This thesis is the first qualitative study of parental involvement in education regarding students in one key township high school in an undeveloped small town in southern China. This thesis aims to examine parental expectations and strategies in the voices of parents. To achieve this goal, this thesis examines the social class of the interviewed parents while considering place. It explores the distinctions in the shared thoughts embodied in life stories as parents perceive or articulate their identities and interests with the parents’ lived experiences, particularly with schooling, occupational careers, and their place identities in cities, towns, and villages. Using concepts of cultural production and penetration, defined by Paul Willis, “penetration” pertains to parents’ insights into the use of education in reflection of parents’ embodied experience and social conditions, while “cultural production” refers to the outcome of collective parental practices and a meaning-making process regarding parental involvement in education. Oral history interviews were conducted with ten families (five fathers and five mothers). This research argues that parents can be divided into two groups based on the distinction of identities of interests in schooling, occupational career, and place of identity, with one group having long-term employment and the other having short-term jobs. Therefore, two sets of parental expectations are conceptualized through penetrations: onward mobility from the periphery to the center and upward mobility from a short-term to a long-term job. Finally, all parents produce the culture of “it depends on himself/ herself” regarding parental involvement in education and conduct four types of parental strategies considering parents’ social class and children’s grades parents perceive: position, trust, ambivalence, and distance.

本研究旨在探討幼兒家長對幼兒的學習期望與如何確認期望達成之歷程。因過去的相關文獻以量化調查研究為主，缺乏質性觀點；又過去多以消費者行為模式探討選擇幼兒園的決策行為，但不能深入了解家長選擇這些因素背後的想法。因此本研究以質性訪談的方式，探究家長對幼兒的教育期望、對幼兒園的課程期望與這些期望如何被達成或期望是否改變的歷程，試圖建構家長在選擇幼兒園與對幼兒期望之間的關係。 研究設計上，先就過去文獻之研究進行整理與分析，提出尚未被探究及可深入探究的議題，蒐集相關資料而擬定訪談大綱，針對台北市公私立幼兒園大班家長進行深入訪談，公私立幼兒園各兩所共計十四位家長。 本研究結論可歸納為下列五點： 一、教育期望:公私立家長對幼兒學習的教育期望主要皆為生活自理、人際互動、品格個性與認知學習等等；而在認知學習上公私立幼兒園家長看法不同。 二、課程期望:公私立家長對幼兒學習的課程期望都會先要求教學方式，再要求與教育期望相關的課程內容，其中，私立家長進而要求認知方面的課程；此外，公私立家長都會期望園所在音樂或工作等美感領域課程上進行多元化或才藝教學。 三、期望確認:公私立家長都會將選擇幼兒園前的期望與選擇後的經驗做確認，確認方式以觀察幼兒在學校或家庭中的行為表現為主，而參與園所活動也是家長了解課程的一種方式。四、滿意度:樣本家長對幼兒園滿意度高，滿意的項目集中在課程與師資上；而期望確認及其歸因推論影響滿意度。五、期望改變:公立幼兒園家長對幼兒的課程期望會因園所特色而改變，並隨著上小學的時間拉進，公私立家長皆會增加與銜接小學相關的新期望。 根據研究結論，本研究對幼兒園提出以下建議，做為增進幼兒園品質參考： 一、幼兒園需要了解家長的期望，跟著家長一起做確認，幫助教師與園所看見家長觀點進而反思與成長。二、建立園所教學特色並努力發展，成為有深度的課程。 三、教師應幫助家長用更多的方式來確認學習，以客觀的資料去補充主觀的觀察結果。四、教師應讓家長看見教學的多元化，用不同的方式讓家長了解音樂或美術等方面的課程是包含在原本的課程規劃中；教師也應加強美感領域課程的專業能力。 / The purpose of this study is to inquire parent's perspective of early children’s learning expectation and outcomes confirmation. There are many quantitative studies about this process, while few are conducted qualitatively. In the past few years, most research focus on how to make a decision to choose kindergartens by consumer’s decision behavior. But we can’t understand what the real reasons of the parents’ decision. This study explores the parents’ educational expectations on early children in a qualitative way, including curriculum expectations and how these expectations will be achieved or changed, attempt to construct the relationship between the choice of kindergartens and child learning expectations. In this research, we review prior studies and purpose issues that has not yet been explored and can be in-depth inquired, gathering relevant information and arranging the interview outline for the Taipei public and private kindergarten parents, a total of fourteen parents in two public and two private kindergartens. The conclusions of this study can be summarized as the following five points: First, educational expectations: public and private kindergarten parents have different views on the cognitive learning. Second, the curriculum expectations: In addition to the curriculum related to educational expectations, parents would expect the music or arts-type learning, they hope kindergarten provide the field of diversified curriculum or skills and talent teaching. Third, expectation confirmation: parents really do expect confirmation, confirm the performance of the main way to observe the behavior of children in school or at home, and participate in kindergarten activities also the way of parents to confirm the curriculum. Forth, satisfaction: parents kindergarten satisfaction is high, satisfactory project focused on curriculum and teacher; expect recognition and attributed inference affect satisfaction. Fifth, the expectations change: the curriculum expectations of public kindergarten parents will change with kindergarten’s features, and parents would increase the new expectations related to the convergence Primary.

Abstract The main purpose of this study has been to examine the working life correspondence of education both theoretically and empirically. In this study, three different conceptual interpretations have been used to define working life correspondence: interpretation emphasizing the know-how needs of the working life, interpretation emphasizing the educational expectations of the working life and the interpretation emphasizing the career development of the individual. This phenomenon has been studied from the point of view of computer science education in particular. The interpretations emphasizing know-how needs and educational expectations are examined using gap analysis. The correspondence between the know-how capacities and the educational expectations is significantly different from that between the know-how capacities and the know-how needs. The gaps between the individual’s know-how capacities and the educational expectations are clearly more positive, less dependent upon external factors closely related to the respondent and there was considerably less variation among them than between the know-how capacities and the know-how needs. The results showed that the know-how needs of working life are very heterogeneous and strongly dependent on the external factors relating closely to the individual. The educational expectations were shown to be very homogeneous. Therefore it seems natural that the development of the contents of instructions and the structure of the education – particularly in the case of the compulsory core contents – should be based on the very homogeneous and independent educational expectations of the working life. In the light of the results, the educational expectations point of view brings a completely new and significant perspective to the examination of the working life correspondence and the effectiveness of the education, as well as the development of the contents of instruction. In terms of explaining and anticipating student satisfaction, the results turned out to be interesting. The results showed that learning results, the age of the respondent and the satisfaction in studying are significantly interconnected. The most significant external factor anticipating satisfaction in the field of computer science was the career development of an individual, which refers to the long-term effects of the education. In terms of method, this study was conducted as field research with the help of a questionnaire. The target group were students who had graduated from the department of Information Processing Science of the University of Oulu from 1976 through 2006. The questionnaire was sent to a total of 680 persons, 210 of whom replied. This was 31.3 % of the entire target group. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on ollut tutkia sekä teoreettisesti että empiirisesti ilmiötä ”koulutuksen työelämävastaavuus”. Tutkimuksessa koulutuksen työelämävastaavuudelle on määritelty kolme erilaista käsitteellistä tulkintaa: työelämän osaamistarpeita korostava tulkinta, työelämän koulutusodotuksia korostava tulkinta sekä yksilön urakehitystä korostava tulkinta. Ilmiötä on tarkasteltu erityisesti tietojenkäsittelytieteiden koulutuksen näkökulmasta. Osaamistarpeita korostavassa tulkinnassa työelämävastaavuutta voidaan tarkastella osaamistarpeiden ja koulutuksen tuottamien osaamisvalmiuksien vastaavuutena. Koulutusodotuksia korostavassa tulkinnassa työelämävastaavuutta voidaan vastaavasti tarkastella koulutusodotusten ja koulutuksen tuottamien osaamisvalmiuksien vastaavuutena. Urakehitystä korostava tulkinta tarkoittaa sitä, kuinka hyvin koulutuksen tuottamat osaamisvalmiudet tukevat yksilön urakehitystä. Osaamistarpeita ja koulutusodotuksia korostavia työelämävastaavuuden tulkintoja on tarkastelu kuiluanalyysin avulla. Osaamisvalmiuksien ja koulutusodotusten keskinäinen vastaavuus poikkeaa merkittävästi osaamisvalmiuksien ja osaamistarpeiden vastaavuudesta. Osaamisvalmiuksien ja koulutusodotusten väliset kuilut ovat selvästi positiivisempia, riippumattomia vastaajaan kiinteästi liittyvistä ulkoisista tekijöistä ja niiden vaihtelu huomattavasti vähäisempää kuin osaamisvalmiuksien ja osaamistarpeiden välisten kuilujen tapauksessa. Koulutuksen vaikutuksia yksilön urakehitykseen ei ollut mahdollisuuksia tutkia, joskin ammattiryhmäkohtaiset kuiluanalyysien tulokset osoittivat, että muodollinen koulutus ei kykene tuottamaan yksilön urakehityksen myötä laajenevia ja kasvavia osaamistarpeita. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työelämän osaamistarpeet ovat hyvin heterogeenisia ja ne ovat vahvasti riippuvaisia yksilöön kiinteästi liittyvistä ulkoisista tekijöistä. Tämä osaamistarpeiden heterogeenisuus muodostuu ongelmaksi tarvelähtöisen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämisessä. Sen sijaan koulutusodotukset osoittautuivat hyvin homogeenisiksi. Todella merkittävä havainto on nimenomaan se, että koulutusodotukset eivät ole yksilön osaamistarpeiden johdannaisia eivätkä lainkaan riippuvaisia vastaajien taustatekijöistä, vaan ne perustuvat mitä ilmeisimmin vastaajien näkemyksiin tietojenkäsittelytieteiden ydinalueista ja sisällöistä. Siksi tuntuu luonnolliselta, että opetussisältöjen ja rakenteen kehittäminen – etenkin pakollisten ydinsisältöjen osalta – tulisi perustua työelämän hyvin homogeenisiin ja riippumattomiin koulutusodotuksiin. Tulosten valossa koulutusodotusnäkökulma tuo täysin uuden ja merkittävän näkökulman koulutuksen työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden tarkasteluun sekä opintosisältöjen kehittämiseen. Opiskelijatyytyväisyyden selittämisen ja ennustamisen osalta tulokset osoittautuivat mielenkiintoisiksi. Tutkimuksessa opiskelijatyytyväisyys jakaantui kahteen osaan: opiskelutyytyväisyyteen ja koulutusalatyytyväisyyteen. Tulokset osoittivat, että oppimistuloksilla, vastaajan iällä ja opiskelutyytyväisyydellä on merkittävä keskinäinen yhteys. Ulkoisista tekijöistä merkittävimmäksi koulutusalatyytyväisyyttä ennustavaksi tekijäksi nousi yksilön urakehitys, joka viittaa koulutuksen pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Menetelmällisesti tutkimus oli kyselymetodiin perustuva kenttätutkimus, jossa kohdejoukon muodostivat Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselta vuosina 1973–2006 valmistuneet opiskelijat. Kyselyt lähetettiin 680 henkilölle ja niihin vastasi 210 henkilöä, mikä on 31,3 % koko kohdejoukosta.