Abstract In this thesis, I investigate pupils’, parents’, and prospective language teachers’ changing understandings of language learning and teaching. Change is considered from the ecological perspective where language learning and teaching are seen as complex, at times chaotic, and gradually emerging through collaborative action and participation. Characteristic to the strategy of nexus analysis, the author – in the dual role of an English teacher and researcher – conducted the research interviews, made observations and collected multiple data during a longer period of time. The multimodal data were acquired from school, home and university language teacher education settings. Based on the observations of pupil activity during an international, virtual language project, two Finnish 12-year-old pupils were selected as research cases due to their different coping abilities. The thesis comprises of four articles and a summary. The first article (i) describes the starting point of the research, how the observations during the school project engaged the language teacher’s further interest, especially to see more closely what was going on in the pupils’ free time in the family environment, and further how the research process developed towards nexus analysis. Article (ii) examines multimodal affordances in the home as a ‘proximal zone of development’ for family members’ language learning. Article (iii) investigates the language teacher, the pupil and her parents (re)negotiating changing understandings of language learning in the home. The fourth article (iv) explores how language students negotiated their understandings of the ecological language learning approach applied to the school project. Collectively, the thesis describes how nexus analysis can be used as a methodological tool to open up a nexus of practice of (re)negotiating changing understandings concerning language learning and teaching. The study has implications for developing language learning and teaching as well as language teacher education. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastelen oppilaiden, vanhempien ja tulevien kieltenopettajien muuttuvia käsityksiä kielenoppimisesta ja -opetuksesta. Tutkimuksessa muutos ymmärretään ekologisena näkökulmana, jolloin kielenoppiminen ja -opetus nähdään monimutkaisena, ajoittain kaoottisena ja vähitellen yhteisöllisen toiminnan ja osallistumisen pohjalta syntyvänä prosessina. Neksusanalyysin tutkimusstrategian mukaisesti tutkimuksen tekijä – englannin opettajan ja tutkijan kaksoisroolissa – toteutti tutkimushaastatteluja, teki havaintoja ja keräsi moninaista aineistoa pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen multimodaalista aineistoa kerättiin koulusta, kotoa ja yliopiston kieltenopettajien koulutuksesta. Kieltenopiskelijoiden oppilaille toteuttaman kansainvälisen verkkoprojektin aikana tehtyjen havaintojen pohjalta kaksi 12-vuotiasta suomalaista oppilasta valittiin osatutkimuksiin erityyppisten toimintatapojensa vuoksi. Väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta sekä yhteenveto-osasta. Ensimmäinen artikkeli kuvaa tutkimuksen alkuvaihetta, kuinka kouluprojektin aikaiset havainnot kiinnittivät opettajan huomion ja kiinnostuksen selvittää tarkemmin, mitä oppilaiden vapaa-ajalla perheympäristössä tapahtui. Ensimmäinen osatutkimus suuntasi tutkimusprosessia etenemään neksusanalyysin strategian mukaisesti. Toinen osatutkimus käsittelee kodin multimodaalisia tarjoumia, jotka muodostivat lähikehityksen vyöhykkeen perheenjäsenten kielenoppimiselle. Kolmas osatutkimus tarkastelee kotivierailun aikana kielenopettajan, oppilaan ja tämän vanhempien kesken käytyä merkitysneuvottelua kielenoppimisen muuttuvista käsityksistä. Neljäs osatutkimus havainnollistaa, kuinka kieltenopiskelijat ottivat haltuunsa ekologisen kielenoppimisnäkemyksen, jota he sovelsivat oppilaille suunnittelemassaan ja toteuttamassaan kieliprojektissa. Lopputulemana väitöskirja valottaa, kuinka neksusanalyysi menetelmällisenä työkaluna teki näkyväksi kielen oppimiseen liittyvien käytänteiden risteymän. Sen keskiössä osallistujat neuvottelivat muuttuvista kielenoppimiseen ja -opetukseen liittyvistä käsityksistään. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä kielenoppimisen ja -opetuksen sekä kieltenopettajien koulutuksen kehittämiselle.