This study analyzes the Jim Jarmusch film Ghost Dog: The Way of the Samurai from the perspective of cultural interaction and what it says about race relations with its presentation of a stylized version of a culturally pluralist America. Sociological theories and formal analysis were applied to examine the film’s depiction of the melting pot in American society, otherness of different ethnic groups and preservation of cultural traditions. The study suggests that though the melting pot may face problems even to the point of violence, the coexistence of different cultures within a society is an attainable goal.

This thesis examines the heteronormativity and gender roles in A. A. Milne’s popular children’s book Winnie-the-Pooh (1926). The research question is “To what extent is A. A. Milne’s Winnie-the-Pooh (1926) portraying heterosexuality as norm?” Winnie-the-Pooh (Milne, 1926) was used as a data corpus and analysed using Braun and Clarke’s (2006) model of thematic analysis. One of the main themes examined was masculinity, which was further divided into themes such as social hierarchy and active boys. Another main theme was femininity, which examines Winnie-the-Pooh’s (Milne, 1926) only female character Kanga as a mother and as a passive and less intelligent character. The findings of this thesis suggest that A. A. Milne’s Winnie-the-Pooh (1926) portrays heterosexuality as norm for most part of the data corpus.

This study investigates the roles of personal pronouns ’I’ and ’they’ in constructing ’self’ and ’others’ in presidential announcement speeches. It also tries to identify differences in personal pronoun usage between seasoned politicians and newcomers. The analysis is conducted using Norman Fairclough’s approaches to critical discourse analysis (CDA). The findings of this thesis show that the politicians in question use variant categories to show different sides of their personality and try to enhance their own positive image by making their opponents (the others) look less attractive. The analysis also suggests that there seems to be a difference between veteran politicians and novice politicians.

This study aimed to reveal how Donald Trump utilized verbal and non-verbal communication in one of his speeches. Multimodal Discourse Analysis is used as the method of this study, and the research material consists of transcriptions and video material. This study came to the conclusion that even though Donald Trump is able to convey desirable messages from time to time, he sometimes does not pay enough attention to the visual cues he is presenting. The results could be beneficial for future studies concerned with political speeches or Multimodal Discourse Analysis. / Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka Donald Trump hyödynsi sanallista ja sanatonta viestintää yhdessä puheessaan. Metodina käytettiin multimodaalista diskurssianalyysia, ja tutkimusmateriaalina käytettiin transkriptioita ja videomateriaalia. Tutkielmassa päästiin lopputulokseen, että vaikka Donald Trump onnistuukin ajoittain välittämään halutun viestin, hän ei aina kiinnitä eleisiinsä riittävästi huomiota. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevissa tutkielmissa, jotka liittyvät joko poliittisiin puheisiin tai multimodaaliseen diskurssianalyysiin.

The purpose of this paper is to offer a socio-psychological perspective to the American gun control debate by examining the concept of conflicting worldviews of Americans suggested by Donald Braman and Dan M. Kahan. This study tested their theory of dominance of individualism over collectivism in the United States and how it could have affected Americans’ values in terms of national firearm policies. The data analysed consists of two political debates regarding guns in 2016, one with the president at the time, Barack Obama, and another with the presidential candidates Donald Trump and Hillary Clinton. The transcripts of these debates were analysed semantically utilising Carl Graumann’s dialogical approach to discourse analysis. The results support the theory of dominance of individualism in the United States as well as the hypothesis that individualistic values show particularly, but not exclusively, in arguments against stricter gun control. / Tämän tutkimuksen tarkoitus on ottaa osaa yhdysvaltalaiseen aselakikeskusteluun sosio-psykologisesta näkökulmasta tutkimalla Donald Bramanin and Dan M. Kahanin konseptia Amerikkalaisten ristiriitaisista elämänkatsomuksista aiheeseen liittyen. Tässä tutkimuksessa testattiin heidän teoriaansa individualismin vahvemmasta vaikutuksesta Yhdysvalloissa kollektivismiin verrattuna, sekä miten se on mahdollisesti vaikuttanut amerikkalaisten näkemyksiin aiheesta. Analysoitu data koostui kahdesta amerikkalaisesta aseita käsittelevästä väittelystä vuodelta 2016, joista ensimmäisessä haastateltiin senaikaista presidenttiä Barack Obamaa ja toisessa aiheesta väittelivät presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Hillary Clinton. Näiden keskustelujen transkriptiot analysoitiin semanttisesti käyttäen apuna Carl Graumannin dialogista lähestymistapaa diskurssianalyysiin. Analyysin tulokset tukevat olettamusta siitä, että yhdysvaltalaiset ovat enemmän individualisteja kuin kollektivisteja. Tukea sai myös tutkimuksen hypoteesi siitä, että individualistisia arvoja ilmenee erityisesti aselakien tiukentamista vastustavissa argumenteissa, tosin ei pelkästään niissä.

English is spoken around the world both by those who speak English as their first language and by those who have learned English as a foreign language for communicative purposes. This results in English being spoken with various different accents, and a contrast between the native speakers and those who speak it as a foreign language may arise. Using Discourse Analysis to support the analysis, this study investigates how the American television show Friends portray characters from Britain, as well as Britishness in general, in the otherwise American context. / Englantia käyttävät niin sitä äidinkielenään puhuvat kuin hekin, jotka ovat oppineet englantia viestinnällisiin tarkoituksiin vieraana kielenä. Tästä luonnollisesti seuraa, että englantia puhutaan monella eri aksentilla, mikä saattaa synnyttää konflikteja äidinkielenään englantia puhuvien ja englantia vieraana kielenä puhuvien välillä. Diskurssianalyysiä apuna käyttäen tämä kvalitatiivinen kandidaatintutkielma tutkii, miten amerikkalaisen televisiosarjan "Frendit" brittihahmot ja brittiläisyys yleisesti kuvataan muutoin amerikkalaisessa kontekstissa.

The purpose of this study is to examine the status of technology in the new national core curriculum for basic education of Finland. The key factor involved is the opposition of means and ends in educational technology. This means that the study focuses on how technology is presented in the curriculum by considering how intrinsically or extrinsically it is treated in the context of education as well as the reasons given in the curriculum for the application of educational technology. The study also examines how the regulations in the curriculum change in accordance with different age groups of pupils. The study is based on a content analysis of the national curriculum, with relevant extracts analysed and discussed from the perspective of the research questions. Educational technology, information and communication technology (ICT) and multiliteracy are key concepts in this study. The study found that the use of technology in education is explained in the curriculum as a means of preparing pupils for a future where technology would always be present in their lives, especially in the field of employment. Technology is largely seen in the curriculum as something which is always present in our modern society. As for the matter of intrinsic and extrinsic values, technology is treated in the curriculum as something which can be very beneficial to education and the educational use of which has much potential and should therefore be developed further. / Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, millainen asema teknologialla on peruskoulun opetussuunnitelman uusissa perusteissa. Opetusteknologiaa tarkasteltaessa avainasemaan nousee tässä keinojen ja tarkoitusten vastakkainasettelu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkielman keskiössä on ensinnäkin se, käsitelläänkö teknologiaa opetussuunnitelmassa välinearvona vai itseisarvona, ja toisaalta myös opetussuunnitelmassa annetut syyt teknologian opetuskäytölle. Tutkielma tarkastelee myös sitä, millä tavoin oppilaiden ikäluokat vaikuttavat opetussuunnitelman säädöksiin. Tutkielma perustuu opetussuunnitelman sisällönanalyysiin, jossa analysoidaan merkittävät katkelmat, joita käsitellään tutkimuskysymysten kannalta. Opetusteknologia, tieto- ja viestintäteknologia ja monilukutaito ovat tämän tutkielman keskeisiä käsitteitä. Tutkielman kautta selvisi, että teknologian käyttö opetuksessa perustuu opetussuunnitelman mukaan siihen, että oppilaita valmistellaan sellaista tulevaisuutta varten, jossa teknologia on jatkuvasti heidän elämissään läsnä, etenkin työelämässä. Teknologian koetaan myös olevan alati läsnä yhteiskunnassa yleisesti. Mitä tulee itseisarvoihin ja välinearvoihin, opetussuunnitelman perusteissa teknologia nähdään asiana, joka voi olla erittäin hyödyllinen osa opetusta ja sen opetuskäyttöä tulisi siksi kehittää edelleen.

The purpose of this thesis is to examine the development of the character of Lara Croft by analysing her dialogue with four other characters in the video game Tomb Raider, from 2013. The four other characters are Conrad Roth, Samantha “Sam” Nishimura, Alex Weiss and Dr James Whitman. In analysing the dialogue, content analysis was used in order to discover common themes in Lara Croft’s relationships with the other characters. The themes found in the dialogue are strength, trust, affection, guilt and acceptance. These themes appear differently in her relationships, each of which revealing a different aspect of her development. The analysis of the dialogue shows Lara Croft’s development as a character as she grows from an inexperienced adventurer into a strong but withdrawn survivor. / Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella Lara Croftin hahmon kehitystä analysoimalla hänen dialogiaan neljän muun hahmon kanssa videopelissä Tomb Raider vuodelta 2013. Kyseiset neljä muuta hahmoa ovat Conrad Roth, Samantha “Sam” Nishimura, Alex Weiss ja Dr James Whitman. Dialogin analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä, joka paljasti yhteisiä teemoja Lara Croftin suhteissa muiden hahmojen kanssa. Teemat, jotka dialogista löytyivät, ovat vahvuus, luottamus, kiintymys, syyllisyys ja hyväksyntä. Nämä teemat ilmenevät eri tavoin hänen suhteissaan, joista jokainen paljastaa eri puolen hänen kehityksestään. Dialogin analyysi osoittaa Lara Croftin kehityksen hahmona, kun hän kasvaa kokemattomasta seikkailijasta vahvaksi mutta sulkeutuneeksi selviytyjäksi.

In this thesis, I discuss Donald Trump’s political rhetoric using his tweets, a presidential debate between him and Hillary Clinton, and his inauguration speech, as material to identify the kind of typical elements that Trump uses in his rhetoric to drive his political agenda, and to influence the public’s perception of him. My main method in identifying these traits is political discourse analysis’ approach to critically reading texts. My main findings were that no matter the form of media, Trump relies on having political enemies to blame for the state of things in the US, and that he portrays himself as the right person to lead the country due to his lack of connections to the political establishment, as well as that Trump tries to manipulate the public’s opinion by discrediting anyone that criticizes him. / Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella Donald Trumpin poliittista retoriikka. Aineistona tutkimustani varten käytän hänen twiittejään, vaaliväittelyä hänen ja Hillary Clintonin välillä, sekä Trumpin virkaanastujaispuhetta. Pyrin tunnistamaan ne keinot, joita Trump retoriikassaan käyttää poliittisen agendansa ajamisessa, sekä yleisön mielipiteen ohjailussa. Metodinani käytän poliittisen diskurssianalyysin lähestymistapaa tekstien kriittiseen lukemiseen. Tutkimustuloksistani käy ilmi, että oli kyse mistä median muodosta tahansa, Trump tarvitsee poliittisia vihollisia joita syyttää eri asioista ja että Trump pyrkii esiintymään oikeana henkilönä johtamaan maataan, koska hänellä ei ole kytköksiä perinteiseen valtaapitävään eliittiin. Trump pyrkii myös vaikuttamaan kansan näkemykseen hänestä saattamalla huonoon valoon kaikki ne tahot jotka kritisoivat häntä.

The main aim of my research is to analyze the character of Yoda’s perception of others and himself, and other characters’ perception of him in two of the three original Star Wars trilogy films and all three of the prequel films. In my thesis, I used methods of film analysis, as well as discourse analysis. I analyzed the perceptions individually in different scenes from each film. The conclusions of my research are that the character of Yoda is a very central and significant character, and other characters, as well as himself, perceive him as wise and powerful. Although, Yoda is a powerful character, he is very humble, and values other character’s opinions and words. / Tutkimukseni päätavoitteena on analysoida Yodan käsitystä muista hahmoista sekä hänestä itsestään että muiden hahmojen käsitystä Yodasta, kahdessa kolmesta alkuperäisestä Star Wars -elokuvasta sekä kaikissa kolmessa esiosaelokuvassa. Työssäni käytin elokuva-analyysin menetelmiä sekä diskurssianalyysiä. Analysoin käsityksiä erikseen jokaisesta elokuvasta eri kohtauksissa. Tutkimukseni johtopäätökset ovat, että Yoda on hyvin keskeinen ja merkittävä hahmo, ja muut hahmot, samoin kuin Yoda itse, pitävät häntä viisaana ja voimakkaana. Vaikka Yoda onkin voimakas hahmo, hän on hyvin nöyrä ja arvostaa muiden hahmojen mielipiteitä ja sanoja.