Abstract
The aim of this study was to explore the prognosis and predictors of outcomes in DSM-III-R schizophrenic psychoses within the Northern Finland 1966 Birth Cohort (NFBC 1966, N = 12 017). Firstly, clinical and social outcomes were explored by using different definitions of good and poor outcomes, and early developmental, socio-demographic, illness-related and school-related predictors of outcome in schizophrenia (N = 59) were studied. Secondly, associations between early motor development and the course of illness in schizophrenia (N = 109) were explored. Thirdly, patterns of psychiatric hospitalisations in schizophrenic psychoses (N = 115) were studied. Fourthly, recovery in schizophrenia (N = 59) and other schizophrenia spectrum psychoses (N = 12) was assessed.
As a result, good clinical outcome varied from 10% to 59%, and good social outcome 15–46%, depending on definition. Poor clinical outcome varied 41–77% and poor social outcome 37–54%. Lack of friends in childhood, father's high social class, lower school performance and earlier age of illness onset predicted poor outcomes. There were some associations between development and learning of basic skills at about age 1 and subsequent illness course. Those who learnt later (within normal limits) had mostly better outcomes, compared to early learners. A total of 81% of patients with schizophrenic psychoses were re-hospitalised during the follow-up and short first hospitalisation and family history of psychosis were linked to increased risk of re-hospitalisations. One (1.7%) schizophrenia subject and three (25%) subjects with other schizophrenia spectrum disorder recovered fully; one (1.7%) schizophrenia subject and two (16.7%) spectrum subjects experienced partial recovery after several years of follow-up.
In this dissertation study outcomes and some predictors were analysed in a population-based sample of individuals with relatively young age and short duration of illness. In general, both clinical and social outcomes were heterogeneous and relatively poor, and the results were influenced by the definitions of outcomes. Persons having a sub-optimal developmental trajectory with family history of psychosis, poor social contacts, poor school performance, and early age of illness onset and those with short first hospitalisation seem to have the worst outcome. In addition, the neuromotor development of these individuals is complex and late development does not associate clearly with poor outcome of illness.
The results of this study indicate that the outcome of schizophrenic psychoses is not good enough and that more effective treatments and rehabilitation for schizophrenia patients are needed. Also, there is a need for structured criteria for good and poor outcome and recovery in schizophrenia. / Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia DSM-III-R skitsofrenian ja muiden skitsofrenian kaltaisten psykoosien taudinkulkua ja ennustetta sekä niihin liittyviä tekijöitä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa. Ensimmäiseksi tutkimuksessa selvitettiin skitsofrenian (N = 59) taudinkulkua ja sitä ennustavia sosio-demografisia ja kehitykseen, sairauteen ja koulumenestykseen liittyviä tekijöitä. Toiseksi, tutkittiin varhaislapsuuden kehityksen ja skitsofreenisten psykoosien (N = 109) taudinkulun välistä yhteyttä. Kolmanneksi, skitsofreenista psykoosia sairastavien henkilöiden (N = 115) psykiatrisia sairaalahoitoja ja niihin liittyviä tekijöitä tutkittiin. Neljänneksi tutkimuksessa selvitettiin skitsofreniasta (N = 59) ja muista skitsofreniaspektrin psykooseista (N = 12) toipumista.
Tässä tutkimuksessa 10–59 % potilaista voi kliinisesti hyvin ja 15–46 % sosiaalisesti hyvin kun taas 41–77 % voi kliinisesti ja 37–54 % sosiaalisesti huonosti. Tulokset riippuivat paljolti siitä, mitä hyvän ja huonon taudinkulun kriteereitä käytettiin. Lapsuudessa ystävien puute, isän korkea sosiaaliluokka, huono koulumenestys ja taudin varhainen alkamisikä liittyivät huonoon taudinkulkuun. Aineistosta löydettiin yhteys (normaalirajoissa olevan) myöhäisemmän kehityksen ja hyvän taudinkulun välillä. Seurannassa 81 % potilaista joutui ensimmäisen sairaalahoidon jälkeen uudelleen sairaalaan. Lyhyt ensimmäinen sairaalahoito ja suvussa esiintyvä psykoosi liittyivät kohonneeseen riskiin joutua uudelleen sairaalaan. Skitsofreniapotilaista yksi (1.7 %) oli täysin ja yksi (1.7 %) osittain toipunut. Muista skitsofreniaspektrin potilaista kolme (25 %) oli täysin ja kaksi (16.7 %) osittain toipuneita usean vuoden seurannan jälkeen.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin skitsofrenian taudinkulkua ja analysoitiin taudinkulkuun vaikuttavia tekijöitä yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa. Tulosten mukaan skitsofreniaa sairastavien henkilöiden sosiaalinen ja kliininen taudinkulku oli vaihteleva ja enimmäkseen suhteellisen huono. Tulokset riippuivat paljon siitä, millaisia hyvän ja huonon taudinkulun kriteereitä käytettiin. Henkilöillä, joilla on suvussa psykooseja, varhainen sairastumisikä, joilla on ollut huono koulumenestys ja vähäisiä sosiaalisia kontakteja lapsuudessa, ja joilla on ollut lyhyt ensimmäinen sairaalahoito, sairauden kulku on usein huono. Skitsofreniaa sairastavien henkilöiden viivästynyt varhainen motorinen kehitys ei ole yksiselitteisesti yhteydessä huonoon taudinkulkuun.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella skitsofrenian ennuste ei ole yleensä hyvä. Yhteiskunnan tulisi entistä enemmän panostaa skitsofreniapotilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kuntouttamiseen. Aiemman kirjallisuuden ja tämän tutkimuksen tulosten perusteella on myös selkeä tarve yhdenmukaisille ja strukturoiduille hyvän ja huonon ennusteen ja toipumisen kriteereille skitsofreniassa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-8339-0 |
| Date | 06 February 2007 |
| Creators | Lauronen, E. (Erika) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2007 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0025 seconds