excavation results of the cemeteries and the inventories under the churches. The burials under the floors of the Tornio, Kempele, Keminmaa and Haukipudas churches have been dated to the 17th to 19th centuries. The results of archaeological excavations at the Iin Hamina and Manamansalo cemeteries indicate the region's medieval graves. The burials from Oulu Cathedral cemetery represent the 17th and 18th centuries, respectively. The gardening of the 18th century is a sign of a modern relationship with nature and, as part of urbanization, a key feature of modernization. The garden culture was visible earlier in the late 17th century and especially in 18th century Tornio and the northernmost parts of Sweden in structures and plans. New architectural currents were also introduced to Tornio in the form of urban plans, and features of classicalism were introduced during the 1700s, but some not until the next century. Ideas largely reached the North thanks to lively trade relations. Even though new commodities - ideas and materials - were wanted, appeared more in desires and plans than in practice. This is reflected in both food culture and garden culture. Foreign plants, medicines or foods were replaced by local plants. The availability of materials defined ownership in Tornio, and the disclosure of one's own ethnic or class identity was not so important in a small community. The manifestations of city identity were a new type of diet and a city garden. The early modern manifestation of nature is a form garden. During the 1700s and 1800s, the town garden grew into a more aesthetic park-like part of the city. In burial ceremonies, different customs and traditions mixed with each other and the origin of the meanings sometimes became obscured. In graves, new plants and artificial decorations were introduced alongside local plants. The 1700s were also central to this change. In the 19th century, burials were associated with indoor flowers and increasingly strong species of origin. There are long traditions in certain graves that follow neither cultural boundaries nor geographical, temporal or religious environments. These include, for example, the use of spruce twigs (Picea abies) and birch bark (Betula). The choice of plants, both in everyday life and in celebrations, began to emphasize individual focus and versatility. Spruce, birch, juniper (Juniperus communis) and raspberry (Rubus idaeus) remained in the life and death of the northern people, as medicines, decorations, food, spices, odours, structures and symbols. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kasvienkäyttötapoja Perämeren rannikolla ja erityisesti niiden muutoksia modernisaatioon liittyen. Mitä muutoksia hautakasvien käytössä näkyy? Miten kaupungistuminen vaikutti arjen kasvienkäyttöön? Millä tavalla puutarha- ja ruokakulttuuri saivat vaikutteita ulkoa tulevista kontakteista? Tutkimuksen kohteena olevat kotitaloudet sijaitsivat Keskikadulla, Torniossa, 1600-luvun lopusta 1800-luvun alkuun. Vertailukohteena olen tutkinut kasvien käyttöä Perämeren itärannikon hautauksissa. Tulokset perustuvat hautausmaiden arkeologisiin kaivaustuloksiin sekä kirkkojen alla tehtyihin inventointeihin. Tornion, Kempeleen, Keminmaan ja Haukiputaan kirkkojen lattioiden alle tehdyt haudat on ajoitettu 1600- ja 1800-luvuille. Arkeologisten kaivausten tulokset Iin Haminan ja Manamansalon hautausmailla kertovat alueen keskiaikaisista haudoista. Oulun tuomiokirkon hautauksien tutkimustulokset edustavat vastaavasti 1600–1700-lukuja. 1700-luvun puutarhaharrastus on merkki uudenlaisesta luontosuhteesta. Kaupungistumisen osana se on modernisaation keskeinen piirre. Puutarhakulttuuri oli aikaisemmassa vaiheessaan 1600-luvun lopulla ja erityisesti 1700-luvulla Torniossa ja pohjoisimmissa osissa Ruotsia näkyvillä rakenteiden ja suunnitelmien kautta. Myös uudet arkkitehtoniset virtaukset tuotiin Tornioon ensin kaupunkisuunnitelmien muodossa ja klassismin piirteet tulivat käyttöön pitkin 1700-lukua; osa vasta seuraavalla vuosisadalla. Ideat saavuttivat pohjoisen suhteellisen nopeasti vilkkaiden kauppasuhteiden ansiosta. Uudet hyödykkeet – ideat ja materiaalit – vaikka haluttuja olivatkin, esiintyivät enemmän toiveina ja suunnitelmina kuin käytäntönä. Tämä näkyy sekä ruokakulttuurissa että puutarhakulttuurissa. Vieraita kasveja, lääkkeitä tai ruokia korvattiin kotoisilla kasveilla. Torniossa materiaalien saatavuus määritteli omistamista, eikä oman etnisen tai luokkaidentiteetin julkituominen ollut pienessä yhteisössä niin tärkeää. Kaupunki-identiteetin ilmentymiä olivat uudenlainen ruokavalio ja kaupunkipuutarha. Varhainen modernin luontosuhteen ilmentymä on muotopuutarha. Kaupunkipuutarha, joka oli ollut tunnusomaista kaupungeissa jo keskiaikana, jalostui 1700- ja 1800-lukujen aikana esteettisemmäksi, puistomaiseksi kaupungin keskeiseksi osaksi myös Torniossa. Hautaamisessa eri tavat ja perinteet sekoittuivat keskenään ja merkitysten alkuperä hämärtyi. Hautakasveissa paikallisten kasvien rinnalle tuli uusia kasveja ja keinotekoisia koristeita. 1700-luku on tässäkin muutoksessa keskeinen. 1800-luvulla hautaamisen yhteyteen tulivat sisäkukat ja yhä vahvemmin alkuperältään vieraat lajit. Tiettyjen hautakasvien kohdalla on nähtävissä pitkiä perinteitä, jotka rikkovat kulttuurirajoja, sekä maantieteellisessä, ajallisessa että uskonnollisessa ympäristössä. Tällaisia ovat esimerkiksi havujen ja tuohen käyttö. Kasvien valinnassa, sekä arjessa että juhlassa, alkoi korostua yksilökeskeisyys ja monipuolisuus, joita vahvisti varallisuus. Kuusi, koivu, kataja ja vadelma - pysyvät pohjoisen väen elämässä ja kuolemassa, niin lääkkeinä, koristeina, ruokana, mausteina ja hajuina kuin rakenteina ja symboleinakin.

Page generated in 0.0588 seconds