Nous avons voulu, dans cette thèse, établir devant l'Histoire l'existence d'une civilisation nord-amérindienne méconnue: la civilisation wendate. Cette civilisation origina vers l'an 1000 de notre ère, lorsque les Wendats et leurs congénères ethniques (nous les appelons globalement les Nadoueks) adoptèrent résolument l'agriculture comme mode de subsistance. La civilisation wendate était en pleine effervescence au moment où les Européens arrivèrent au Nord-Est de l'Amérique du Nord, au début du I6è siècle, et connut sa fin au cours des années 1630 et 1640. Notre investigation a été par trois voies: l'histoire orale et la mythologie, l'archéologie, et enfin l'ethnographie euroaméricaine. La première voie visa à mettre en lumière l'idée que les Wendats ont traditionnellement eue de leur histoire et d'eux-mêmes; la seconde voulut démontrer comment cette idéologie s'est reflétée, préhistoriquement et historiquement, dans leurs modes sociaux, ainsi que d'occupation territoriale et la troisième voie a exposé comment les auteurs euroaméricains ont, à travers l'histoire, vu et interprété la civilisation wendate et en quelles façons les sources premières conventionnelles ont souvent, à leur insu, décrit ce que nous appelons "la pensée circulaire" et ainsi corroboré l'auto-perception wendate relevée dans la tradition orale et vérifiée par l'archéologie. Notre approche de la tradition orale wendate nous a permis de rendre compte d'aspects mal connus, voire encore inconnus de la pensée wendate (et amérindienne en général). Nous avons, notamment, dégagé les éléments de base nécessaires à la compréhension de la moralité sociale et de l'univers sacré des Wendats. Notre regard en profondeur sur l'archéologie, en plus d'indiquer pourquoi et comment cette discipline doit et peut causer un rapprochement entre autochtones et allochtones, a permis d'établir un tracé général du périple culturel et civilisationnel des Wendats à l'intérieur de l'univers essentiellement algique du Nord-Est. De façon particulièrement importante, la spécificité de la culture wendate, par rapport à l'iroquoise, est établie de façon claire et décisive, de même qu'est affirmé l'intérêt "scientifique" de la tradition orale (cf. l'idée des Wendats d'une centralité politique antique de leur peuple). Notre analyse de l'ethnographie euro-américaine des Wendats, enfin, nous a permis de présenter ce peuple dans son cadre de vie naturel, ainsi que de nous représenter le fonctionnement concret d'une société à pensée circulaire et de voir comment l'attitude des émissaires spirituels de la France contribua à l'anéantissement rapide de cette société. La civilisation wendate est donc essentiellement un effort de réhabilitation aux yeux de l'Histoire et du monde moderne, de la pensée d'une société nord-amérindienne détruite au 17è siècle par le processus de l'invasion européenne et toujours effectivement niée par l'Histoire officielle. / Québec Université Laval, Bibliothèque 2013

Abstract Deprivation of liberty is always an infringement of a person's constitutional rights. During the past decades, Western countries have focused on their Mental Health legislation, in particular, by making changes concerning involuntary treatment. After all, little is known about the frequency and quality of involuntary treatment, yet this information is needed to modificate the phenomenon. The present thesis is a part of the Nordic study ''Paternalism and Autonomy''. Two Finnish data have been used in this thesis: the register and the interview studies. The material of the register study comprises all admissions to the study hospitals (Tampere, Turku and Oulu) during a six-month period. The material of the interview study comprises the interviews of 50 patients admitted involuntarily and the interviews of the 50 voluntarily admitted patients following each involuntary admission. Both studies used a questionnaire based on previous studies. In Finland the rate of involuntary treatment is high. The motivation for deprivation of liberty is, however, the interest of patients. Deprivation of liberty was predicted by a diagnosis of a psychotic disorder as well as previous involuntary treatment. Harmfulness to others-criterion as the motivation of involuntary treatment was rarely used. In this material, it was never used as the sole motivation of detainment. Agitation/desorientation was the common reason for seclusion/restraint. Actual violence was more frequently the reason for seclusion of female patients whereas threat of violence was the reason for seclusion/restraint of men. There were differencies among the study hospitals concerning the rate of seclusion/restraint: in Oulu mechanical restraint was used more frequently than in other study hospitals. International comparison of deprivation of liberty is difficult because of the differences among countries in legislation and the paucity of the previous studies. Ward culture as well as the methods of registration vary in different countries, and, thus reliable comparison is restricted. The results of the current study confirm the notion that deprivation of liberty is more frequent in Finland that in many other countries. / Tiivistelmä Vapauden rajoittaminen on aina kajoamista ihmisen perustuslailliseen oikeuteen ja siten tahdosta riippumaton hoito psykiatriassa on ongelmallinen alue. Länsimaissa on herätty keskustelemaan tästä aiheesta viime vuosikymmeninä ja tahdosta riippumatonta hoitoa on pyritty vähentämään lainsäädännöllisin keinoin. Jotta tahdosta riippumattoman hoidon ja toimenpiteiden käyttöön voidaan vaikuttaa, tarvitaan vertailukelpoista tietoa sen määrästä ja laadusta. Tämä tutkimus on osa yhteispohjoismaista tutkimushanketta "Paternalism and Autonomy – A Nordic Study on the Use of Coercion in the Mental Health Care System". Tähän väitöskirjaan on käytetty em. tutkimushankkeen kahta suomalaista aineistoa: rekisteritutkimusta ja haastattelututkimusta. Rekisteritutkimukseen kerättiin kaikki 6 kuukauden aikana tutkimussairaaloihin (Tampere, Turku ja Oulu) tulleiden potilaiden tiedot. Haastattelututkimukseen pyydettiin 6 kuukauden aikana 50 tahdosta riippumattomalla lähetteellä tullutta ja heille 50 vapaaehtoisesti tullutta verrokkia. Molemmissa tutkimuksissa käytettiin aiempiin tutkimuksiin pohjautuvia kyselylomakkeita. Rekisteritutkimukseen kerättiin sosiodemografiset taustatiedot, aiempi sairaalahoitohistoria ja ajankohtaisen hoitojakson vapauden rajoittamista koskevat tiedot sekä diagnoosit. Haastattelututkimukseen kerättiin tietoja potilaan kokemuksesta sairaalaantoimittamisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa toteutuvaan hoitoon. Potilaiden psyykkinen tila arvioitiin haastattelututkimusosiossa käyttäen standardoituja psykiatrisia arviointiasteikkoja. Vapauden rajoittaminen psykiatriassa on Suomessa yleistä, tahdosta riippumattoman hoidon osuus on suuri. Vapautta rajoitetaan kuitenkin potilaan etua ajatellen (hoidon tarve ja potilaan vaarallisuus itselle). Psykoosi oli vapauden rajoitusta ennustava tekijä, kuten kuuluukin olla, koska psykoosi on tahdosta riippumattoman hoidon edellytys. Selittäväksi tekijäksi nousi myös aiempi tahdosta riippumaton hoito. Vaarallinen muille-kriteeriä käytettiin harvoin tahdosta riippumattoman hoidon perusteena, tässä aineistossa sitä ei käytetty yksinään sitovassa hoitopäätöksessä koskaan. Agitaatio/desorientaatio oli yleisin syy eristämiselle (eristys huoneeseen/leposide-eristys). Miehiä eristettiin hieman yleisemmin kuin naisia ja naisten eristys edellytti ajankohtaisen väkivaltaisuuden, kun miehiä eristettiin uhkaavan väkivallan vuoksi. Väestöön suhteutetut eristysluvut erosivat eri tutkimussairaaloiden välillä: Oulussa leposide-eristettiin muita sairaaloita yleisemmin. Eristystä ennusti parhaiten tutkimussairaala, mutta vapauden rajoituksen runsasta käyttöä ennusti aiempi tahdosta riippumaton hoito sekä ajankohtainen tahdosta riippumaton status. Tahdosta riippumattoman hoidon samoin kuin eristysten yleisyyden kansainvälinen vertailu on hankalaa aiempien tutkimusten vähäisyyden ja eri maiden välisten lainsäädännöllisten erojen vuoksi. Luotettavaa vertailua vaikeuttavat myös erilaiset hoitokäytännöt sekä rekisteröintimenetelmät. Saadut tulokset tukevat käsitystä, että psykiatristen potilaiden vapauden rajoittaminen on Suomessa yleisempää kuin monissa muissa maissa.

Nach einer Darstellung der gesetzlich normierten Fälle zur Beweisvereitelung bei den einzelnen Beweismitteln untersucht die Dissertation anhand der zur Beweisvereitelung ergangenen Rechtsprechung im Zivilprozess die Voraussetzungen einer Beweisvereitelung für die Fälle, bei denen eine gesetzliche Normierung nicht oder nur unzureichend erfolgt ist. Anhand der umfangreichen Rechtsprechung wird versucht eine Regel abzuleiten, die für alle in der Praxis denkbaren Fälle zu beantworten vermag, ob von einer Beweisvereitelung auszugehen ist oder nicht. Am Ende der Arbeit steht eine Definition der Beweisvereitelung. / After a representation of the legally standardized cases with regards to proof frustration of single proof means, the dissertation at hand evaluates the existing jurisprudence of proof frustration in civil action for those single proof means which none or only insufficient legal standardization has followed. With the help of the extensive jurisprudence it is tried to derive a rule which is able to answer in practice to all possible situations whether proof frustration is fulfilled or not. The definition of proof frustration builds the end of the dissertation.

Texte remanié de: Diss.--Fachbereich Geschichtswissenschaften--Universität Hamburg, 1997. / Bibliogr. p. 356-375. Index.

Zugl.: Trier, Univ., Diss., 2001/02 u.d.T.: Becker, Rainer: Die fiducie des neuen Code civil von Québec

Univ., Diss.--Göttingen, 2001. / Literaturverz. S. 443 - 483.

Zugl.: Heidelberg, Univ., Diss., 2004

Univ., Diss.--Zürich, 2000. / Zählung im Band lautet irrtümlich auf "45".

Heidelberg, Jur. Diss. v. 27. Sept. 1939.

Master-Arbeit Univ. St. Gallen, 2007.