Abstract This research provides a glimpse into the fast-evolving world of mobile technology and maybe even faster evolving world of communities. The communities of this research are about voluntary activities, centered around an interest or hobby, and are technologically mediated. Traditionally they have used computers for their communication and collaborative activities, but the advances of mobile technology as well as its availability are seen to offer novel opportunities for them. The premise of this research is seeing technology as basis for supporting new ways of interactions, through responding to user needs, hence leaning on the tradition of human-computer interaction and user-centered design. The research comprised of an extensive literature review geared toward understanding of these new forms of communities and their technology, as well as toward understanding how to design for them. Both supported case-study approach of this study, which addressed the designing for virtual stable community and birdwatcher community, and resulted in a concept of a dedicated mobile device (for the virtual stable community), and understanding of the importance of integrated technologies (for the bird watcher community). These results were further developed into new propositions for design criteria, overall providing a fresh perspective toward designing mobile technology. Within this research, design was seen as a social activity, where participants communicate and share their knowledge. Getting relevant, appropriate and useful knowledge from users was therefore imperative for this research. Towards this end, a new online method for user involvement called web based storytelling was developed. Furthermore, emphasis was placed on understanding the concept design process with concepts and theories from knowledge management. The nature of knowledge (tacit/explicit and context-specific) as well as knowledge processes of users and designers and their linkages were introduced and systematically used and interpreted toward improving the concept design process. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarjoaa katsauksen mobiiliteknologian nopeasti kehittyvään maailmaan ja ehkä vielä nopeammin kehittyvään yhteisöjen maailmaan. Tutkimuskohteena ovat vapaaehtoiset harrasteyhteisöt. Perinteisesti nämä yhteisöt ovat käyttäneet tietokoneita ja Internettiä toimintaansa, mutta uudet mobiilit laitteet ja niihin liittyvät teknologiat tarjoavat heille mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tutkimuksen lähtökohtana ovatkin uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet yhteisöjen jäsenille ja näiden käyttäjälähtöinen suunnittelu. Tutkimuksessa esitetään laaja kirjallisuuskatsaus sekä uusien yhteisöjen ja niiden teknologioiden ymmärtämiseen, että konseptisuunnitteluprosessin käyttäjälähtöisyyteen. Niiden avulla suoritettiin case-tutkimus, jonka tuloksena syntyi mobiililaitteen konseptiversio virtuaalitalliyhteisölle ja kuvaus kommunikointiteknologioiden integroinnista lintubongariyhteisölle. Nämä jalostuivat mobiiliteknologian konseptisuunnittelua ohjaaviksi kriteereiksi, mitkä tuovat uutta, yhteisöllisyyttä korostavaa näkökulmaa suunnitteluprosessiin. Suunnitteluprosessi käsitettiin tässä tutkimuksessa sosiaalisena toimintona, missä osallistujat kommunikoivat ja jakavat sekä tietojaan että tietämystään. Tarvittavan, oikean ja hyödyllisen käyttäjätiedon merkityksellisyys tutkimuksessa tuotti yhtenä tutkimuksen tuloksena uuden käyttäjätutkimusmenetelmän (verkkopohjainen tarinankerronta). Kaikenkaikkiaan tutkimuksen kantavana voimana oli tietopohjainen lähestymistapa suunnitteluprosessiin, mikä tarkoitti suunnitteluprosessin ymmärtämistä tietojohtamisprosessina ja tulkitsemista tietojohtamisen käsitteiden kautta. Tiedon ominaisuuksien (hiljainen/eksplisiittinen ja kontekstisidonnaisuus) sekä käyttäjien ja suunnittelijoiden tietoprosessien yhteyksien systemaattisen käytön nähtiin parantavan konseptisuunnitteluprosessia.

Abstract This thesis explores the design and experience of adaptive lighting. In this research, adaptive lighting is understood as a wide concept referring to lighting which adapts to information about the environment and its users or to other information relevant to intended lighting behaviour. Adaptive lighting is approached as an element of architecture and urban space, which has an influence on the human environmental experience at various levels. The research can be defined as architectural design-based research as well as transdisciplinary research. This research explores design practice by analysing the design processes of three case studies through the research-by-design method. The essential design phases, design tasks and design methods are recognized and presented. In addition, the experiences of adaptive lighting are explored with the help of empirical qualitative research material, which is gained through evaluation of the case studies. The methods used in evaluation include in situ walking interviews and evaluation probes. In the case projects situated in urban environments and in a retail space, different forms of lighting adaptation, interaction and participation were studied. The design process of adaptive lighting can be theorized, based on the three case studies, as a three-phase process consisting of several subtasks. The design process is guided by several design factors. In the design process, cooperation with experts of interaction and system design is beneficial. The users’ experience of adaptive lighting environments is complex and multifaceted. The experiences emerge in each environment as context-related interpretations or manifestations of the general experiential aspects. Finally, adaptive lighting is conceptualized in the thesis as a holistic design task by formulating a framework for pragmatic-experiential and context-oriented design of adaptive lighting. This defines adaptive lighting as a design task from the perspectives of multifaceted users’ experience and pragmatic constraints of design practice. Future design processes should acknowledge the complexity of the design task. Then adaptive lighting can offer, besides energy savings, added value for illuminated environments on many levels of experience. The main significance of this study is to help both designers and clients to understand the diversity of the new design task, and to help to approach it from human-oriented perspective—from the perspective of inhabitants of the environments. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja tutkii mukautuvan valaistuksen suunnittelua ja kokemusta. Työssä mukautuva valaistus ymmärretään laajana käsitteenä viitaten valaistukseen, joka mukautuu ympäristöstä ja sen käyttäjistä saatavaan tietoon tai johonkin muuhun valaistuksen tavoitellun toiminnan kannalta merkitykselliseen tietoon. Mukautuvaa valaistusta lähestytään arkkitehtuurin ja kaupunkitilan elementtinä, joka vaikuttaa ihmisen kokemukseen ympäristöstään usealla eri tasolla. Tutkimus on luonteeltaan arkkitehtuurin suunnittelulähtöistä tutkimusta ja poikkitieteellistä tutkimusta. Se valottaa suunnittelun praktiikkaa analysoimalla research-by-design-menetelmällä kolmen tapaustutkimuksen suunnitteluprosesseja. Olennaiset suunnitteluvaiheet, -tehtävät ja -menetelmät tunnistetaan ja esitellään. Lisäksi kokemuksia mukautuvasta valaistuksesta tarkastellaan analysoimalla empiiristä, laadullista tutkimusaineistoa, joka on syntynyt tapaustutkimuksia evaluoimalla. Evaluointimenetelminä ovat olleet puolistrukturoitu haastattelu, paikanpäällä tehtävä kävelyhaastattelu ja evaluointiluotain. Tapaustutkimusprojekteissa, jotka sijoittuivat kaupunkiympäristöihin ja liiketiloihin, tutkittiin erilaisia valaistuksen mukautumisen sekä valon kanssa vuorovaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Mukautuvan valaistuksen suunnitteluprosessia voidaan kolmeen tapaustutkimukseen perustuen teoretisoida kolmivaiheisena prosessina, joka sisältää useita alatehtäviä. Suunnitteluprosessia ohjaavat useat suunnittelutekijät. Monialainen yhteistyö suunnitteluprosessin aikana on hyödyllistä. Käyttäjien kokemukset ympäristöistä, jotka on valaistu mukautuvasti, ovat monimutkaisia ja moniulotteisia. Kokemukset muodostuvat kussakin ympäristössä kontekstisidonnaisina tulkintoina ja ilmentyminä yleisistä kokemuksellisista piirteistä. Mukautuvaa valaistusta määritellään ja käsitteellistetään tässä väitöskirjassa holistisena ja kontekstisidonnaisena suunnittelutehtävänä käyttäjän moniulotteisen kokemuksen ja suunnittelupraktiikan käytäntöön liittyvien rajoitusten näkökulmista. Tulevaisuuden suunnitteluprosesseissa tulisi huomioida suunnittelutehtävän moniulotteisuus. Näin mukautuva valaistus voisi tarjota energiansäästöjen ohella valaistuihin ympäristöihin lisäarvoa useilla kokemuksen tasoilla. Tämän työn päämerkityksenä on auttaa sekä suunnittelijoita että suunnittelun tilaajia ymmärtämään uuden suunnittelutehtävän monipuolisuus ja auttaa heitä lähestymään sitä ympäristön käyttäjien näkökulmasta.