Spelling suggestions: "subject:"geodiversiteetti"" "subject:"superdiversity""
1 |
Korpusavusteinen diskurssianalyysi japaninsuomalaisten kielipuheestaLehto, L.-M. (Liisa-Maria) 09 May 2018 (has links)
Abstract
I study language discourses of Japan Finns: the ways they talk about languages. This research is a part of the language-in-motion studies. Informants are native Finns who are born in Finland and have moved to Japan. There are 14 informants in this study, and the recorded data consists of fourteen interviews and seven pair conversations. The amount of data is about 24 hours altogether. Firstly, the aim is to find out what kind of roles and meanings informants give to Finnish, Japanese and English respectively. In other words, what kind of language discourses they construct. Secondly, I study, whether corpus assisted discourse analysis is suitable for analyzing Finnish spoken data.
In the context of globalization, languages are no longer tightly connected to time and space but they move along with people. Globalization changes views about languages and multilingualism, hence new concepts are needed to describe them. I observe language discourses in the context of globalization as well as in the social and language ideological context of Japan. Discourses construct reality and I understand them as social and shared entities. In the analysis, corpus methods and discourse analysis are combined: clusters and semantic preference help me to detect how discourses consist of linguistic features.
Cluster analysis reveals different roles of languages. Finnish is a language of identity, Japanese is described as a skill and English as a tool. Clusters create contrasts, voices and estrangements, that tell about relations between languages and speakers’ relationship with a language. Semantic preference shows, how language choices and language identity are context bound. Possibility of change is seen in discourses, though self-expression and emotions and importance of language are preserved in migration. / Tiivistelmä
Tutkin väitöskirjassani japaninsuomalaisten kielidiskursseja eli kielistä puhumisen tapoja. Työni on osa liikkuvuuden sosiolingvistiikkaa käsittelevää tutkimusta. Informanttini ovat Suomessa syntyneitä ja Japaniin muuttaneita suomalaisia. Aineistona on 14 haastattelua ja 7 parikeskustelua eli yhteensä noin 24 tuntia nauhoitetta. Selvitän ensinnäkin, millaisia tehtäviä ja merkityksiä informantit antavat kielille – suomelle, japanille ja englannille – eli millaisia kielidiskursseja he rakentavat. Toiseksi tarkastelen, miten puhutun suomenkielisen aineiston korpusavusteinen analyysi toimii ja millaisen kuvan se antaa kielidiskursseista.
Kielet eivät globalisaation myötä ole aikaan ja paikkaan sidottuja vaan liikkuvat ihmisten mukana. Globalisaatio muuttaa käsitystä kielistä ja monikielisyydestä, joten nykyistä monikielisyyttä luonnehtimaan tarvitaan uusia käsitteitä. Tarkastelen informanttieni kielidiskursseja paitsi globalisaation näkökulmasta myös Japanin yhteiskunnallisessa ja kieli-ideologisessa kontekstissa. Diskurssinäkemykseni pohjautuu siihen näkökulmaan, että kieli rakentaa todellisuutta, ja näen diskurssit sosiaalisina ja jaettuina. Menetelmäni on diskursseja ja korpustutkimusta yhdistävä: klustereiden ja semanttisen preferenssin avulla hahmotan, mistä lingvistisistä osista diskurssit koostuvat.
Klusterianalyysi paljastaa kielten työnjakoja. Suomi on identiteetin kieli, mutta japanista puhutaan kielitaidon ja englannista välineellisyyden kautta. Klustereissa luodaan kontrasteja, ääniä ja etäännytyksiä, jotka kertovat kielten välisistä suhteista sekä puhujan suhteesta kieliin. Semanttisen preferenssin analyysissa näkyy kielivalintojen ja -identiteettien kontekstisidonnaisuus. Diskursseissa on läsnä muutoksen mahdollisuus, mutta itseilmaisu, tunteet ja kielen merkitys säilyvät siirtolaisuudessa.
|
2 |
Språkliga asymmetrier och engelskans funktion i kommunikation mellan svenskspråkiga gymnasieeleverLindberg, Rasmus January 2022 (has links)
Denna studie utgår från perspektivet att alla elever i den svenska gymnasieskolan på ett eller annat sätt är flerspråkiga. Den virtuella kontexten och globalisering har bidragit till att ungdomar i gymnasieåldern möter och engagerar sig i sociala kontexter där engelskan fyller ett viktigt kommunikativt syfte. Det teoretiska underlaget för studien är sociolingvistisksuperdiversitet vilket är en vidareutveckling av Vertovecs (2007) teori om hur migration påverkar och utvecklar språket. Data samlades in genom en videoinspelning omfattande ungefär två timmar när deltagarna spelade spelet It Takes Two, ett co-op spel som bygger påatt spelarna samarbetar. Data bearbetades via en teoridriven innehållsanalys som fokuserade på att identifiera och analysera funktionen av engelska i kommunikationen mellan två svensktalande personer. Resultatet av studien visar att kommunikationen sker genom ett transspråkande där deltagarna fritt varierar och blandar och använder sig av alla sina tillgängliga språkliga resurser. Detta resultat är viktigt för driva frågan om språkundervisning enbart ska drivas på målspråket. Digitaliseringen och globaliseringen har bidragit till att engelskan blir ett allt mer vardagligt språk för elever i 2020-talets svenska skola. Detta är en resurs som skolan inte tillvaratar. På så vis måste frågan lyftas om vilket språk som ska tillåtas i svenskundervisningen då språkanvändarna fortsatt, som alltid, skapar språket som de behöver. / Tämän tutkimuksen perustana toimii näkökulma, jonka mukaan jokainen ruotsalainen lukiolainen on tavalla tai toisella monikielinen. Tutkimus perustuu teoreettiseen käsitteeseen sosiolingvistinen superdiversiteetti, joka on jatko Vertovecin (2007) teoriaan siitä miten muuttoliike vaikuttaa ja kehittää kieltä. Tiedot kerättiin noin kaksi tuntia kestävän videotallenteen kautta, jossa osallistujat pelasivat yhteistyöhön perustuvaa ja vaativaa videopeliä It Takes Two. Tietoja käsiteltiin teorialähtöisellä sisältöanalyysillä, joka keskittyi tunnistamaan ja analysoimaan englannin kielen käyttöä kahden ruotsinkielisen lukiolaisenvälisessä viestinnässä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että englannin kielen käyttö on suuri osa kommunikaatiota. Se joka tulee esiin limittäiskielisyydessä jossa osallistujat vapaasti vaihtelevat ja sekoittavat kieliä, ja käyttävät kaikkia saatavilla olevia kieliresurssejaan kommunikoidakseen. Tämän tutkimuksen tulos kyseenalaistaa näkemyksen, jonka mukaan kielenopetus pitäisi aina tehdä kohdekielellä. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja globalisoitumen on johtanut siihen, että englannin kieli on tullut oppilaille enemmän ja enemmän arkikäyttöön 2020-luvun koulussa Ruotsissa. Tämä on resurssi, jota koulu ei hyödynnä. On siis nostettava esiin kysymys siitä, kieli pitäisi sallia ruotsin äitinkielenopetuksessa, kun kielenkäyttäjät jatkavat tarvitsemansa kielen luomista myös jatkossa. / This study is based on the perspective that each student attending the Swedish upper-secondary education is bilingual. This bilingualism stems from the fact that young in the digitalized world of the 2020s spend more time in social activities, such as videogames, or other forms of media with English as the primary language. Based on the theoretical framework of sociolinguistic superdiversity which is an evolution of the theory first introduced by Vertovec in 2007. Data was collected through a two-hour-long video recording when the participants played the video game It Takes Two, a co-op game that requires cooperation and teamwork to progress. The data were analyzed through theory-driven content analysis which focused on identifying and analyzing the function of English in communication between two Swedish-speaking students. The results suggest that the use of English constitutes a large part of the communication, this takes its form through translanguaging as the participants used all of their available linguistic resources to create meaning. The result of this study challenges the view that language education should always be conducted in the target language. In the digitalized and globalized society of the 21st century, the use of English is becoming more widespread and is already an integral part of most students’ everyday vocabulary. Therefore, it is important to question the current, mostly negative, views on translanguaging in first language education (L1 education).
|
Page generated in 0.0789 seconds