Įvairiuose dokumentuose deklaruojama, kad kiekvienos tautos ateitis priklauso nuo augančios kartos. Būtent šios kartos išsilavinimo kokybė, matuojama daugeliu parametrų, taps veiksniu, lemiančiu ateitį. Savo darbe stengiausi išsiaiškinti kas yra kokybė, kaip ji suvokiama bendrojo lavinimo mokyklose, kokios vadovavimo strategijos užtikrina kokybės kaitos procesus. Teorinėje dalyje apžvelgiau kokybės sampratą literatūriniuose šaltiniuose, analizavau vadybos principus ir strategijas, garantuojančias kokybės kaitą mokyklose. Empirinėje dalyje aptariau kaip kokybė suprantama tiriamose švietimo įstaigose, tyriau kaip pasirinktos vadybinės strategijos įtakoja ugdymo kokybę, parengiau kokybės vertinimo modelį. Tyrime dalyvavo 5 Alytaus apskrities mokyklos, 144 mokytojai, 228 mokiniai, 228 tėvai ir 12 mokyklos vadovų. Tyrimo rezultatai parodė, kad kokybės samprata mokyklose grindžiama ugdymo proceso organizavimu, saugios aplinkos garantavimu, mokinių pasiektais rezultatais, kryptinga vadyba. Visų respondentų nuomone siekiant kokybės labai svarbus mokinių, mokytojų ir mokyklos vadovų saugumo jausmas. Mokytojai ir mokiniai pakankamai jaudinasi dėl kaitos, mokyklos filosofijos atnaujimo, tačiau tuo pačiu domisi inovacijomis, švietimo dokumentais, garantuojančiais ugdymo kokybės kaitą. Kaip vienas iš kokybės kaitos parametrų akcentuojama mokinių motyvacija. Visi respondentai pritarė, kad pagrindinis veiksnys motyvacijai skatinti- emocinė aplinka. Nustatyta, kad... [toliau žr. visą tekstą] / Various documents state that the future of each nation depends on rising generation. The quality of education of exactly this generation is going to become a determinant of the future. In my paper I have tried to find out what quality is, how it is perceived in comprehensive schools, which management strategies ensure processes of quality vicissitude. In the theoretical part I have reviewed a conception of quality in literary sources, analyzed management principles and strategies that guarantee quality vicissitude. In empirical part I have showed how quality is perceived in exploratory education institutions, analyzed how chosen management strategies influence quality of education, and prepared a model of quality evaluation. My research involved 5 Alytus County schools, 144 teachers, 228 students, 228 parents and 12 school principals and their deputies. The results of the research showed that quality conception in schools is based on organization of education process, reassurance of safe environment, students’ results, and purposeful management. According to all respondents’ opinion a sense of security is a very important factor when aiming for quality. Teachers and students are quite worried about the change, renewal of school philosophy; still, at the same time they are interested in innovations, education documents that ensure vicissitude of education quality. Students’ motivation is emphasized as one of parameters of quality... [to full text]

Šiuolaikiniame sparčiai besikeičiančiame pasaulyje nei viena įstaiga negali sėkmingai egzistuoti be aiškiai suformuluotos vystymo strategijos. Švietimo įstaigos, kurios nesuvoks savo padėties švietimo rinkoje ir nenumatys ilgalaikių veiklos perspektyvų, rizikuoja prarasti dalį savo ugdytinių, ar net visai išnykti. Tik vadovaujantis į ateitį orientuotomis strategijomis galima sėkmingai veikti dinamiškai kintančioje aplinkoje. Šiandien reikalingi aukščiausios kvalifikacijos vadybos specialistai: kompetentingi, turintys reikiamų žinių ir įgūdžių, nuolat tobulinantys savo kvalifikaciją bei vadybinius gebėjimus, galintys daryti įtaką kaitos procesams savo mokyklose. Strateginis planavimas yra visų mokyklos suinteresuotų asmenų bendrų sprendimų bei pažiūrų visuma, kuri kiekvieną organizacijos atstovą skatina prisiimti atsakomybę už organizacijos veiklą. Tyrimo problema: Šiuolaikinės bendrojo lavinimo įstaigos atsidūrusios nuolatinės kaitos procese, norėdamos išlikti ir teikti aukštos kokybės paslaugas turi būti labai lanksčios. Tik gerai suvokdami strategijos kūrimo proceso svarbą organizacinėje veikloje, vadovai pasirinks tinkamas kryptis jos plėtotei. Šiam procesui įgyvendinti reikia, kad būtų suprasta ne tik strategijos esmė bei svarba, bet ir pats jos kūrimo bei formavimo procesas. Tyrimo objektas: strateginis planavimas bendrojo lavinimo mokykloje. Tyrimo tikslas: Išanalizuoti bendrojo lavinimo mokykloje vykdomą strateginę analizę ir strategijų rengimą. Tyrimo uždaviniai: 1... [toliau žr. visą tekstą] / In today’s fast moving world neither institution can successfully exist without clearly formed development strategy. Education institutions which are not aware of their own state on educational market and do not foresee long term perspectives risk to lose some educational power or even to disappear. It is initial to follow future oriented strategies to succeed in today’s dynamic environment. Highly qualified managers who have required skills, who regularly develop their skills and can influence positive changes at schools are needed badly. Strategic planning involves all decisions and attitudes which encourage all interested members of educational society to be responsible for organization’s activity In order to survive and offer servises of high quality today's comprehensive schools which face permanent changing processes must be flexible. Only if leaders of education institution realize the importance of strategic planning they can chose effective ways of its development. In order to achieve that, the core and importance of the strategy must be realized. The object of the research is strategic planning in comprehensive schools. The objectives of the research is to analyze strategic planning and its stages in comprehensive schools. The goals of the research are the following:  to describe the concept and methodology of strategic planning;  to analyse the system of strategic planning in Lithuanian education system;  to analyse the strategic planning in comprehensive... [to full text]

Abstract The purpose of this research is to examine the history of elementary schools held by the Church as well as the history of primary schools, comprehensive schools and secondary schools in various municipalities in Lapland up to the end of school year 1998-99. This is a basic research. The examination proceeds from the founding of the first educational institution of each school type. The first itinerant catechists of Finland began teaching in Utsjoki in 1751. The first primary school was founded in Rovaniemi in 1870. Lapland changed over to comprehensive school system in 1972. The Tornio Pedagogium was granted founding permit in 1630. The schools held by the Church were either permanent or itinerant. The importance of permanent schools was insignificant in Lapland. Itinerant school system consisted of two categories; catechist schools and itinerant schools. Their educational aims were uniform. Catechists received their salary from the state whereas itinerant schools were maintained mainly by parishes. Catechist schools were founded only in the parishes of Northern and Eastern Lapland. In other parishes instruction was given by itinerant schools. Even in the beginning of the 1920's the amount of school-aged children in Lapland was higher in itinerant schools than in primary ones. The last catechist school was closed in Inari in 1954. The history of the primary school and comprehensive school can be divided into four periods. The starting point was the year 1866 when the Regulation on Primary Schools was issued. This first period came to an end in 1898 when each municipality of Lapland became obliged to divide its area into school districts. The Regulation on Primary Schools didn't oblige rural municipalities to found schools but made it possible for them. In school year 1897-98 only 24 schools gave instruction in Lapland. The obligation to form school districts brought schools even to the biggest villages in peripheral areas. In school year 1920-21 there were 96 schools in Lapland. The Compulsory Education Act was issued in 1921. The inhabitants of Lapland were active and hence in the autumn 1929 there were already 205 primary schools. The years subsequent to the war meant rapid progress in society with the result that more than 160 new primary schools were founded in Lapland. In school year 1957-58 the amount of schools was at its highest, 425. The fourth period in the history of the primary school and comprehensive school comprises the school years 1958-99. At that time the Primary Schools Act and Comprehensive Schools Act were in force. In the 1960's Finland and first of all Lapland were met by a severe crisis. Until now the increase of population had been strong. Now, however, it began to decrease. The inhabitants of peripheral areas began migrating to towns, Southern Finland and Sweden. In 1974-75 the amount of lower levels of the comprehensive school was no more than 313. The situation improved to some extent for 15 years due to the measures taken by the state. Consequently, in 1989-90 there were still 281 schools. In the 1990's Finland was shaken up by depression. In Lapland, then, unemployment increased, which resulted in migration. In autumn 1998 there were 200 lower levels of the comprehensive school. The only secondary school in Lapland was for a long time in Tornio. The next secondary school was founded in the town of Kemi in 1897. In autumn 1939 there were three educational institutions in Lapland enabling the students to continue their studies at university. After the war, especially in the 1960's, plenty of secondary schools were founded in Lapland. / Tiivistelmä Tavoitteenani on selvittää Lapin kirkollisten alkuopetuskoulujen sekä kansa-, perus- ja oppikoulujen historiaa kuntakohtaisesti lukuvuoden 1998-99 loppuun saakka. Kyseessä on perustutkimus. Tarkastelu alkaa kunkin koulumuodon ensimmäisen oppilaitoksen käynnistymisestä. Vuoden 1750 tienoilla aloittivat Utsjoella Suomen ensimmäiset kiertävät katekeetat opetustyönsä. Ensimmäinen kansakoulu avattiin Rovaniemellä 1870. Lappi siirtyi peruskoulujärjestelmään 1972. Tornion pedagogio sai perustamisluvan 1630. Kirkolliset koulut olivat kiinteitä tai kiertäviä. Kiinteiden koulujen merkitys Lapissa oli vähäinen. Kiertävät koulut ryhmitellään katekeetta- ja kiertokouluiksi. Niiden opetustavoitteet olivat yhteneväiset. Katekeettojen palkat maksoi valtio. Kiertokoulujen toiminnan rahoittivat lähinnä seurakunnat. Katekeettakouluja perustettiin vain Pohjois- ja Itä-Lapin seurakuntiin. Muissa seurakunnissa opetuksesta vastasivat kiertokoulut. Lapin kiertävissä kouluissa oli vielä 1920-luvun alussa enemmän kouluikäisiä kuin kansakouluissa. Viimeinen katekeettakoulu suljettiin Inarissa 1954. Kansa- ja peruskoulujen toiminta-aika jakaantuu luontevasti neljään jaksoon. Lähtöpiste on kansakouluasetuksen syntymävuosi 1866, ja ensimmäinen etappi päättyy 1898 piirijakoasetuksen antamiseen. Kansakouluasetus ei määrännyt maalaiskuntia perustamaan kansakouluja, mutta teki sen mahdolliseksi. Lukuvuonna 1897-98 oli Lapissa vain 24 koulua. Piirijakoasetus toi kouluja myös suurimpiin sivukyliin. Lukuvuonna 1920-21 kouluja oli 96. Oppivelvollisuuslaki annettiin 1921. Lapin asukkaat olivat aktiivisia, ja syksyllä 1929 kansakouluja oli jo 205. Väkevästi elettyinä sodanjälkeisinä vuosina Lapissa käynnistettiin vielä yli 160 uutta kansakoulua. Lukuvuonna 1957-58 kouluja oli ennätysmäärä 425. Neljäs tarkastelukausi käsittää lukuvuodet 1958-99, jolloin kansa- ja peruskoululait olivat voimassa. Suomea ja ennenkaikkea Lappia kohtasi 1960-luvulla suuri murros. Väestön voimakas kasvu pysähtyi kääntyen laskuun. Muuttoliike suuntautui maatalouskylistä kaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Ala-asteita oli 1974-75 enää 313. Valtion toimenpitein tilanne tasoittui 15 vuodeksi, ja kouluja oli 1989-90 vielä 281. Lama ravisteli 1990-luvulla Suomea. Lapissakin työttömyys kasvoi aiheuttaen poismuuttoaallon. Syksyllä 1998 ala-asteita oli 200. Torniossa oli pitkään Lapin ainoa oppikoulu. Kemistä tuli oppikoulukaupunki 1897. Syksyllä 1939 oli Lapissa kolme yliopistoon johtavaa oppilaitosta. Sodan jälkeen, erityisesti 1960-luvulla, perustettiin Lappiin runsaasti oppikouluja.

Abstract The purpose of this research is to examine the history of elementary schools held by the Church as well as the history of primary schools, comprehensive schools and secondary schools in various municipalities in Lapland up to the end of school year 1998-99. This is a basic research. The examination proceeds from the founding of the first educational institution of each school type. The first itinerant catechists of Finland began teaching in Utsjoki in 1751. The first primary school was founded in Rovaniemi in 1870. Lapland changed over to comprehensive school system in 1972. The Tornio Pedagogium was granted founding permit in 1630. The schools held by the Church were either permanent or itinerant. The importance of permanent schools was insignificant in Lapland. Itinerant school system consisted of two categories; catechist schools and itinerant schools. Their educational aims were uniform. Catechists received their salary from the state whereas itinerant schools were maintained mainly by parishes. Catechist schools were founded only in the parishes of Northern and Eastern Lapland. In other parishes instruction was given by itinerant schools. Even in the beginning of the 1920's the amount of school-aged children in Lapland was higher in itinerant schools than in primary ones. The last catechist school was closed in Inari in 1954. The history of the primary school and comprehensive school can be divided into four periods. The starting point was the year 1866 when the Regulation on Primary Schools was issued. This first period came to an end in 1898 when each municipality of Lapland became obliged to divide its area into school districts. The Regulation on Primary Schools didn't oblige rural municipalities to found schools but made it possible for them. In school year 1897-98 only 24 schools gave instruction in Lapland. The obligation to form school districts brought schools even to the biggest villages in peripheral areas. In school year 1920-21 there were 96 schools in Lapland. The Compulsory Education Act was issued in 1921. The inhabitants of Lapland were active and hence in the autumn 1929 there were already 205 primary schools. The years subsequent to the war meant rapid progress in society with the result that more than 160 new primary schools were founded in Lapland. In school year 1957-58 the amount of schools was at its highest, 425. The fourth period in the history of the primary school and comprehensive school comprises the school years 1958-99. At that time the Primary Schools Act and Comprehensive Schools Act were in force. In the 1960's Finland and first of all Lapland were met by a severe crisis. Until now the increase of population had been strong. Now, however, it began to decrease. The inhabitants of peripheral areas began migrating to towns, Southern Finland and Sweden. In 1974-75 the amount of lower levels of the comprehensive school was no more than 313. The situation improved to some extent for 15 years due to the measures taken by the state. Consequently, in 1989-90 there were still 281 schools. In the 1990's Finland was shaken up by depression. In Lapland, then, unemployment increased, which resulted in migration. In autumn 1998 there were 200 lower levels of the comprehensive school. The only secondary school in Lapland was for a long time in Tornio. The next secondary school was founded in the town of Kemi in 1897. In autumn 1939 there were three educational institutions in Lapland enabling the students to continue their studies at university. After the war, especially in the 1960's, plenty of secondary schools were founded in Lapland. / Tiivistelmä Tavoitteenani on selvittää Lapin kirkollisten alkuopetuskoulujen sekä kansa-, perus- ja oppikoulujen historiaa kuntakohtaisesti lukuvuoden 1998-99 loppuun saakka. Kyseessä on perustutkimus. Tarkastelu alkaa kunkin koulumuodon ensimmäisen oppilaitoksen käynnistymisestä. Vuoden 1750 tienoilla aloittivat Utsjoella Suomen ensimmäiset kiertävät katekeetat opetustyönsä. Ensimmäinen kansakoulu avattiin Rovaniemellä 1870. Lappi siirtyi peruskoulujärjestelmään 1972. Tornion pedagogio sai perustamisluvan 1630. Kirkolliset koulut olivat kiinteitä tai kiertäviä. Kiinteiden koulujen merkitys Lapissa oli vähäinen. Kiertävät koulut ryhmitellään katekeetta- ja kiertokouluiksi. Niiden opetustavoitteet olivat yhteneväiset. Katekeettojen palkat maksoi valtio. Kiertokoulujen toiminnan rahoittivat lähinnä seurakunnat. Katekeettakouluja perustettiin vain Pohjois- ja Itä-Lapin seurakuntiin. Muissa seurakunnissa opetuksesta vastasivat kiertokoulut. Lapin kiertävissä kouluissa oli vielä 1920-luvun alussa enemmän kouluikäisiä kuin kansakouluissa. Viimeinen katekeettakoulu suljettiin Inarissa 1954. Kansa- ja peruskoulujen toiminta-aika jakaantuu luontevasti neljään jaksoon. Lähtöpiste on kansakouluasetuksen syntymävuosi 1866, ja ensimmäinen etappi päättyy 1898 piirijakoasetuksen antamiseen. Kansakouluasetus ei määrännyt maalaiskuntia perustamaan kansakouluja, mutta teki sen mahdolliseksi. Lukuvuonna 1897-98 oli Lapissa vain 24 koulua. Piirijakoasetus toi kouluja myös suurimpiin sivukyliin. Lukuvuonna 1920-21 kouluja oli 96. Oppivelvollisuuslaki annettiin 1921. Lapin asukkaat olivat aktiivisia, ja syksyllä 1929 kansakouluja oli jo 205. Väkevästi elettyinä sodanjälkeisinä vuosina Lapissa käynnistettiin vielä yli 160 uutta kansakoulua. Lukuvuonna 1957-58 kouluja oli ennätysmäärä 425. Neljäs tarkastelukausi käsittää lukuvuodet 1958-99, jolloin kansa- ja peruskoululait olivat voimassa. Suomea ja ennenkaikkea Lappia kohtasi 1960-luvulla suuri murros. Väestön voimakas kasvu pysähtyi kääntyen laskuun. Muuttoliike suuntautui maatalouskylistä kaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Ala-asteita oli 1974-75 enää 313. Valtion toimenpitein tilanne tasoittui 15 vuodeksi, ja kouluja oli 1989-90 vielä 281. Lama ravisteli 1990-luvulla Suomea. Lapissakin työttömyys kasvoi aiheuttaen poismuuttoaallon. Syksyllä 1998 ala-asteita oli 200. Torniossa oli pitkään Lapin ainoa oppikoulu. Kemistä tuli oppikoulukaupunki 1897. Syksyllä 1939 oli Lapissa kolme yliopistoon johtavaa oppilaitosta. Sodan jälkeen, erityisesti 1960-luvulla, perustettiin Lappiin runsaasti oppikouluja.