abstract: This dissertation explores how rank-and-file political prisoners navigated life after release and how they translated their experiences in the Gulag and after into memoirs, letters, and art. I argue that these autobiographical narratives formed the basis of an alternate history of the Soviet Union. This alternate history informed the cultural memory of the Gulag in the Komi Republic, which coalesced over the course of the late 1980s and 1990s into an infrastructure of memory. This alternate history was mobilized by the formation of the Soviet Union’s first civic organizations, such as the Memorial Society, that emerged in the late 1980s. However, Gulag returnees not only joined post-Soviet civil society, they also formed a nascent civil society after their release in the 1950s. The social networks and informal associations that Gulag returnees relied upon to reintegrate back into Soviet society after release, also played an essential role in the memory project of coming to terms with the Stalinist past after the collapse of the Soviet Union. As one of the first and most populous epicenters of the Gulag archipelago located in the Far North, from 1929-1958 Komi saw hundreds of thousands of prisoners, in addition to hundreds of thousands more who were exiled to the region from all over the Soviet Union. While some left the region after they were released, many were not able to leave or chose not to when given the choice. Regardless of where they lived when the Soviet Union collapsed, many former prisoners sent their autobiographies to branches of the Memorial Society and local history museums in Komi. For many, this was the very first time they had shared their stories with anyone. While Komi is unique in many ways, it is emblematic of processes that unfolded throughout the Soviet Union and Eastern Europe at the end of the Twentieth Century. This project expands our understanding of how civil societies form under conditions of authoritarian rule and illuminates the ways in which survivors and societies come to terms with difficult pasts. / Dissertation/Thesis / Doctoral Dissertation History 2019

Abstract This study analyses environmental concern in the Komi Republic from the contextual perspective. The main research data consisted of thematic interviews of industrial workers (n =  114), teachers (n =  30), administration staff (n =  33) in the towns of Usinsk and Vorkuta in the Northern Komi Republic. In addition, the in-depth thematic interviews of state administrators, scientists and NGO actors are analysed as well as the survey study conducted in several regions in the republic. As a broad theoretical frame the study uses the context model, in which environmental concern in everyday life is interpreted at five closely connected levels. The study consists of four previously published articles, one submitted manuscript and a concluding chapter. As the major theoretical and methodological idea the study presents two different environments: a life-world of the individual, where environmental changes are perceived and experienced in a framework of everyday life, and secondly, global environmentalism’s Environment, which is nowadays in Western discourses viewed as a globe. This study focuses on the life-world perspective, and asks how these two environments communicate with each other in the particular contexts of the Komi Republic. In general, environmental issues hold a low profile compared with other social problems in the Komi Republic. However, the citizens of the Komi Republic are concerned about so-called ’brown‘ environmental issues; that is issues of pollution and waste disposal in their immediate environs. The public’s environmental concerns are mostly about ’ecological risks‘ – the health and well-being implications of environmental degradation. Environmental problems are regarded as part societal transformation. This ’brown‘ environmentalism is understandable in Russia since approximately 60 million Russians now live in zones with adverse environmental situations. Green or global issues are not much discussed among the public of Russia. The findings stress that engagement with the surrounding environment, local conditions and socio-political contexts shape perceptions and framings of environmental change. Local perceptions and local knowledge are still a crucial basis for concern. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan ympäristötietoisuutta ja -huolta Komin tasavallassa kontekstuaalisesta näkökulmasta. Tärkein osa tutkimusaineistosta koostuu teollisuustyöntekijöiden (n =  114), opettajien (n =  30) ja yritys- ja julkisen hallinnon edustajien (n =  33) teemahaastatteluista Usinskin ja Vorkutan kaupungeissa tasavallan pohjoisosassa. Lisäksi työssä on analysoitu valtion virkamiesten, tutkijoiden sekä kansalaisjärjestöjen toimijoiden teemahaastatteluja sekä tasavallan eri alueilla tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa hyödynnetään kontekstimallia, jossa ympäristötietoisuutta tarkastellaan viiden toisiinsa limittyvän tason kautta. Tutkimus koostuu neljästä julkaistusta artikkelista, yhdestä käsikirjoituksesta ja yhteenvetoluvusta. Tutkimuksen tärkein teoreettinen ja metodologinen idea jakaa ympäristön kahtia: ensimmäinen on yksilön elämismaailma, missä ympäristömuutokset havaitaan ja koetaan arkielämän kehystäminä, ja toinen, globaalin environmentalismin ympäristö, minkä nykyisin ajatellaan käsittävän koko maapallon. Tämä tutkimus keskittyy elämismaailmanäkökulmaan ja kysyy, kuinka nämä kaksi ympäristöä kommunikoivat toistensa kanssa eri konteksteissa. Yleisellä tasolla tarkasteltuna ympäristöongelmat ovat taustalla kansalaisten elämässä verrattuna muihin sosiaalisiin ongelmiin. Komin tasavallan asukkaat ovat kuitenkin huolissaan niin kutsutuista ’ruskeista’ ympäristökysymyksistä eli lähinnä saastumiseen ja erilaisiin jätteisiin liittyvistä ongelmista. Kansalaisten ympäristöhuoli kytkeytyy ennen kaikkea ekologisiin riskeihin – ympäristön pilaantumisen terveydellisiin ja hyvinvointiin liittyviin seuraamuksiin. Näin ympäristöongelmat limittyvät muiden sosiaalisten ongelmien kanssa ja koetaan osaksi yhteiskunnallista muutosta. Tämä ’ruskea’ ympäristöhuoli on ymmärrettävä ilmiö Venäjällä, missä noin 60 miljoonaa kansalaista asuu terveydelle haitallisissa ympäristöoloissa. ’Vihreitä’ tai globaaleja ympäristökysymyksiä ei juurikaan käsitellä Venäjän julkisessa keskustelussa. Tutkimuksen tulokset painottavat lähiympäristöön sitoutumisen ja elämismaailman merkitystä ympäristömuutosten havainnoinnissa sekä yhteiskunnallisten kontekstien vaikutusta ympäristökysymysten kehystämiseen. Paikallisella havainnoinnilla ja tiedolla on edelleen suuri rooli ympäristötietoisuuden muotoutumisessa.