Abstract The present study concerns the recruitment of foreign workforce in municipalities and private enterprises which provide local services. We scrutinize in which professions the workforce is required in the future. This research also focuses on ways how the employer can hire the best suitable foreign employees in the organization. As the final step the aim is to develop a model for recruitment of foreign workforce. This topic is currently interesting because of the increase of the share of older population and the decrease of available workforce in Finland in the near future. It is estimated that for example there will be 185 000-210 000 new jobs available in social and health care sectors during 2005-2020. The purpose of this dissertation is to increase the knowledge regarding the recruitment of foreign workforce in the municipality sector. The research was carried out using questionnaires for ten different organizations in Northern Ostrobothnia. These are Pudasjärvi, Kempele, Liminka, Muhos, Hailuoto, Sievi, Lumijoki and Tyrnävä municipalities, Mäntykoti ry in Oulu and the Family home Ojantakanen in Pulkkila. The main research question of this dissertation is: How the recruitment of foreign workforce can be carried out in the municipality sector? The theoretical background of the analysis is based on international human resource management and multicultural literature, knowledge about the quantities of foreigners, and demographic prognosis of population statistics. Methodologically the study is a qualitative study. The research method is content analysis based on research data. The data were collected during 2011-2013 using three questionnaires to municipality and business managers. According to the results of this research the organizations need further information on how to organize the recruitment of foreign workforce the best way. There is need for the recruitment of foreign workforce in the Northern Ostrobotnia, but there are no strategies of how to carry out work-based immigration, or the strategies are inadequate. The personnel and the managers need further education to learn how to meet and orientate foreign employees. / Tiivistelmä Tutkimus käsittelee ulkomaisen työvoiman rekrytointia kuntiin ja kunnallisia palveluja tuottaviin yksityisiin yrityksiin. Työssä selvitetään, mille aloille työvoimaa tulevaisuudessa tarvitaan ja millä keinoilla työnantaja voi palkata sopivimmat ulkomaiset työntekijät organisaatioonsa. Lisäksi tutkimuksessa on tavoitteena kehittää ulkomaisen työvoiman rekrytointimalli. Aihe on ajankohtainen, sillä väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttavat lähivuosina Suomen työvoiman määrään. On arvioitu, että muun muassa sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu 185 000–210 000 työpaikkaa vuosina 2005–2020. Väitöskirjatyön tarkoituksena on lisätä tietoa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista kuntasektorilla. Tutkimusaineisto kerättiin Pohjois-Pohjanmaalta kymmenestä eri organisaatiosta. Nämä ovat Pudasjärven, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, Muhoksen, Hailuodon, Tyrnävän ja Sievin kunnat, Oulun Seudun Mäntykoti ry ja Ojantakasen perhekoti Pulkkilassa. Väitöskirjan keskeinen tutkimuskysymys on: Miten ulkomaisen työvoiman rekrytointi voidaan toteuttaa kuntasektorilla? Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu kansainvälisen henkilöstöjohtamisen sekä monikulttuurisuuden kirjallisuuteen ja väestötilastoihin liittyviin demografisiin ennusteisiin. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2011–2013 kolmella kunta- ja yritysjohtajille suunnatulla kyselyllä. Tutkimustulosten mukaan organisaatiot tarvitsevat lisätietoa siitä, mikä on paras tapa toteuttaa ulkomaisen työvoiman rekrytointi. Pohjois-Pohjanmaalla on tarvetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille, mutta suunnitelmia työperäisen maahanmuuton toteuttamiseksi ei ole tai ne ovat puutteellisia. Henkilöstö ja esimiehet tarvitsevat koulutusta ulkomaalaisten työntekijöiden kohtaamiseen ja perehdyttämiseen.

Abstract In my dissertation I study the language planning knowledge, language planning practices and language planning discourses of the editorial staff. In 2002 and 2004 I sent a questionnaire and got 232 answers via e-mail from local papers, other Finnish newspapers and Finnish Broadcasting Company. I research what kind of language planning knowledge the respondents have, how they regard the language planning of the standard Finnish language, what kind of language planning discourses the editorial staff constructs and what kind of language attitudes can be read from those discourses. The problems with language planning often relate to compounds and commas. The spelling checker of the word processing program is often used. One must sometimes bend the rules, e.g. in the language of advertising. The local dialects and common speech are allowed to be used with some definings. The language feedback is rare and often negative. In some places the language planning atmosphere is getting better. It also might be that there are no language planning principles at all among editorial staff. I study the language planning discourses in the context of folk linguistics analysing the answers with the content analysis and critical discourse analysis. My focus is in the answers to the question Why [do you consider language planning very important, quite important or not so important]? Up to about 97 % of my informants consider language planning either very important or quite important. The discourses of quality, interaction, responsibility, tool, emotion and cherishing are activated. The aspect of interaction and communication gets highlighted. It seems that education effects positively the attitudes concerning language planning, though the opinions vary. / Tiivistelmä Tutkin väitöskirjassani toimitushenkilökunnan kielenhuoltotietoja, -käytäntöjä ja diskursseja. Keräsin aineiston vuosina 2002 ja 2004 lähettämällä sähköpostikyselyn suomenkielisten paikallislehtien ja sanomalehtien sekä Yleisradio Oy:n uutis- ja ajankohtaistoimitusten henkilökunnalle. Aineistoni koostuu 232 vastauslomakkeesta. Selvitän tutkimuksessani, millaisia toimitushenkilökunnan kielenhuoltotiedot ovat, miten se suhtautuu suomen kielen standardin huoltoon, millaisia kielenhuoltodiskursseja toimitushenkilökunta rakentaa ja millaisia kieliasenteita niistä voidaan lukea. Yleisimmät kielenhuolto-ongelmat liittyvät yhdyssanoihin ja pilkkuihin, ja useimmin kielenhuollon apuneuvoista on käytössä oikolukuohjelma. Kielenhuoltoperiaatteista joudutaan usein joustamaan ilmoituksenteossa, ja paikalliset murteellisuudet tai puhekielisyydet saavat näkyä teksteissä tietyin rajauksin. Yleisöpalaute kielestä on vähäistä ja usein kielteistä. Joissakin toimituksissa kielenhuoltoilmapiiri on ollut aineistonkeruuhetkellä paranemaan päin. Toisaalta vastauksista ilmenee, että yhteisiä kielenhuoltoperiaatteita ei kaikissa toimituksissa ole. Tarkastelen aineistossani aktivoituvia kielenhuoltodiskursseja kansanlingvistisestä näkökulmasta analysoimalla sisällönanalyyttisesti ja diskurssianalyyttisesti informanttieni vastauksia Miksi [pidätte kielenhuoltoa erittäin, melko tai ei kovin tärkeänä]? -kysymykseen. Peräti noin 97 % vastanneista pitää kielenhuoltoa erittäin tai melko tärkeänä. Vastaajat aktivoivat laatu-, vuorovaikutus-, vastuu-, väline-, tunne- ja vaalimisdiskursseja. Vuorovaikutuksen ja tiedonvälityksen näkökulma korostuu aineistossa. Koulutustaustan arvellaan vaikuttavan myönteisesti kielenhuoltoasenteisiin, vaikka asiasta on myös vastakkaisia mielipiteitä.