Thesis--Helsingfors. / Summary in English.

Disertasi-Universitas Indonesia. / Summary in English. Bibliography: p. 202-210.

Abstract. The purpose of this case study is to investigate how English language learning happens in an environment where the language used to facilitate learning is a foreign language for the learner. The research uses sociocultural theory as basis for understanding the phenomenon as students and teacher in a multilingual classroom bring their own language and culture to an environment to engage in acquisition of a third language. The method for research was a semi-structured group interview of six individuals who all spoke a dialect of Persian and had spent two years in Finland. A thematic analysis of the interview yielded eight themes that were divided to two groups; one focused on the community level of language learning and the other on multilingualism in language learning. The community level focused on classroom and student interaction, and analysis showed that both Finnish and the L1 were used as a tool for understanding what was being taught in the classroom. Learning happened in the classroom, between peers and autodidactically, and attitudes towards learning were brought from the home country to the classroom. Motivators, outside the aim, were mostly positively related to the teacher and negatively related to competition between peers. The aim for language acquisition was English as a lingua franca. Multilingualism on the individual level was equally present in both in language acquisition and use. Finnish was used as a support for learning grammar and vocabulary especially in relation to its link as a language used in a Western culture, however the L1 was the preferred language for learning especially when students studied on their own as this language too had similarities to English to draw from. Students’ choice in language in speech reflected both preference due to proficiency as well as word choice due to linking languages to various environments. Translation was the most important tool in learning and Finnish was a useful language in this regard due to the translation programmes yielding better results in this language. Language loss was related to the proficiency in the specific language as well as how demanding the environment was as Finnish and English were both prone to language loss though Finnish less so due to being used at a school environment. The L1 was susceptible to language loss as everyday interaction did not demand as high a level of language use.Tiivistelmä. Tämän tapaustutkimuksen päämääränä on selvittää, kuinka englanninkielen opiskelu tapahtuu ympäristössä, jossa opetuskieli on oppilaalle vieras. Tutkimus käyttää lähtökohtana sosiokulttuurista teoriaa, jolloin tarkastelussa tärkeänä pidetään näkökulmaa, jossa oppilas ja opettaja tuo oman kulttuurin ja kielensä opiskeluun ja nämä yhdistyvät kieliluokassa kolmannen kielen opiskeluun. Tutkimusmetodina käytössä oli kuuden henkilön puolistrukturoitu ryhmähaastattelu, jossa kaikki osallistujat puhuivat jotain persiankielen murretta ja olivat olleet Suomessa kaksi vuotta. Haastattelun temaattisen analyysin avulla syntyi kahdeksasta teemasta kaksi suurempaa ryhmää; yksi keskittyi opiskeluun yhteisötasolla ja toinen monikielisyyteen. Opiskelu yhteisötasolla keskittyi vuorovaikutukseen sekä luokassa että oppilaiden välillä. Haastattelun analyysi osoitti, että sekä L1 että suomen kieli olivat luokassa työvälineinä, joiden avulla opetettavaa materiaalia pystyttiin ymmärtämään. Oppimista tapahtui luokassa, oppilaiden välillä, sekä autodidaktisesti ja oppilaat toivat kotimaastaan oppimiseen liittyviä asenteita. Motivaattorit, itse kielen oppimisen syyn lisäksi, liittyivät enimmäkseen positiivisesti opettajaan ja negatiivisesti oppilaiden väliseen kilpailuun. Englannin oppimisessa oppilaat tähtäsivät kielen käyttöön yhteiskielenä. Monikielinen taso keskittyy yksilön kielen opiskeluun ja oli myös näkyvissä yksilöiden kielenkäytössä. Suomea opiskelijat käyttivät sanaston ja kieliopin opiskeluun varsinkin koska suomen kieltä, kuten myös englantia, käytetään länsimaissa. Oppilaiden L1 oli silti käytössä varsinkin yksin opiskelussa, sillä myös tässä kielessä on kielellisiä yhteyksiä englannin kieleen. Oppilaiden kielivalintaan vaikutti se mitä oli mukavinta käyttää. Tämä näkyi yksittäisissä sanavalinnoissa, riippuen siitä mitä kieltä oppilas käytti tietyssä kontekstissa. Kääntäminen oli kielen oppimisessa tärkein työkalu ja suomen kieli oli tähän liittyen käytännöllinen käännösvälineiden tarkkuuden vuoksi. Kielen häviäminen liittyi paitsi kielitaitoon, myös siihen kuinka vaativaa kielenkäyttöä ympäristö vaati, sillä englanti ja suomi molemmat saattoivat kärsiä huonon kielitaidon takia, vaikkakin suomi vähemmän koska se oli koulukieli. Häviäminen näkyi myös L1-kielessä koska ympäristö ei vaatinut korkeatasoista kielenkäyttöä.

The aim of this thesis is to examine the influence of English in Finnish televised football commentary. The subject has seen only limited research before in Finland or globally. The goal is therefore to investigate the ways English has influenced the language of Finnish football commentary, examine the adaptation of borrowings into Finnish language, find out reasons behind this influence, and to form a basis for future research into the subject. The theoretical background is contact linguistics, the needs of sports commentary as a specialist language and the phonological and morphological differences between the English and Finnish. The contact situation was determined to be light, with English having some social dominance over the linguistically dominant Finnish, and a certain prestige in football circles. The data was composed of four football games shown in the Finnish television in the spring of 2013. The studio sections and the game commentaries were taped and converted into audio files. These files were listened to, and all elements possibly originating in English were collected. These were examined again and divided into two categories: loan translations and borrowings. The origin and possible intermediary languages of these elements were examined as closely as possible. In the analysis, these categories were divided into smaller ones based on their function and distribution in casual spoken Finnish. The typical characteristics of the vocabulary were investigated, and rough estimates were made on the extent of the phenomenon. Special attention was given to analysing the phonological and morphological adaptation to Finnish observed in the borrowings. It was concluded that the influence of English in the language of Finnish football commentary is diverse. The old Finnish vocabulary of football is largely composed of loan translations that are still in common usage in football commentary. Also unidiomatic translated expressions with origins in English were witnessed. In addition to these, a large number of adapted borrowings was observed, and the adaptation of these borrowings was thoroughly investigated. Part of these are used in casual spoken Finnish, but also borrowings specific to football commentary were observed. Many reasons behind the influence were speculated, the need for words for new phenomena and the need for varied expression in football commentary being the most likely ones. The conclusion could be made therefore, that the influence of English in Finnish football commentary is great, diverse, and easily observed. It fits the expectations formed by examining the theoretical background. This thesis provides a starting point for future research by proving the existence of the phenomenon and outlining its general characteristics and typical reasons behind it. / Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella englannin kielen vaikutusta suomalaiseen televisioituun jalkapalloselostukseen. Tätä aihetta ei ole Suomessa eikä maailmallakaan liiemmin aiemmin tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tutkia, millä tavalla englannin kieli on vaikuttanut suomalaisen jalkapalloselostuksen kieleen, tarkastella miten lainatut elementit ovat mukautuneet suomen kieleen, etsiä syitä lainaamiselle, sekä muodostaa lähtökohta tulevalle tarkemmalle tutkimukselle aiheesta. Teoriataustana toimivat kontaktilingvistiikka ja urheiluselostuksen erityisvaatimukset erikoiskielenä, sekä suomen ja englannin äänne- ja muoto-opilliset erot. Kielten kontakti todettiin kevyeksi, mutta englannin kielellä havaittiin sosiaalisesti dominantti asema kielellisesti dominanttiin suomen kieleen nähden, sekä tietty arvostus jalkapallopiireissä. Tarkastelun kohteeksi valikoitui neljä keväällä 2013 Suomen televisiossa esitettyä jalkapallopeliä, joiden studio- ja selostusosiot nauhoitettiin ja muutettiin myöhemmin äänitiedostoiksi. Nämä äänitiedostot kuunneltiin, ja kaikki havaitut mahdollisesti englannin kielestä peräisin olevat elementit kerättiin. Nämä jaoteltiin karsien lopulta kahteen pääryhmään: käännöslainat ja raakalainat. Elementtien alkuperä ja mahdolliset välittäjäkielet pyrittiin selvittämään mahdollisimman tarkasti. Tutkimuksen analyysiosiossa jaoteltiin nämä ryhmät vielä tarkemmin osiin käyttötarkoituksen ja yleiskielessä esiintymisen mukaan. Sanaston tyypillisiä piirteitä tarkasteltiin ja ilmiön yleispiirteitä sekä yleisyyttä arvioitiin karkealla tasolla. Raakalainoja analysoidessa kiinnitettiin erityishuomiota lainasanojen mukautumiseen suomen kielen äännejärjestelmään ja muoto-oppiin. Tutkimuksessa selvisi, että englannin kielen vaikutus suomalaiseen jalkapalloselostukseen on varsin monipuolista. Vanha suomalainen jalkapallosanasto koostuu pitkälti käännöslainoista ja näitä sanoja käytetään edelleen yleisesti selostuksessa. Lisäksi jalkapalloselostuksessa esiintyy epäidiomaattisia käännettyjä ilmaisuja, joiden alkuperä voidaan jäljittää englantiin. Näiden lisäksi selostuksessa esiintyy runsaasti mukautuneita raakalainoja, joiden yleisimmät mukautumiskeinot tutkittiin tarkoin. Näistä osa on käytössä myös yleiskielessä, mutta myös jalkapalloselostukselle erityisiä uusia lainasanoja havaittiin. Lainaamiselle havaittiin useita syitä, kuten tarve kielellistää uusia ilmiöitä ja jalkapalloselostukselle ominainen tarve vaihtelevalle ilmaisulle. Kaiken kaikkiaan voitiin todeta, että englannin kielen vaikutus suomalaisessa jalkapalloselostuksessa on suuri, monipuolinen ja selkeästi havaittavissa ja sopii teoriapohjan antamiin ennakko-oletuksiin. Tämä tutkimus antaa lähtökohdan tarkemmalle analyysille todistamalla ilmiön olemassaolon, sekä erittelemällä sen yleisiä piirteitä ja tyypillisiä syitä.

This thesis seeks to investigate how an online video game called ‘World of Warcraft’ facilitates learning English as a second language and provide a critical analysis of both advantages and disadvantages of this type of informal language learning. The relevance for this study stems from the fact that playing video games has risen in popularity since the beginning of 2000s, and approximately 35 percent of the playerbase in World of Warcraft, for example, are female players. This means that more and more people are learning English from video games. The data for this study has been gathered by conducting a survey for European World of Warcraft players, asking them to share their thoughts, opinions and experiences on learning English in World of Warcraft. The results of the survey are analysed from the perspective of formal English education in order to evaluate whether the language in video games pose a threat to the objectives of formal language education or if there is something that formal teaching could take from learning English in video games. The aims of formal language education have started to shift from native-like proficiency towards achieving communicational competency. Networked online video games are one of the most accessible ways to converse and interact with people from all over the world. Hampel (2006) and Furstenberg (1997) say that computer-assisted language learning provides the learners opportunities to actively participate and collaborate with their peers in language learning situations without the need for physical attendance. Sylvén and Sundqvist (2012) say that World of Warcraft provides its players authentic situations to hear and practice English. According to Gee (2003, 2007), video games inspire genuine motivation, which alongside authenticity is something that schools often have difficulties to reproduce. Gee (2007) also says that video games are an effective platform for learning because the learning in them becomes ‘situated’, meaning that the language in the game is constantly supported by the visual and auditory clues and actions from the player. Saarenkunnas (2006) notes that this is why children are quite adeptly able to play video games in English even at a young age. The results evoke mixed opinions. On one hand, playing World of Warcraft appears to be an immersive and effective way to learn new and even complex vocabulary. World of Warcraft also functions as a social platform for the players to collaborate, interact and communicate with each other. On the other hand, English is mostly spoken as an international language in the game, which means that a learner is exposed to various different Englishes that might not always conform to the basic rules of English spelling, syntax and grammar. Thus, World of Warcraft might not be the best place to learn to speak English correctly, and the level of social engagement and exposure to English language is rather dependent on the player’s own activity and preferences. Toxic language and behavior is often mentioned in the responses, which leads to the question if a game community like this can be considered to be socially encouraging. A question for future research would be how video games can be harnessed for the uses of formal language education while ensuring that only positive effects on learning English are transferred. / Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, millä tavoin verkossa pelattava moninpeli World of Warcraft edesauttaa englannin oppimista vieraana kielenä. Samalla tavoitteena on kriittisesti arvioida pelaamisen kautta tapahtuvan kielenoppimisen hyötyjä ja haittoja. Videopelien pelaaminen on yleistynyt 2000-luvulta lähtien, ja esimerkiksi World of Warcraftin pelaajakunnasta noin 35 prosenttia on naispuolisia pelaajia. Videopeleillä on alati laajeneva kohderyhmä, ja englantia opitaan yhä enemmän pelien kautta, joten on aiheellista tutkia kielenoppimista peleissä kouluopetuksen näkökulmasta. Tämä tutkimus perustuukin eurooppalaisilla World of Warcraftin pelaajilla teetettyyn kyselyyn, jossa heitä pyydettiin kertomaan ajatuksiaan, mielipiteitään ja kokemuksiaan liittyen englannin oppimiseen World of Warcraftin kautta. Tutkimuksen eräänä tavoitteena on myös selvittää, onko videopelien avulla tapahtuvaa englannin oppimista syytä pitää uhkana koulujärjestelmän asettamien kielenoppimisen tavoitteiden kannalta vai voitaisiinko videopeleistä ottaa jopa vaikutteita kouluopetukseen. Verkossa pelattavat moninpelit ovatkin yksi kätevimmistä keinoista päästä harjoittelemaan englantia kansainvälisessä kontekstissa. Hampel (2006) ja Furstenberg (1997) sanovat, että tietokonepohjaisissa kielenoppimistilanteissa oppija pääsee toimimaan aktiivisena osallistujana ja saa tehdä yhteistyötä muiden oppijoiden kanssa. Sylvén ja Sundqvist (2012) jatkavat, että World of Warcraft tarjoaa pelaajilleen mahdollisuuksia käyttää englantia aidonkaltaisissa vuorovaikutustilanteissa. Gee (2003, 2007) puolestaan sanoo, että videopelit herättävät pelaajassa aitoa motivaatiota oppimista kohtaan. Gee (2007) myös perustelee videopelien tehokkuutta kielenoppimisen välineenä sanomalla, että kieli on peleissä vahvasti kontekstualisoitua. Pelissä suoritetut toiminnot ja pelin tarjoamat kuvalliset ja äänelliset vihjeet siis tukevat kielen ymmärtämistä ja helpottavat oppimista. Saarenkunnas (2006) toteaakin, että tästä syystä myös nuoret lapset kykenevät pelaamaan englanninkielisiä pelejä. Tutkimuksesta saadut tulokset kuitenkin antavat ristiriitaisen kuvan kielenoppimisesta World of Warcraftissa. Toisaalta pelaaminen on helppo ja mielenkiintoinen tapa oppia uutta ja monimutkaista sanastoa. World of Warcraft myös tarjoaa pelaajilleen sosiaalisen ympäristön, jossa harjoitella englannin puhumista autenttisissa kielenkäyttötilanteissa. Toisaalta taas pelaajien puhuman englannin taso vaihtelee puhujakohtaisesti, eikä pelissä puhuttu kieli noudata aina kaikkia englannin kielioppi- tai oikeinkirjoitussääntöjä. Pelissä myös törmää usein epäsoveliaaseen kielenkäyttöön ja käytökseen, joten pelin kannustavuus kielenoppimisympäristönä voidaan kyseenalaistaa. Kouluopetuksessa voitaisiin kuitenkin ottaa mallia videopelien tavasta luoda motivoivia ja autenttisia kielenkäyttötilanteita. Jatkotutkimuksessa voitaisiinkin selvittää, miten videopeleistä saadut kielenoppimisen hyödyt voitaisiin valjastaa kouluopetuksen käyttöön siten, että vain kielenoppimisen kannalta myönteiset vaikutukset siirtyvät pelistä oppijaan.

Abstract The problem addressed in the present thesis is the utility of linguistic knowledge in one domain of language technology, word prediction. An important characteristic of any practical language technology application is its level of performance, and it is therefore essential to be able to measure this quantitatively. The main questions in the present thesis are the following: (1) how can a significant improvement in performance be obtained in practical language technology products, and (2) what is the cost of improved performance in terms of the sources of linguistic knowledge that should be incorporated in them? On a more general level, the major findings suggest that the practical utility of linguistic knowledge in language technology should generally be evaluated from at least three larger perspectives: (1) language, (2) technology, and (3) the user of the application. From these three perspectives, a variety of constraints can be identified which either increase or decrease the usefulness of linguistic knowledge in practical language technology applications. A statistical state-of-the-art word prediction system was developed and tested in the empirical part of this work, and testing the performance of a few prediction methods that utilise sources of linguistic knowledge showed that they can perform just as well as some existing state-of-the-art statistical prediction methods. When the syllable-initial characters of the words to be predicted were used, for example, the expected length of the search key in a running text with a prediction list of ten tokens was only 1.59 characters, while the use of information on the parts of speech of the word tokens to be predicted in a system with five lists representing five parts of speech resulted only in a three percent improvement in performance. One of the practical implications of these results for the field of language technology is that a significant improvement in the performance of a word prediction system may be achieved only incrementally. The simultaneous use of several techniques may in turn dilute the real-time operation of the prediction system, so that it is unable to suggest candidate words quickly enough for the user. It can also affect some performance aspects such as the average percentage of keystrokes/characters saved. / Abstrakti Tässä työssä tutkittiin lingvistisen tiedon hyödyllisyyttä kieliteknologian yhdellä sovellusalueella eli sanan ennakointia englannin kielessä. Sovellus pyrkii ennakoimaan sanan, jota käyttäjä kirjoittaa parhaillaan tai aikoo kirjoittaa seuraavaksi. Nämä sovellukset ovat hyödyllisiä esim. pienissä päätelaitteissa, joissa tekstin tuottaminen on hankalaa. Eräs kieliteknologiasovellusten tärkeimmistä ominaisuuksista on niiden tehokas toiminta ja suorituskyky, jonka tulisi olla kvantitatiivisesti mitattavissa. Oleellisin tutkimuskysymys on näin ollen: (1) miten käytännön kieliteknologiasovellusten suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi lingvistisen tiedon avulla ja (2) mitä tämä vaatii käytännössä? Yleisellä tasolla tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat seuraavat: lingvistisen tiedon käytännön hyödyllisyyttä pitäisi arvioida ainakin kolmesta näkökulmasta, jotka ovat: (1) kielen näkökulma, (2) teknologian näkökulma ja (3) sovelluksen käyttäjän näkökulma. Näiden kolmen näkökulman avulla voidaan määrittää joukko tekijöitä, jotka joko lisäävät tai vähentävät lingvistisen tiedon hyödyllisyyttä käytännön kieliteknologiasovelluksissa. Työn empiirisessä osassa kehitettiin tilastollinen sananennakointisovellus englannin kieleen hyödyntäen parhaiten toimivia ennakointitekniikoita yhdessä ja samassa järjestelmässä. Kehitetyssä järjestelmässä suorituskyky vastaa täysin aiempien järjestelmien suorituskykyä. Työssä testattiin myös joitakin uusia, lingvististä tietoa hyödyntäviä ennakointitekniikoita, joiden suorituskyky vastasi tiettyjen tilastollisten ennakointimenetelmien suorituskykyä. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä muun muassa, että sananennakointisovellusten suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi lingvistisen tiedon avulla vain käyttämällä samanaikaisesti useita lingvistisen tiedon lähteitä. Tämä taas saattaa hidastaa sovelluksen reaaliaikaista toimintaa ja vaikuttaa sovelluksen suorituskykyyn silloin kun se mitataan näppäinsäästönä merkkisäästön asemesta.

La ricerca studia le riscritture delle opere di Gianni Rodari (1920-1980) in traduzione inglese attraverso la mediazione degli editori, critici letterari ma soprattutto dei traduttori tra il 1960 e il 2011. Nell’ambito degli studi sul contesto di produzione delle opere tradotte (Bassnett & Lefevere, 1998; Chesterman et al., 2000), la prima parte della ricerca presenta le caratteristiche traduttive della letteratura per l’infanzia attraverso un’analisi retrospettiva (Toury, 2012) utile a contestualizzare le opere di Rodari in inglese per il pubblico Anglo-Americano. La seconda parte illustra la mediazione linguistica dei traduttori in quattro di queste opere in inglese a partire dagli S-Universals (Chesterman, 2004). L’analisi delle traduzioni di Patrick Creagh (1965, 1971), Jack Zipes e Antony Shugaar (2008, 2011 rispettivamente), condotta attraverso le nove categorie traduttive proposte da J. L. Malone nel 1988, ha mostrato diversi gradi di addomesticamento ed estraniamento traduttivo (Venuti, 1995) a seconda dell’età del pubblico ricevente. Specificamente, le traduzioni addomesticanti si sono rivelate creative al punto da avvicinarsi all’intento narrativo di Rodari nei testi originali. La traduzione estraniante di Shugaar del 2011 ha mantenuto i riferimenti alla cultura italiana del testo rodariano, mostrando un cambiamento di pubblico ricevente dal testo fonte (pubblico giovane) al testo di arrivo (adulti). / The research investigates the extent to which Gianni Rodari’s (1920-1980) works changed in their English translations through the mediating presence of publishers, reviewers, and especially translators between the 1960s and 2011. With reference to the cultural context of production of translated works (Bassnett & Lefevere, 1998; Chesterman et al., 2000), translational patterns of children’s literature were firstly studied from a retrospective point of view (Toury, 2012) to contextualise Rodari’s books in English in the UK and the US. Secondly, the intervention of translators in four of these books was analysed within the mediation framework provided by S-Universals in translation (Chesterman, 2004). The discrete analysis of the translations by Patrick Creagh (1965, 1971), Jack Zipes and Antony Shugaar (2008, 2011 respectively), based on the nine translational trajections identified by J. L. Malone (1988), showed that the translators adopted different foreignising and domesticating strategies (Venuti, 1995) according to the intended public. More specifically, domesticating strategies presented a high degree of creativity in line with Rodari’s original narrative purpose, whereas Shugaar’s foreignising translation (2011) retained references to the Italian culture as in Rodari’s source text, marking a shift of audience from children to adults, from the Italian to the English target text.

Il presente elaborato si propone di esplorare la tradizione del romanzo di formazione caraibico considerando il genere del romanzo di formazione, le sue caratteristiche, la sua storia, e individuando le peculiarità che il genere ha sviluppato all'interno della tradizione post-coloniale, soprattutto nel contesto caraibico di lingua inglese. Il primo capitolo stabilisce cosa si intenda con “romanzo di formazione caraibico” e introduce i dodici romanzi selezionati per questo studio. La tesi quindi procede identificando quattro argomenti principali, o macro temi, a ciascuno dei quali è dedicato un capitolo, e confrontando il modo in cui questi vengono sviluppati nei diversi romanzi. I temi sono: la scuola e l’istruzione, la cultura e la storia, la politica, la partenza. La tesi si chiude con una breve riflessione sul tema del ritorno. / The present study aims to explore the Caribbean Bildungsroman tradition by considering the Bildungsroman genre, its features, and history, and by pointing out the peculiarities that the genre developed within the postcolonial tradition and specifically in the anglophone Caribbean context. The first chapter establishes what is meant by “Caribbean Bildungsroman” and introduces the twelve novels selected for this study. The study then proceeds by identifying four main topics, or macro themes, each developed in a separate chapter, and by comparing the way such themes are dealt with in each of the novels. The themes are: school and education, culture and history, politics, departure. The study closes on a brief reflection on the possibility of return.

Proefschrift - Groningen. / Summary in English.

Proefschrift--Leiden. / Summary in English.