Abstract The present study surveyed medical problems and mental health in an unselected population-based series of people with Down syndrome (DS). All people with DS identified in the Intellectual Disability Service Register in the Kainuu region (n=138) were included, and their health and disability case records in the public services were analysed. The severity of intellectual disability was related to age, gender, and recorded medical problems. Adaptive behaviour changes were assessed among adults repeatedly during ten years using the Adaptive Behaviour Scale - Residential and Community, Part I. The study evaluated health surveillance and practices were compared to the national Current Care guidelines. Numerous medical problems and behavioural symptoms were recorded in this population. Surgical treatments were used extensively. The number of medical problems varied to a great degree among participants. Health problems were extensive from birth to old age. Many health concerns were age-related. The degree of intellectual disability related to visual and neurological impairments. Depression, and among participants in their forties and older, Alzheimer’s disease were the most common underlying reasons for changes in adaptive behaviour. A gradual functional decline and dementia affected many participants at a relatively early age. Visual acuity and hearing should be regularly monitored in all individuals with DS because of a high prevalence of visual impairment and hearing loss in this population. There was a general lack of evidence that the health care guidelines initiated five years ago were being followed. This suggests that possibilities to enhance health have not been optimally implemented. Therefore, further efforts are needed to diagnose and treat medical problems in people with DS. / Tiivistelmä Tutkimuksessa kuvattiin todettujen terveysongelmien yleisyyttä ja terveysseurannasta annettujen suositusten toteutumista Downin oireyhtymässä. Nykyisin Kainuussa elävien Down -henkilöiden tietojen lisäksi alueella aiemmin asuneiden saatavissa olevat sairaus- ja huoltokertomustiedot analysoitiin (n=138). Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen, iän, sukupuolen ja todettujen sairauksien yhteyksiä selvitettiin. Aikuisten ja ikääntyvien Down -henkilöiden toimintakykyä seurattiin kymmenen vuoden ajan käyttäen Adaptiivisen käyttäytymisen asteikkoa. Käypä hoito -suosituksen toteutumista terveysseurannan osalta arvioitiin. Down -henkilöillä oli todettu lukuisia terveysongelmia ja käytösoireita kaikissa ikäryhmissä. Kirurgisia hoitoja oli tehty paljon. Yksilölliset erot sairastavuudessa ja toimintakyvyssä olivat erittäin huomattavat. Monet terveysongelmista liittyivät tiettyyn ikään. Vaikeasti kehitysvammaisilla todettiin enemmän silmäsairauksia ja näön ongelmia sekä neurologisia sairauksia kuin lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisilla. Masennus ja yli 40 vuoden ikäisillä Alzheimerin tauti olivat yleisimmät toimintakyvyn heikentymisen syyt. Toimintakykvyn heikentyminen alkoi usein 40 ikävuoden jälkeen ja moni sairastui suhteellisen nuorena dementiaan. Kaikkien Down -henkilöiden kuuloa ja näköä tulisi seurata säännöllisesti, koska kuulon alentuminen ja näön ongelmat ovat yleisiä ja jäävät usein toteamatta. Hoitosuositukset eivät toteutuneet ainakaan säännöllisen kuulon ja kilpirauhasen toiminnan seurannan osalta viiden vuoden kuluessa suositusten antamisesta. Terveysseurannan parempi toimeenpano terveyden edistämiseksi on mahdollista. Down henkilöiden sairauksien toteamisen ja hoidon kehittäminen vaatii edelleen työtä.

Abstract The aim of the deinking process is to produce deinked pulp from recovered papers (RCPs) with sufficient brightness and cleanliness to fulfil the quality requirements set by the paper grade to be produced. Due to the excessive production costs and material losses of modern deinking processes, there is a need to simplify deinking lines. A prerequisite for this action is that ink content bound to fibres, dirt content and ink fragmentation are minimised in the pulping stage. Thus, it is important to recognise the factors affecting ink behaviour in pulping, to search for new ways to improve ink detachment from RCPs in pulping and to search pulping methods that could efficiently process RCPs printed with various inks. The aim of this thesis was to obtain new information on how the environmental conditions that prevail during the storage and transportation of RCPs affect ink behaviour in subsequent pulping and to find out whether there is further potential to decrease ink content bound to fibres, not only by treating recovered papers chemically before the actual pulping process, but also by removing the detached ink particles during the pulping process. The results show that if some RCPs are very moist and exposed to high temperatures for a reasonable time before the pulping process, the problems in releasing ink from the fibres in pulping become more pronounced and the pulp is dirtier compared to pulp from RCPs that are thermally aged but dry. Properly wetting some RCPs with conventional alkaline deinking chemicals in suitable conditions ahead of the pulping process reduces the ink content that remains bound to the fibres after the pulping process. The efficiency of the pre-wetting treatment in aiding ink detachment from fibres in subsequent pulping is highly dependent on the alkalinity, temperature and duration of the treatment. Semi-continuous ink removal during the pulping process offers the possibility to continue defibering, ink detachment from fibres and dirt fragmentation in pulping without fear of ink redeposition into or onto the fibres, thus resulting in fully disintegrated pulp with lower ink content bound to fibres than in conventional pulping. This enables efficiently simultaneous processing of, for example, papers printed with water-based inks and toners. / Tiivistelmä Siistausprosessin tavoitteena on tuottaa keräyspapereista valmistettua vaaleaa ja puhdasta massaa, jota voidaan käyttää uusien paperituotteiden valmistamiseen. Siistausprosesseja pyritään yksinkertaistamaan nykyisten monimutkaisten prosessien korkeiden tuotantokustannusten ja materiaalitappioiden vuoksi. Eräs edellytys siistausprosessien yksinkertaistamiselle on, että kuiduissa kiinni olevan musteen pitoisuus, massan likapitoisuus ja musteen liiallinen pilkkoutuminen minimoidaan siistausprosessin ensimmäisessä vaiheessa, pulpperoinnissa. Täten on tärkeää tunnistaa musteen käyttäytymiseen pulpperoinnissa vaikuttavat tekijät, etsiä uusia mahdollisuuksia parantaa musteen irrotusta keräyspapereista sekä kehittää pulpperointimenetelmiä, joilla voitaisiin prosessoida tehokkaasti eri painomenetelmillä painettuja papereita. Tämän työn tavoitteena oli saada uutta tietoa siitä miten ympäristöolosuhteet, joille keräyspaperit voivat altistua varastoinnin ja kuljetuksen aikana, vaikuttavat musteen käyttäytymiseen pulpperoinnissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää voitaisiinko kuituihin kiinni jääneen musteen pitoisuutta vähentää esiliottamalla keräyspapereita sopivissa kemiallisissa olosuhteissa ennen pulpperointia ja poistamalla irronneet mustepartikkelit massan seasta pulpperoinnin aikana. Tulokset osoittavat, että jos tietyt keräyspaperit ovat erittäin kosteita ja altistuvat korkealle lämpötilalle riittävän pitkän ajan ennen pulpperointia, tulee musteen irrottaminen kuiduista pulpperoinnissa vaikeammaksi ja tuotettu massa likaisemmaksi, kuin sellaisista keräyspapereista, jotka ovat altistuneet kuivina korkealle lämpötilalle. Kuituihin kiinnittyneen musteen pitoisuutta voidaan vähentää esiliottamalla tiettyjä keräyspapereita alkalisilla siistauskemikaaleilla sopivissa olosuhteissa ennen pulpperointia. Esiliotuksen kyky parantaa musteen irrotusta kuiduista pulpperoinnissa riippuu voimakkaasti esiliotusvaiheen alkalisuudesta, lämpötilasta ja kestosta. Kun irronneet mikroskooppiset mustepartikkelit poistetaan massasta useassa vaiheessa pulpperoinnin aikana, voidaan paperin kuidutusta, musteen irrottamista kuiduista ja likapilkkujen hajottamista jatkaa ilman että haitallista musteen takaisin kiinnittymistä kuituihin tapahtuu. Tämä mahdollistaa esimerkiksi vesipohjaisten musteiden ja lasertulosteiden samanaikaisen prosessoinnin.