Abstract The aim of this study was to examine the way students use mobile phones and web-based learning environment, the development of professional skills during on-the-job learning, and the way the use of learning technologies and the development of professional skills change during the study. The theoretical framework of the study was built around a social cognitive theory of learning, and design research was used as a research method. The study was carried out in a vocational college of Oulu during 2005–2006. A research data consists of interviews of altogether twenty (20) students, data which originated from the use of learning technology, and notes of the researcher. The data was analyzed using qualitative content analysis. The results showed that mobile phone’s call and message functions were used chiefly for maintaining interaction between the students during the periods of on-the-job learning. Mobile phone’s photograph and video functions were used for describing work, work environments and work-related events, and for describing objects and devices of the work. The students used web-based learning environment mainly for writing learning diaries. The students formed four (4) different user groups depending on how they used learning technology. The user groups formed were active users of communication functions, the active users of photograph and video functions, average users of technology, and passive users of technology. The use of mobile phones and web-based learning environment supports students’ social interaction, memory, and information processing, factors which all enhance learning. Photographs the students took during their on-the-job learning periods captured information which they could utilize later if necessary. The students reported that during their on-the-job learning period they had learned basic knowledge and skills relevant to their work, gained routines and certainty, acquired situation-specific operational skills and wider, more profound knowledge. As to the development of professional skills, the learning of wider and more profound knowledge underwent the most marked changes. Those who were the active users of message functions reported having acquired the widest and most profound knowledge. The use of teaching technology can be said to increase the sociability of on-the-job learning as well as the possibilities of tutoring. Demand for self-direction in learning, and autonomy of reflection also decline at the same time. In particular, the active and versatile use of teaching technology improves the conceptual understanding of a work, and the formation of situational-specific information. It also helps to form more comprehensive understanding of the work. / Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää työssäoppimista oppimismenetelmänä ja tutkia opetusteknologian käyttöä työssäoppimisessa. Tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttöä ja ammattitaidon kehittymistä teknologiatuetussa työssäoppimisessa sekä opetusteknologian käytön ja ammattitaidon kehittymisen muuttumista tutkimuksen aikana. Tutkimuksen oppimisteoreettisena perustana on sosiokognitiivinen oppiminen ja tutkimusmenetelmänä design-tutkimus. Tutkimus toteutettiin Oulun seudun ammattiopistossa vuosina 2005–2006. Tutkimusaineistona on kahdenkymmenen ammatillisen perustutkinto-opiskelijan haastatteluaineisto, opetusteknologian käytössä syntynyt aineisto sekä tutkijan muistiinpanot. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan oppilaat käyttivät matkapuhelimen puhelu- ja viestitoimintoja pääasiassa oppilaiden välisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen. Kuvaustoimintoja he käyttivät töiden ja tapahtumien sekä työkohteiden, -välineiden ja -ympäristön kuvaamiseen. Verkko-oppimisympäristöä oppilaat käyttivät pääasiassa päiväkirjojen kirjoittamiseen. Matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttö muuttui tutkimuksen aikana aktiivisemmaksi ja monipuolisemmaksi. Opetusteknologian käytön perusteella oppilaista muodostui neljä käyttäjäryhmää. Ne ovat viestitoimintojen aktiivikäyttäjät, kuvaustoimintojen aktiivikäyttäjät, teknologian keskivertokäyttäjät ja teknologian passiivikäyttäjät. Matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttöön sisältyviä oppimista tukevia tekijöitä olivat vuorovaikutuksen, muistitoimintojen ja tiedon prosessoinnin tukeminen. Oppilaiden työssäoppimisjaksolla ottamiin valokuviin tallentui myös tietoa, jota oppilaat pystyivät tarvittaessa myöhemmin hyödyntämään. Oppilaat kokivat oppineensa työssäoppimisjaksollaan työssä tarvittavia perustietoja ja -taitoja, rutiinia ja varmuutta, tilannekohtaisia toimintataitoja sekä aiempaa syvällisempää ja laajempaa tietoa. Ammattitaidon kehittymisessä tapahtui muutoksia tutkimuksen aikana eniten aiempaa syvällisemmän ja laajemman tiedon oppimisessa. Sen sijaan työssä tarvittavien perustietojen ja -taitojen oppimisessa ei tapahtunut muutoksia. Syvällisimmät ja laajimmat tiedot ilmaisivat oppineensa viestitoimintojen aktiivikäyttäjät. Tulosten perusteella opetusteknologian käyttö lisää työssäoppimisen sosiaalisuutta ja ohjausmahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, joissa oppilaat tekevät työtä yksin ilman ohjaajan jatkuvaa läsnäoloa. Samalla oppimisen itseohjautuvuuden ja itsenäisen reflektion vaatimus pienenee. Opetusteknologian aktiivinen ja monipuolinen käyttö parantaa erityisesti opittavien töiden käsitteellistä ymmärtämistä, tilannesidonnaisen tiedon luomista sekä kokonaisuuksien muodostumista.

Abstract Acute rhinosinusitis (ARS) is a common condition often treated with antibiotics, even though the cause is usually viral. Despite the commonness of ARS, there is limited evidence on the development and diagnosis of bacterial cases. So far, we lack prospective studies where the bacterial cause would have been confirmed with a bacterial culture of the paranasal sinus aspirate. The purpose of the study was to investigate the course of ARS with a prospective inception cohort study among young adults with ARS, using sequential and standardized methods. To differentiate viral and bacterial ARS, maxillary sinus aspiration and a bacterial culture were used as a reference standard for bacterial ARS. Fifty conscripts with ARS were recruited between February and April 2012. Eight patients (16%) had a positive culture from the maxillary sinus aspirate at 9–10 days and thus, had bacterial ARS. Viral and bacterial coinfection resulted in extensive paranasal mucosal abnormalities and increased symptoms during the episode. The paranasal mucosal abnormalities developed rapidly and remained relatively constant during the episode in both bacterial and non-bacterial ARS. A change in inflammatory biomarker levels indicated both local and systemic inflammatory responses, which were strongest at the onset of symptoms. Symptoms or their changes were of little use in diagnosing bacterial ARS, but secretion seen in the nasal cavity, posterior pharynx or middle meatus predicted bacterial ARS quite well. These results suggest that bacterial infection may modify symptoms and paranasal abnormalities already at the beginning of an ARS episode, although the spread of paranasal abnormalities may not be an etiological factor in the development of bacterial ARS. ARS involves local and systemic inflammatory responses, which are strongest at the beginning of the episode. Examination of the nose and throat is recommended for diagnosing bacterial ARS. / Tiivistelmä Nenän äkillinen sivuontelotulehdus on tavallinen tauti, jonka hoitoon käytetään paljon antibiootteja, vaikka sen aiheuttaja on useimmiten virus. Bakteerin aiheuttaman tautimuodon kehittymisestä ja diagnostiikasta ei ole julkaistu tutkimuksia, joissa potilaita olisi seurattu taudin alusta lähtien ja bakteerin olemassaolo olisi varmistettu nenän sivuontelosta otetulla bakteerinäytteellä. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää nenän äkillisen sivuontelotulehduksen kulkua käyttämällä toistuvia, standardisoituja menetelmiä. Bakteerin aiheuttama tauti todettiin poskiontelopistolla ja bakteeriviljelyllä. Tutkimukseen osallistui viisikymmentä (50) äkilliseen ylähengitystieinfektioon sairastunutta varusmiestä keväällä 2012. Kahdeksalla (16 %) potilaalla todettiin bakteerin aiheuttama tauti poskiontelopiston avulla 9–10 päivää oireiden alkamisen jälkeen. Viruksen ja bakteerin sekainfektio aiheutti laajemmat sivuonteloiden tulehduslöydökset ja voimakkaammat oireet kuin pelkän viruksen aiheuttama tauti. Sivuonteloiden tulehduslöydökset kehittyivät nopeasti ja pysyivät sekä bakteerin että viruksen aiheuttamassa taudissa varsin muuttumattomina. Tulehdusmerkkiaineiden muutokset osoittivat sekä paikallisen, että yleisen tulehdusreaktion, jotka olivat voimakkaimmillaan taudin alussa. Oireet tai niissä taudin aikana tapahtuneet muutokset eivät osoittautuneet hyviksi merkeiksi bakteerin aiheuttaman taudin toteamiseksi, mutta eritteen näkyminen nenässä, nielussa tai keskikäytävässä ennakoi hyvin bakteerin aiheuttaman sivuontelotulehduksen toteamista. Bakteeri saattaa vaikuttaa oireisiin ja sivuonteloiden tulehduslöydöksiin jo nenän äkillisen sivuontelotulehduksen alussa, mutta tulehduslöydösten laajuus ei välttämättä liity bakteerin aiheuttaman taudin kehittymiseen. Nenän äkilliseen sivuontelotulehdukseen liittyy paikallinen ja yleinen tulehdusreaktio, jotka ovat voimakkaimmillaan taudin alussa. Potilaan nenän ja nielun tutkiminen on tärkeää bakteerin aiheuttaman nenän sivuontelotulehduksen toteamiseksi.

Abstract Transgenic mice were used to evaluate the roles of collagens XV and XVIII in retinal vessel development and to examine the roles of collagen XV and laminin α4 in peripheral nerve development and function. Also, in vitro methods were used to study the functions of recombinant, full-length human collagen XV produced in insect cells. The lack of collagen XVIII alone was found to result in overproliferation of astrocytes in the mouse retina and deficient vascularization of the retina, which was ultimately rescued by the persistent hyaloid vessels. VEGF mRNA expression was appropriately regulated in the retina of the collagen XVIII deficient mice, which also showed reduced susceptibility to oxygen-induced neovascularization. Lack of collagen XV alone had no obvious effect on the mouse eye, but an abnormal migration of astrocytes onto the persistent hyaloid vessels could be seen in mice lacking both collagens XVIII and XV. Recombinant full-length human collagen XV was seen in rotary shadowing EM as an extended protein with numerous kinks and a globular domain at its N-terminus. The mean length of the molecules was 241 nm and they had a tendency to form aggregates. Collagen XV attaches to the collagen binding region of fibronectin and to a lesser extent to vitronectin and laminin. It was rapidly bound to cultured cells with a staining pattern co-localizing with fibronectin. Collagen XV was also found to inhibit the adhesion and migration of cells in vitro. Lack of collagen XV in mice was found to result in ultrastructural abnormalities in the sciatic nerves, such as polyaxonal myelination and more loosely packed C-fibres, mild impairment of BM assembly and mild motor dysfunction with a lower sensory nerve conduction velocity. Polyaxonal myelination and a failure in the segregation of axons were evident in laminin α4 null mice, which also had diminished amounts of C-fibres, BM abnormalities, diminished myelin and a greater myelin period compared with wild-type mice. They performed poorly in the round beam test and showed diminished compound muscle action potentials. A simultaneous lack of collagen XV and laminin α4 resulted in a permanent defect in the segregation of axons and C-fibre development. The performance of the double null mice on the round beam was poor relative to the other genotypes. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjatyössä on tutkittu kollageenien XV ja XVIII merkitystä silmän verkkokalvon verisuonituksen kehittymiselle sekä kollageeni XV:n ja laminiini α4:n merkitystä ääreishermon kehittymiselle ja toiminnalle käyttäen hyväksi muuntogeenisiä hiiriä. Lisäksi tässä työssä on käytetty in vitro –menetelmiä hyönteissoluissa yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotetun kollageeni XV:n toiminnan tutkimiseksi. Kollageeni XVIII:n puutteen todettiin johtavan verkkokalvon astrosyyttien määrän lisääntymiseen sekä verkkokalvon suonituksen kehittymiseen epänormaalilla tavalla lasiaissuonista, jotka eivät olleetkaan hävinneet kehityksen aikana. VEGF:n lähetti-RNA:n ilmentyminen oli asianmukaisesti säädelty eri verkkokalvon alueilla kollageeni XVIII:n suhteen poistogeenisillä hiirillä, joilla kehittyi myös vähemmän uudissuonia matalalle hapen osapaineelle altistamisen jälkeen. Kollageeni XV:n puute ei johtanut havaittaviin muutoksiin silmässä, mutta molempien kollageenien XV ja XVIII puuttuessa havaittiin silmässä epänormaalia astrosyyttien soluvaellusta lasiaissuonten päälle. Tässä väitöskirjatyössä osoitetaan, että yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotettu kokopitkä ihmisen kollageeni XV näytti elektronimikroskopiassa pitkältä molekyyliltä, jonka pituus oli keskimäärin 241 nm ja joka sitoutui helposti toisiin kollageeni XV -molekyyleihin. Kollageeni XV sitoutuu fibronektiinin kollageenia sitovaan osaan sekä vitronektiiniin ja laminiiniin. Viljeltyihin soluihin kollageeni XV sitoutui siten, että vasta-ainevärjäyksellä todettiin sen paikallistuvan samoille alueille fibronektiinin kanssa. Kollageeni XV:n todettiin myös vähentävän solujen kiinnittymistä ja liikkumista. Hiirissä kollageeni XV:n puutoksen todettiin johtavan iskiahermoissa polyaksonaaliseen myelinisaatioon, C-säikeiden lievään kehityshäiriöön, tyvikalvon koostumuksen häiriöön, lieviin motorisiin vaikeuksiin ja matalampaan tuntohermojen johtonopeuteen. Laminiini α4 –puutteisilla hiirillä oli todettavissa myös polyaksonaalista myelinisaatiota ja lisäksi häiriö aksonien erottelussa. Niiden hermoista löytyi myös tyvikalvon epämuodostumia, vähemmän myeliiniä ja C-säikeitä sekä suuremmat myeliinijaksot verrattuna villityypin hiiriin. Ne selviytyivät huonosti kävelytestissä ja niiden lihasten aktiopotentiaalit olivat pienemmät kuin kontrollihiirillä. Samanaikainen kollageeni XV:n ja laminiini α4:n puutos johti pysyvään aksonien erottelun ja C-säikeiden kehittymisen häiriöön. Kävelytestissä tuplapoistogeeniset hiiret selviytyivät huonoiten muihin genotyyppeihin verrattuna.

Abstract This study examines emerging service markets1 and creates a model to capture both the service provider’s activities within market development and the interplay between different market actors. This work aims to identify the key elements behind sustainable market development, specifically examining 1) market activities, 2) the role of innovation and 3) the necessary evolutionary factors, where a market consists of multiple buyers and sellers and comparable market offerings. The empirical part of the study is conducted in the form of a qualitative case study, which is used to analyse the dynamic nature of emerging market development. The study uses a multi-method approach to data collection to capture the market’s evolution and relationships between market actors. The study follows emerging energy saving market development taking the perspective of an Energy Service Company in Dubai. As the main outcome of the study, it is argued that the service provider needs to direct its activities to build those relationships necessary to gain market acceptance and a coherent market offering before it can truly exploit market opportunities. As a characteristic of an emerging market, different interpretations of an innovation increase market dynamics, which slows market acceptance. Therefore, the service provider’s innovation process needs to serve market needs first; later, when the market has evolved, the innovation process is divided into co-innovation and structured innovation. From the evolutionary point of view, many service markets need to be fostered by market actors, as well as needing government-built regulatory and market support mechanisms. This need is especially valid for services that have other societal goals beyond pure financial interests. For a new service provider, an understanding of emerging markets is essential to appropriately set expectations and to accurately plan for the timing and effort needed for market entry. 1 An emerging market in this study represents the market development phase that occurs when a market has been created. Markets are emerging everywhere regardless of country or other geographical area and should not be confused with developing country-related emerging markets. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja tutkii uusien markkinoiden kehittymistä erityisesti palveluliiketoiminnan ympärille, ja luo mallin, jolla voidaan tarkastella tällaisia markkinoita ja niiden kehittymistä. Mallissa huomioidaan palvelun tarjoajan aktiviteetit markkinoilla sekä vuorovaikutus muiden toimijoiden kanssa. Tutkimuksessa tunnistetaan keskeiset kehitysvaiheessa olevien markkinoiden elementit: 1) markkina-aktiviteetit, 2) innovaatio ja 3) kehittymisen edistämiseen liittyvät tekijät. Mallin mukaan nämä ovat edellytyksenä sille, että markkinoille muodostuu riittävä määrä sekä myyjiä että ostajia, jotta palvelutarjonnasta muodostuisi vertailukelpoista. Tämän tutkimuksen empiirinen osa on suoritettu laadullisena tapaustutkimuksena, jossa analysoidaan markkinoiden kehittymisen dynamiikkaa. Jotta markkinan kehittymistä ja markkinatoimijoiden välistä vuorovaikutusta voidaan tarkastella samanaikaisesti, on tutkimuksessa kerätty sekä haastattelu- että havainnointiaineistoa. Tutkimuksessa on seurattu kehityksen alkuvaiheessa olevan energiansäästömarkkinan kehittymistä ns. ESCO-palvelun tarjoajan näkökulmasta Dubaissa. Tutkimus osoittaa, että markkinoiden kehittymiseksi palvelun tarjoajan täytyy ensin keskittyä luomaan suhteet muihin markkinatoimijoihin, jotta yhdessä voidaan saavuttaa markkinoiden luottamus ja luoda yhteneväinen tarjonta, ennen kuin kilpaillaan markkinaosuuksista. Eri toimijoiden erilaiset tulkinnat markkinainnovaatiosta lisäävät dynamiikkaa ja vaikeuttaa markkinan yleistä hyväksymistä, jotka yhdessä siten hidastuttavat markkinan kehittymistä. Näistä syistä palveluntarjoajan tulisi kohdistaa innovaatioprosessinsa palvelemaan markkinan kehitystarpeita ensin ja vasta myöhemmin se voi keskittyä hyödyntämään mahdollisuuksia yhteiseen ja sisäiseen innovaatioon. Monet palvelumarkkinat vaativat kehittyäkseen toimijoita joiden tehtävä on pelkästään keskittyä edistämään markkinan kehitystä luomalla yhteisiä sääntely- ja tukimekanismeja. Nämä toimija ovat usein valtiollisia, erityisesti silloin kun markkinalla on myös yhteiskunnallisia tavoitteita, taloudellisten tavoitteiden rinnalla. Kehittyvät markkinat ja niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen uudelle palveluntarjoajalle on haasteellinen konteksti ja menestyminen edellyttää sekä odotusten että panostusten asettamista realistisesti, jotta kehittyvillä markkinoilla voidaan ylipäätään toimia.

Abstract This study aims to clarify the early development stages of technology intensive companies. The current literature does not offer an extensive review of stage perspectives for company growth – the overall picture of the field is somewhat vague. The evolution of this field remains unclear as well as the current state. Further, recent empirical stage models focusing on technology intensive companies have not been delineated. As companies move through their early stages, they face events which contribute to or detract from their aim. A study focusing on these events may provide fresh viewpoints for understanding the management processes. This study seeks to clarify how the literature describes the early stages of technology intensive companies, and what viewpoints are highlighted by the management as a company progresses through these sequences. This retrospective multiple case study clarifies the topic with two meta-analyses and a sequential incident study carried out in ten young technology intensive companies in Finland and Thailand. First, well covered areas, trends, and ideas for fresh approaches are studied through a meta-analysis of the past 60 years of literature focusing on stages of development. Based on recent empirical studies, a sequential self assessment framework is formed. Second, it is studied whether the case study methodology could be utilised to further clarify the early stages of technology intensive companies. Third, the experiences of ten case companies are reflected through the framework in order to test the framework, and to study what viewpoints these cases reveal about the early stages of technology intensive companies. This study provided an extensive review of the research focusing on the stages of development. A four-stage framework was found applicable for a self-assessment of the early stages in technology intensive companies, while ten case studies and cross case analysis provided partial support for the framework. In addition, this study provided many potential fresh viewpoints for a theory related to the early stages of technology intensive companies. These viewpoints are considered here as starting points for further research, which is expected to provide sufficient evidence for further modification of the framework. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kirjallisuus ei tarjoa kattavaa katsausta yrityksen kehitysvaiheita käsittelevästä tutkimuksesta – kokonaiskuva aiheesta jää jokseenkin epämääräiseksi samoin kuin alan kehitys ja nykytila. Lisäksi viimeaikaisten empiiristä aineistoa sisältävien vaihemallien tuloksia ei ole koottu yhteen. Varhaisissa kehitysvaiheissaan yritykset kohtaavat sekä tavoitteitaan edistäviä että estäviä tapahtumia. Tapahtumia tutkimalla on mahdollista nostaa esille tuoreita näkökulmia varhaisiin vaiheisiin liittyviin johtamisprosesseihin. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka teknologiayrityksen varhaiset kehitysvaiheet on kuvattu kirjallisuudessa ja mitä näkökulmia varhaisen kehityksen läpi käyneiden yritysten johto korostaa. Tämä takautuva monitapaustutkimus analysoi aihetta kahden meta-analyysin ja vaiheittain toteutetun kriittiset tapahtumat -menetelmän avulla. Tapaustutkimus suoritettiin kymmenessä suomalaisessa ja thaimaalaisessa yrityksessä. Ensiksi 60 edeltävää vuotta käsittävässä meta-analyysissä analysoitiin vaihemallien historia ja nykytila, trendit ja potentiaaliset ideat uusille lähestymistavoille. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten perusteella muodostettiin synteesi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointikehykseksi. Toiseksi tutkittiin voidaanko tapaustutkimusta hyödyntämällä edelleen selventää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kolmanneksi kymmenen tapausyrityksen kokemuksia peilattiin itsearviointikehykseen tarkoituksena testata kehystä ja analysoida mitä näkökulmia tapaukset paljastavat teknologiaintensiivisten yritysten varhaisista vaiheista. Tutkimus tarjosi laajan katsauksen yrityksen kehitysvaiheisiin keskittyvään tutkimuskenttään. Nelivaiheinen kehys todettiin soveltuvaksi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointiin teknologiaintensiivisissä yrityksissä – kymmenen tapausta ja näiden vertailu antoi osittaisen tuen tälle. Lisäksi tutkimus tarjosi useita uusia näkökulmia teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita käsittelevään teoriaan. Nämä näkökulmat toimivat lähtökohtana jatkotutkimuksille, joiden oletetaan tuovan riittävästi todistusaineistoa itsearviointikehyksen edelleenkehittämiseksi.