Abstract Healthcare-associated infections (HAI) are infections acquired during treatment in a healthcare facility. The most common infections are pneumonias, surgical site infections (SSIs) and urinary tract infections (UTIs). HAIs burden the healthcare system by increasing patient days, the use of antibiotics, examinations, and thus the costs of care. The occurrence of HAIs can be used to evaluate the quality of care and to make comparisons between institutions. The purpose of this dissertation was to evaluate the burden of HAIs in the primary and tertiary healthcare wards and the costs of procedure-related prosthetic joint infections (PJIs). The first part of this dissertation evaluated the prevalence of HAIs in the wards of primary healthcare in the Oulu University Hospital (OUH) district with two point prevalence studies (one-day sampling) conducted in 2006 and in 2017. In 2006, the study comprised 27 healthcare centres with 44 wards and 1,294 patients. HAIs were found in 9.3% of the patients. The most common infections were UTIs, skin and soft tissue infections and lower respiratory tract infections (LRTIs). In 2017, there were 20 healthcare centres with 34 wards and 764 patients; 9.4% of the patients had a HAI. The most common HAIs were pneumonias, SSIs and LRTIs. In the second part, we evaluated the incidence of HAIs in the OUH with a computer-based electronic infection surveillance program. The study covered 15 adult wards with a total of 353 beds. The overall incidence of HAIs during the six-year study period was 4.5% of discharged patients. The most common infections were SSIs, pneumonias and UTIs. The surveillance carried out in this way required a total of one person's workload per year. The third part evaluated hospital costs of procedure-related PJIs. The study population consisted of all total knee and hip arthroplasties performed in the OUH from 2013 to 2015: 1,768 patients with 42 PJIs. A PJI tripled the cost of a procedure compared to an arthroplasty without an infection (€25,100 vs. €7,200). Two-stage revision caused three times more costs than debridement, antibiotics and implant retention treatment (DAIR) (€53,400 vs. €18,500). HAIs are common in the wards of primary and tertiary healthcare in the OUH district. Electronic HAI monitoring is feasible but requires relatively large employer resources. Postoperative PJI triples the cost of the procedure. / Tiivistelmä Sairaalainfektio (SI) on infektio, jonka potilas saa ollessaan hoidossa laitoksessa. Yleisimpiä SI:ita ovat leikkausalueen infektio, keuhkokuume ja virtsatieinfektio (VTI). SI:t kuormittavat terveydenhoitoa lisäämällä hoitopäiviä, antibioottien käyttöä, tutkimuksia ja näin myös hoidon kustannuksia. SI:iden määrää voidaan käyttää hoidon laadun mittarina sekä sairaaloiden väliseen vertailuun. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli arvioida SI:iden määrää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) terveyskeskusten ja Oulun yliopistosairaalan (OYS) vuodeosastoilla sekä selvittää tekonivelleikkauksen jälkeisen tekonivelinfektion (TI) aiheuttamia sairaalakustannuksia. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä selvitettiin SI:iden esiintyvyyttä PPSHP:n terveyskeskusten vuodeosastoilla pisteprevalenssilla eli yhden päivän otannalla vuosina 2006 ja 2017. Vuoden 2006 tutkimuksessa oli 27 terveyskeskusta, joissa oli 44 vuodeosastoa ja yhteensä 1 294 potilasta. SI todettiin 9,3 %:lla potilaista. Yleisimpiä olivat VTI:t, pehmytkudosinfektiot ja alahengitystieinfektiot. Vuonna 2017 tutkimuksessa oli 20 terveyskeskusta, 34 vuodeosastoa ja 764 potilasta. Tällöin SI todettiin 9,4 %:lla. Yleisimmät infektiot olivat keuhkokuume, leikkausalueen infektio ja alahengitystieinfektio. Toisessa osatyössä selvitettiin OYS:n SI:iden ilmaantuvuutta kuuden vuoden ajan jatkuvan infektioseurannan mahdollistavan tietokoneohjelman avulla. Tutkimuksessa seurattiin 15:ttä aikuisvuodeosastoa, joissa oli yhteensä 353 potilaspaikkaa. SI todettiin 4,5 %:ssa hoitojaksoista. Seuranta vaati yhteenlaskettuna noin yhden hoitajan työpanoksen vuodessa. Väitöskirjan kolmannessa osatyössä selvitettiin vuosina 2013–2015 OYS:ssa tehtyjen tekonivelleikkausten jälkeisten TI:iden sairaalakustannuksia. Tutkimuksessa oli 1 768 tekonivelleikkausta, joista 42 infektoitui. Infektoitumattoman tekonivelleikkauksen sairaalakustannukset olivat keskimäärin 7 200 € ja TI:iden 25 100 €. Hoitomenetelmänä kaksivaiheisen revision eli tekonivelen vaihtohoidon hinta oli kolminkertainen tekonivelen säilyttävään hoitoon verrattuna (53 400 € vs. 18 500 €). SI:t ovat yleisiä PPSHP:n alueella sekä terveyskeskusten että OYS:n vuodeosastoilla. SI:iden seurantaohjelma soveltuu infektioseurantaan, mutta se vaatii kohtalaisesti henkilökuntaresurssia. Leikkauksen jälkeinen TI kolminkertaistaa tekonivelleikkauksen sairaalakustannukset.

Abstract The purpose of this study was to analyze cultural meanings associated with primary health center´s from customers’ point of view. Since 1972 the health center has been the most important place providing public health care. Nationally, customership development has been the main goal of primary health care. The purpose of this study was to determine the cultural meanings associated with the health center from customers’ point of view. The theoretical framework utilized in the study comprised the idea of new public service, the theory of organizational culture and a cultural model that allows understanding the health center, the cultural meanings conceptualized, and the interface between the customer and health care center. A three -phase empirical study was conducted using mixed methods. In the first phase, the cultural significance of the customer point of view was examined in document data (N=605), consisting of health care center -related writings in the Kaleva newspaper during the period 1972–1982. The second phase consisted of virtual anthropological data (N=338), i.e internet chat room writings from around 2010. The third phase was a questionnaire form, which formed part of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. It included a multiple choice questionnaire (N=3237) and open questions (N=200). Qualitative data (the empirical part of phases I, II, and partly III) were analyzed by inductive and deductive content analysis and text analysis. The quantitative data (the partly empirical phase III) were statistically analyzed. In the study, four cultural models were formed pertaining to the visible and hidden cultural meanings related to health centers from customers’ point of view: 1. The Melting Pot of Health Problems Model, highlighting the meanings between the organization and the customer, such as staff incarnation and individual activity associated with meanings, which on the other hand appeared contradictory. 2. The Low-Threshold Model, where the meanings are associated with service. The health center was considered a “rush center”, where the level of care varies, but the service was felt to harmonize with the trust-related meanings and was compared to the bedrock. 3. The Guessing Centre Model, which consisted of the beliefs and meanings associated with a health center waiting room or was described as a lottery, but which was on the other hand regarded as the center of rumors. 4. The Expected Future Model, where the meanings related to expectations concerning the future of the health care center, describing a generative and functional local health care centre with a set of values based on holisticity. The theoretical results provide new insight that helps understand phenomena on the interface between health care services and customers. Health center customers appear to be a cultural phenomenon, organized as cultural models. In health care, the new information generated in the study can be used in customers-oriented planning and development, education, health and applied cultural research. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida terveyskeskukseen liittyviä kulttuurisia merkityksiä perusterveydenhuoltopalveluiden asiakkaan näkökulmasta. Terveyskeskus on ollut vuodesta 1972 tärkein julkinen terveydenhoitopaikka. Valtakunnallisesti perusterveydenhuollon päätavoitteeksi on nostettu asiakkuuden kehittäminen. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kulttuurisia merkityksiä terveyskeskukseen liittyy asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin hallintoteoreettista näkökulmaa, teoriaa organisaatiokulttuurista sekä kulttuurimallia. Terveyskeskukseen liittyviä kulttuurisia merkityksiä käsitteellistettiin reifikaatioon peilaten terveyskeskuksen ja asiakkaan välisen rajapinnan ymmärtämiseksi. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Kulttuurisia merkityksiä asiakkaan näkökulmasta tutkittiin mixed methods -menetelmälähtöisesti kolmivaiheisen empiirisen aineiston pohjalta. Ensimmäinen vaihe koostui dokumenttiaineistosta (N=605), joka muodostui sanomalehti Kalevan julkaisemista terveyskeskukseen liittyvistä kirjoituksista vuosina 1972–1982. Toinen vaihe koostui virtuaaliantropologisesta aineistosta (N=338), joka käsitti internetin keskustelupalstojen kirjoituksia 2010-luvun taitteessa. Kolmas vaihe kerättiin kyselylomakkeella, joka oli osaotos Pohjoissuomen syntymäkohortti 1966:n tutkimusta. Se sisälsi monivalintakyselyn (N=3237) sekä avoimen kysymyksen (N=200). Laadulliset aineistot (empiirisen osan vaiheet I, II, osin III) analysoitiin induktiivisella ja deduktiivisella sisällön- ja tekstianalyysillä. Määrällinen aineisto (osin empiirisen aineiston osa III) analysoitiin tilastollisesti. Tutkimuksessa muodostettiin terveyskeskukseen liittyvistä näkyvistä ja piilotetuista kulttuurisista merkityksistä asiakkaan näkökulmasta neljä kulttuurimallia: 1. Vaivojen sulatusuunimalli, jossa korostuivat organisaation ja asiakkaan väliset merkitykset. Niitä olivat henkilöstöinkarnaatio ja asiakasaktiivisuus, jotka toisaalta näyttäytyivät ristiriitaisina. 2. Matalan kynnyksen malli, jossa merkitykset liittyivät palveluun. Terveyskeskus miellettiin ruuhkakeskukseksi, jossa hoidon taso vaihtelee, mutta toisaalta palveluun luotettiin ja sitä verrattiin peruskallioon. 3. Arvauskeskusmalli, joka muodostui uskomuksiin liittyvistä merkityksistä. Terveyskeskusta kuvailtiin odotushuoneeksi tai lottoriviksi, mutta joka toisaalta käsitettiin huhupuheiden keskiöksi. 4. Tulevaisuuden odotemalli, jossa merkitykset liittyivät tulevaisuuden odotuksiin. Terveyskeskus haluttiin nähdä tulevaisuudessa generatiivisena ja toimivana lähiasemana, jonka toimintakulttuurin arvopohja perustuisi holistisuuteen. Tutkimuksen teoreettisilla tuloksilla on uutuusarvoa terveyspalveluiden ja sen asiakkaan rajapinnan ilmiöiden ymmärtämiseksi. Terveyskeskuksessa asiakas on edelleen palvelujen tuottamisen kohde. Asiakkaan roolia tulee kehittää aktiiviseksi ja osallistuvaksi. Terveyskeskus on asiakkaille tärkeä ja se tulisi olla joustavasti lähellä myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon asiakaslähtöisessä suunnittelu- ja kehittämistyössä, koulutuksessa sekä terveydenhuollon ja kulttuurintutkimuksen soveltavassa tutkimuksessa.