Clinical depression has been prevalent in international health statistics but people are often found to be reluctant to seek help when they encounter depression. This thesis built and evaluated a mental health promotion campaign to encourage help-seeking through first forming a behavioral model to conceptualize the interplays of various factors in shaping one’s help-seeking intention and behavior for depression in Hong Kong. The thesis began with in-depth illness narrative qualitative interviews with 18 participants through purposive sampling from the general public of Hong Kong. Through the interview results and close reference to the theory of planned behavior (TPB), a behavioral model was drafted highlighting impacts of view on depression, help-seeking and other factors had on individual’s help-seeking intention and behavior. Followed by that, 70 quantitative questionnaires completed by members of the general public were then done through snowball sampling to validate the model. 16 items were then retained in the model that uses attitude towards help-seeking, subjective norm and perceived behavioral control to explain individual’s help-seeking intention and behavior. At the same time, the interviews and questionnaires found that participants seem to have a limited view of treatment options and have diverse views of the symptoms of depression, both of which profoundly affect their motivation to seek help. The role of family and friends and a holistic approach to mental health education were found to be particularly important for encouraging help-seeking behavior in future campaigns concerning depression. The content for this mental health promotion campaign was then designed into 4-weeks of email campaign material according to the factors mentioned in the model to encourage help-seeking for depression built and validated in the previous stages. The participant recruitment for the media campaign was done through the social media Facebook through two paid advertisements. A total of 5,405 clicks were gained through the Facebook advertisements and these Facebook users were then directed to a Survey Monkey email registration site to the campaign. 383 people registered their emails in the site with 199 of them completed the pre-test and joined the 4-week campaign. The 199 participants were randomly divided in two groups with one receiving the campaign material and another group receiving information from tradition leaflet issued by the Hospital Authority in Hong Kong. Pre-test and post-test were done before and after the campaign to measure the difference in help-seeking intention after reading the two sets of material respectively. As a result, 116 participants completed the campaign and the post-test. With a post-test only design, no significant change has been found in primary outcomes including attitude, subjective norm and perceived behavioral control, but significant change has been found in secondary outcome, which participants were found to have better mental health literacy after the campaign. This thesis has shown the practicality and effectiveness of using online media and theory-guided material for mental health promotion campaigns. It is important for future studies to take advantage of the popularity of online media and conduct primitive and evaluative research on these campaigns. / published_or_final_version / Journalism and Media Studies Centre / Master / Master of Philosophy

Background: School-based mental health promotion aims to strengthen mental health and reduce stress. Results on the effectiveness of such programs are heterogeneous. This study realized a school-based mental health promotion program (StresSOS) for all students and aimed to identify moderators (mental health status, gender, grade level) of pre- to post-changes in stress symptoms and knowledge. Methods: Participants were N = 510 adolescents (from 29 classes; 46.7% female) aged 12–18 years (M = 13.88, SD = 1.00; grade levels 7–10). They were without mental health problems (65.9%), at risk for mental health problems (21.6%), or with mental health problems (12.5%) and participated in a 90 min per week face-to-face training with 8 sessions in class at school. Demographic variables, mental health status, stress symptoms, and knowledge about stress and mental health were collected at baseline. Program acceptance, stress symptoms, and knowledge were collected post-intervention. Multilevel mixed effects models were conducted with the fixed effects time (within factor), mental health status, gender, and grade level (between factors). Random effects for students within classes were included. Results: In the pre-post comparison, mental health status moderated the changes on psychological stress symptoms (p < 0.05). In adolescents with mental health problems the largest reduction in stress symptoms was observed between pre- and post-assessment. Gender and grade level were less relevant. For all adolescents knowledge gains were revealed (p < 0.001). Program acceptance was moderated by mental health status and grade level (p < 0.01). Mentally healthy adolescents and within the group of adolescents at-risk or with mental health problems, especially younger students (7th/8th grade), rated program acceptance higher. Conclusion: Psychological stress symptoms decreased among adolescents with mental health problems and not among adolescents at risk for or without mental health problems. Mental health-related knowledge increased for all adolescents. The results add to knowledge on school-based mental health intervention research and practice. Its implications for different prevention strategies (universal, selective or a combination of both) are discussed.

Background Mental health problems among older adults are a central public health problem. Depressive disorders are among the most prevalent mental disorders in later life. Maintaining good health and experiencing well-being in later life are important for the growing population of older adults, enabling them to enjoy life and participate in society for longer. Aims The overall aim of the thesis is to examine how mental health and mental well-being can be promoted and how the incidence and prevalence of depressive symptoms and disorders can be prevented among older adults. The specific aims of the included studies are to examine the associations between mental ill-health (depression and psychological distress) and social capital among older adults, as well as to collect and evaluate the effect of psychosocial interventions for the primary prevention of depressive disorders. Another specific aim is to provide a better understanding of how social capital influences the experienced mental well-being among older adults. Methods Population-based survey data collected in Finland and Sweden in 2008 and 2010 were used and logistic regression analyses were conducted to examine the associations between depression and psychological distress among older adults (65+) and various social capital components. A systematic review and meta-analysis were conducted to evaluate the effect of psychosocial interventions on depressive symptoms, functional level and quality of life. Furthermore, two independent sets of qualitative data material – collected through two focus group interviews and an open-ended question included in a Finnish population-based survey from 2008 – were used in order to identify views on the causal mechanisms between mental well-being and social capital in later life (60+). Results Restricted social networks with regard to both quantity and quality aspects were found to associate with depression and psychological distress in later life as defined in this thesis. Low structural and cognitive social capital are both significant depression covariates in older adults, although the findings were somewhat inconclusive from the association studies. Low frequency of social contacts with friends and neighbours and experienced mistrust in friends were all significantly related to depression, while no statistically significant connection was found between depression and experienced mistrust in neighbours. Further, restricted access to instrumental social support was statistically significantly associated with depression, while other cognitive components of social capital, such as experienced general mistrust, as well as having a limited number of people to count on or who are concerned about you were significantly associated with psychological distress. In addition, based on both quantitative and qualitative data the findings of this thesis highlight the effectiveness and subjective importance of social activities for the maintenance of mental health and well-being among older adults. The social activities are an important mental health resource among older adults because of the accompanied sense of belonging to a social group, as well as feelings of purpose with regard to everyday life and hope for the future. The social activities evaluated in the systematic review and meta-analysis significantly reduced depressive symptoms when compared to no-intervention controls. However, the systematic review also revealed the scarce research base of psychosocial interventions, as only a small number of studies were included and many were characterised by a small or no effect. Conclusions The findings illustrate the need to actively maintain the social networks and interactions of older people in order to promote mental health and prevent mental ill-health. Older people experiencing low-level social capital are more likely to suffer from mental ill-health and this risk group should have access to initiatives that empower social networking and a maintained rich social life. In addition, the findings highlight the significant potential of psychosocial interventions as they support active and healthy ageing when appropriately implemented / Bakgrund Psykisk ohälsa hos äldre är ett viktigt folkhälsoproblem. Depressiva syndrom utgör ett av de vanligast förekommande psykiska funktionshindren. Det blir allt viktigare att hälsan och välbefinnandet upprätthålls i den växande äldre befolkningen, eftersom det möjliggör för de äldre att längre upp i åldrarna njuta av livet och att vara delaktiga i samhället. Syfte Avhandlingens övergripande syfteär att studera hur psykisk hälsa och psykiskt välbefinnande kan befrämjas och hur uppkomsten och förekomsten av depressiva symptom och sjukdomar kan förebyggas hos äldre. De specifika syftena för studierna inkluderade i avhandlingen är att undersöka sambanden mellan psykisk ohälsa (depression och psykisk belastning) och socialt kapital hos äldre personer, samt att samla in och utvärdera effekten av olika psykosociala interventioner för primärprevention av depressiva syndrom. Ett annat specifikt syfte är att ge en bättre förståelse för på vilket sätt socialt kapital påverkar det upplevda psykiska välbefinnandet hos äldre. Metod Befolkningsbaserade enkätdata insamlade i Finland och i Sverige år 2008 och 2010 användes och logistiska regressionsanalyser utfördes för att undersöka sambanden mellan depression och psykisk belastning hos äldre personer (65+) och olika komponenter av socialt kapital. En systematisk litteraturöversikt och meta-analys sammanställdes för att utvärdera effekten av olika psykosociala interventioner på depressiva symptom, funktionsförmåga och livskvalitet. För att identifiera kausala mekanismer mellan socialt kapital och psykiskt välbefinnande hos äldre (60+) användes dessutom två oberoende kvalitativa datamaterial – insamlade med hjälp av två fokusgruppintervjuer och en öppen fråga som ingick i den finländska befolkningsenkäten från 2008. Resultat Kvantitativt och kvalitativtbegränsadesociala nätverk står i samband med depression och psykisk belastning bland äldre så som dessa definieras i avhandlingen. Lågt strukturellt och kognitivt socialt kapital står båda signifikant i samband med depression hos äldre, även om forskningsresultaten från sambandsstudierna var något osamstämmiga. Låg frekvens av social kontakt med vänner och grannar och upplevd misstro till vänner hade alla ett statistiskt signifikant samband med depression, medan man inte kunde hitta något signifikant samband mellan depression och upplevd misstro till grannar. Dessutom hittades ett statistiskt signifikant samband mellan begränsad tillgång till instrumentellt socialt stöd och depression, medan andra komponenter av kognitivt social kapital – så som att uppleva generell misstro, att ha få personer man kan lita på, samt att uppleva ett begränsat intresse från omgivningen för vad man gör – kunde kopplas till psykisk belastning. I tillägg betonar avhandlingsresultaten, som är baserade på både kvantitativa och kvalitativa data, effekten och den subjektiva nyttan av sociala aktiviteter för upprätthållandet av den psykiska hälsan och välbefinnandet hos äldre personer. De sociala aktiviteterna är en viktig resurs för den psykiska hälsan bland äldre därför att de ger en känsla av tillhörighet till en social grupp, samtidigt som de ger mening till vardagslivet och en känsla av hopp för framtiden. De sociala aktiviteter som utvärderades i den sytematiska översikten och meta-analysen minskade signifikant de depressiva symptomen, jämfört med kontrollgrupperna. Den systematiska översikten pekar emellertid också på bristen på forskning om psykosociala interventioner, eftersom få studier kunde inkluderas och dessa kännetecknades dessutom av en liten eller av avsaknad av effekt. Slutsatser Avhandlingens resultat illustrerar behovet av att aktivt upprätthålla de äldres sociala nätverk och interaktion för att främja deras psykiska hälsa och förebygga psykisk ohälsa.Äldre som har ett begränsat socialt kapital löper större risk för att lida av psykisk ohälsa och därför bör denna riskgrupp ha tillgång till insatser som stöder uppbyggandet och upprätthållandet av sociala nätverk och ett rikt socialt liv. I tillägg visar avhandlingen på den stora potential som psykosociala interventioner har med tanke på att de kan stödja ett aktivt och hälsosamt åldrande om de används på rätt sätt / Tausta Ikäihmistenmielenterveysongelmat ovat keskeisiä kansanterveysongelmia. Masennus on iäkkäiden yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Hyvän terveyden ja koetun hyvinvoinnin säilyttäminen myöhemmällä iällä ovat tärkeitä yhä suurenevalle ikääntyvälle väestölle, koska ne mahdollistavat elämästä nauttimisen ja yhteiskuntaelämään osallistumisen pidempään. Tavoitteet Tämän väitöskirjan päätavoitteena on tutkia miten mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia voidaan edistää ja miten ikäihmisten masennusoireiden ja -häiriöiden ilmenemistä ja esiintyvyyttä voidaan ehkäistä. Väitöskirjaan sisältyvän tutkimuksen erityinen tavoite on tarkastella iäkkäiden aikuisten mielenterveysongelmien (masennus ja psyykkinen kuormittuneisuus) ja sosiaalisen pääoman välistä suhdetta sekä kerätä ja arvioida psykososiaalisten interventioiden vaikutuksia ikääntyneiden masennushäiriöiden primaarissa ehkäisyssä. Toinen tutkimuksen erityinen tavoite on lisätä ymmärrystä siitä, miten sosiaalinen pääoma vaikuttaa ikäihmisten koettuun psyykkiseen hyvinvointiin. Menetelmät Tutkimuksessa käytettiin Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2008 ja 2010 väestökyselyllä kerättyä aineistoa, johon tehtyjen logististen regressioanalyysien tarkoituksena oli tutkia yhteyksiä ikäihmisten (65+) masennuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden ja sosiaalisen pääoman eri komponenttien välillä. Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella ja meta-analyysillä arvioitiin psykososiaalisten interventioiden vaikutusta masennusoireisiin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tämän lisäksi käytettiin kahta toisistaan riippumatonta laadullista aineistoa, joiden perusteella tunnistettiin sosiaalisen pääoman vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin vanhuusiässä(60+). Nämä aineistot kerättiin kahdesta fokusryhmähaastattelusta ja Suomessa vuonna 2008 toteutuneen väestökyselyn avoimesta kysymyksestä. Tulokset Tutkimuksen mukaan myöhemmällä iällä niin määrällisesti kuin laadullisestikin rajalliset sosiaaliset verkostot ovat tässä väitöskirjassa käytetyn määritelmän mukaan voimakkaasti yhteydessä masennukseen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Matala rakenteellinen ja kognitiivinen sosiaalinen pääoma ovat molemmat merkittäviä ikäihmisten masennuksen ennustekijöitä, joskaannämä tulokset eivät ole täysin yhdenmukaisia tutkimuksessa käytettyjen aineistojen perusteella. Ikäihmisten vähäiset sosiaaliset kontaktiystäviin ja naapureihin sekä koettu epäluottamus ystäviä kohtaan liittyivät kaikki merkittävästi masennukseen, vaikkakaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä masennuksen ja naapureihin kohdistuvan epäluottamuksen välillä ei löytynyt. Sen sijaan vähäisen käytännössä saadun sosiaalisen tuen ja masennuksen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Samoin psyykkinen kuormittuneisuus oli merkitsevästi yhteydessä sosiaalisen pääoman kognitiivisiin komponentteihin, kuten koettuun yleiseen epäluottamukseen ja myös vain vähäiseen määrään sellaisia ihmisiä, joihin voi luottaa ja jotka välittävät. Tämän lisäksi väitöskirjan määrälliseen ja laadulliseen aineistoon perustuvat tulokset korostavat sitä, että ikäihmisten mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi sosiaaliset aktiviteetit ovat sekä yksilöllisesti merkittäviä että tehokkaita. Sosiaaliset aktiviteetit ovat tärkeä iäkkäiden mielenterveyden resurssi, koska ne luovat tunteen sosiaaliseen ryhmään kuulumisesta, jokapäiväisen elämän merkityksellisyydestä ja toivosta tulevaisuudessa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin perusteella sosiaaliset aktiviteetit vähensivät merkittävästi masennusoireilua vertailuryhmiin nähden. Systemaattinen katsaus kuitenkin osoittaa, että psykososiaalisista menetelmistä on olemassa vain niukasti näyttöön perustuvaa tutkimusta. Tästä syystä tämä aineisto jäi pieneksi myös tässä tutkimuksessa – lisäksi systemaattisen katsauksen aineisto osoitti psykososiaalisten interventioiden vaikuttavan ikääntyneiden mielenterveyteenvain vähän tai ei lainkaan. Johtopäätökset Väitöskirjan tulokset osoittavat, että mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi on tarpeellista aktiivisesti ylläpitää ikäihmisten sosiaalisia verkostoja ja vuorovaikutusta. Ne iäkkäät, joilla on vähäinen sosiaalinen pääoma kärsivät muita todennäköisemmin mielenterveysongelmista. Tälle riskiryhmälle tulee löytää keinoja, joilla vahvistetaan sen sosiaalista verkostoitumista ja rikastutetaan sen sosiaalista elämää. Tämän lisäksi tulokset korostavat niitä merkittäviä mahdollisuuksia, joita oikealla tavalla toteutetuilla psykososiaalisilla interventioilla on tukea aktiivista ja tervettä ikääntymistä.

Reports on the escalation of violence in South African schools have been a cause for concern. The Media have reported a high incidence of adolescent anger towards and fights with peers, family members and school teachers. Alcohol and drug abuse, risky sexual behaviours and gang related activities are also noted as a concern among school-going adolescents. These behaviours are precursors to mental health problems among school-going adolescents and prompted the researcher to carry out an investigation on how high schools promote the mental health of their learners. A sequential explanatory mixed methods approach was used to explore the experiences of school-going adolescents, school teachers and school health nurses in dealing with social and emotional problems in high schools. An event history calendar was used to collect both the quantitative and qualitative data. Quantitative data was used with school going adolescents, whereas, qualitative data in the form of focus groups was used with school nurses and individual interviews was used with school teachers. Qualitative individual interviews were also used with a subset of school going adolescents to augment the quantitative results. The two sets of data were analysed independently and only at interpretation of findings were they collated and integrated. Quantitative data analysis was done using descriptive and inferential statistics whilst content analysis and thematic analysis were used with qualitative data. Major findings of the study revealed that adolescents’ problems manifested themselves as inappropriate handling of emotions which resulted in drug and alcohol abuse, risky sexual behaviours and gangsterism which adversely impacted on the adolescents’ social-emotional well-being and mental health. A universal prevention and promotion programme through social and emotional learning to address the social and emotional ailments of adolescents that impede mental health promotion in high schools was proposed. The “TEAM” intervention proposes the promotion of positive peer relationships through the use of positive gangs in a safe, caring and cooperative school climate. The intervention would also capacitate adolescents with prosocial skills and values that would yield positive outcomes for greater academic and life successes generally. The study recommends the use of the proposed ‘TEAM’ intervention in schools for mental health promotion. / Health Studies / D. Litt. et Phil. (Health Studies)