Stressen och utbrändheten har fått stor uppmärksamhet men det är inte tecken på en modefluga utan den återspeglar förändringar i både arbetslivet och samhället. Eftersom arbetstakten ökar hela tiden är brådska och stress företeelser som är bekanta för alla. Dagens arbetsmiljöer skapar utmärka möjligheter till utbrändheten att utvecklas. Utbrändheten är ändå ett allvarligare tillstånd än en vanlig trötthet eller en vardaglig missnöjdhet mot arbetet eller livet. Syftet med denna undersökning är att förstå bättre företeelserna stress och utbrändhet. Eftersom stressen och utbrändheten är aktuella frågor som påverkar många lärare idag koncentrerar denna undersökning på lärare och i synnerhet på svensklärare. I undersökningen studeras det hur svensklärare orkar på arbetet och vilka faktorer som påverkar deras ork. Därtill granskas det vilka strategier lärare har för att förebygga och behandla stress och utbrändhet. För att samla in material användes det en enkätundersökning för svensklärare i Finland. 84 lärare runtom i landet besvarade enkäten. Enkäten bestod av 23 frågor och den innehöll både öppna och slutna frågor. Metoder som användes i undersökningen var både kvantitativa och kvalitativa. Den kvantitativa metoden grundar sig på räknebara uppgifter medan den kvalitativa metoden undersöker informanternas svar på en djupare nivå. Undersökningen är således både beskrivande och förklarande. Den arbetsrelaterade utbrändheten är en mångskiftande sydrom som har flera aspekter. Bland annat kan symptom på och orsaker till utbrändhet variera betydligt mellan individer. På grund av detta är det inte möjligt att utkristallisera hela syndromet i en enda mening. För att förstå hela företeelsen bättre måste man granska den från flera olika synvinklar och beakta flera olika faktorer. På basis av teorin och informanternas svar kan det konstateras att temat verkligen berör många lärare. En klar majoritet av informanterna ansåg att det inte finns tillräckligt diskussion om lärarens ork på arbetet. De ansåg att man borde ha mer öppenhet beträffande undersökningens tema. Det verkar också att man kan hamna antingen i en ond eller i en god cirkel i livet. Detta betyder att sådana människor som vanligen är trötta är också vanligen stressade. Samtidigt har man dålig motivation och inte tillräckliga krafter att klara sig. På motsvarande sätt är sådana människor som sällan är trötta också sällan stressade. Parallellt har man bra motivation, tillräckliga krafter och man känner att man klarar sig. Ändå är det viktigt att komma ihåg att var och en upplever trötthet, stress och utbrändhet på ett individuellt sätt. Det är omöjligt att skilja någon viss människotyp som blir utbränd utan i princip kan hur som helst bli utbränd. I fråga om förebyggandet av stress och utbrändhet betonade informanterna att man borde lära sig känna sig själv och lyssna på den så kallade inre rösten. Det ansågs som viktigt att man känner sina egna krafter och gränser samt att man tar tid för sig själv och accepterar sin mänsklighet. Enligt informanterna var bland annat motion och kulturintressen goda metoder att slappna av. Även det sociala livet, det vill säga familj och vänner, nämndes som källa till tillfredställelse och välbefinnande. / Vaikka stressi ja uupumus ovat herättäneet paljon yleistä keskustelua, ei kyseessä ole mikään muoti-ilmiö. Yleinen keskustelu kertoo pikemminkin sekä työelämän että yhteiskunnan muutoksista. Koska työtahti kasvaa jatkuvasti, on kiire ja stressi tullut tutuksi kaikille. Tämän päivän työympäristöt luovat hyvät mahdollisuudet uupumiselle. Uupumus on kuitenkin vakavampi tila kuin tavallinen väsymys tai arkipäiväinen tyytymättömyys työhön tai elämään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin ilmiöitä stressi ja uupumus. Koska stressi ja uupumus ovat ajankohtaisia kysymyksiä, jotka koskettavat monia tämän päivän opettajia, keskittyy tämä tutkimus opettajiin ja nimenomaan ruotsin kielen opettajiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ruotsinopettajat jaksavat työssään ja mitkä asiat vaikuttavat heidän jaksamiseen. Sen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, mitä strategioita opettajilla on stressin ja uupumuksen ehkäisyyn sekä hoitamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin Suomen ruotsinopettajille. 84 opettajaa ympäri Suomea vastasi kyselylomakkeeseen. Kyselylomake koostui 23 kysymyksestä ja se sisälsi niin avoimia kuin suljettuja kysymyksiä. Tutkimusmetodina käytettiin niin kvantitatiivista kuin kvalitatiivista metodia. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä kartoittaa laskennallisia kysymyksiä, kun taas kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä tutkii tiedonantajien vastauksia syvemmällä tasolla. Tutkimus on siis sekä kuvaileva että selittävä. Työuupumus on monitahoinen oireyhtymä, joka sisältää monia aspekteja. Niin uupumuksen oireet kuin syyt voivat vaihdella yksilöittäin. Tämän takia on mahdotonta kiteyttää koko oireyhtymä yhteen lauseeseen. Jotta ilmiötä voitaisiin ymmärtää paremmin, on uupumusta tarkasteltava monesta eri näkökulmasta ja huomioitava monia eri tekijöitä. Teorian ja tiedonantajien vastauksien pohjalta voidaan todeta, että aihe todella koskettaa monia opettajia. Selkeä enemmistö tiedonantajista oli sitä mieltä, että opettajan työssä jaksamiseen liittyvää keskustelua ei ole tarpeeksi. Heidän mielestään avoimuutta tulisi siis lisätä. Vaikuttaa myös siltä, että ihminen voi joutua joko huonoon tai hyvään kierteeseen elämässään. Tämä tarkoittaa, että sellaiset ihmiset, jotka ovat usein väsyneitä, ovat tavallisesti usein myös stressaantuneita. Samaan aikaan ihmisellä on huono motivaatio eikä ole tarpeeksi voimia selviytyä. Vastaavasti sellaiset ihmiset, jotka ovat harvoin väsyneitä, ovat myös harvoin stressaantuneita. Samanaikaisesti ihmisellä on hyvä motivaatio ja tarpeeksi voimia pärjätäkseen. On kuitenkin tärkeä muistaa, että jokainen kokee väsymyksen, stressin ja uupumuksen yksilöllisellä tavalla. On mahdotonta erottaa jotain tiettyä ihmistyyppiä, joka kärsii uupumuksesta, sillä periaatteessa kuka tahansa voi uupua. Stressin ja uupumuksen ehkäisyssä tiedonantajat painottivat, että ihmisen tulisi opetella tuntemaan itsensä ja kuunnella niin sanottua sisäistä ääntänsä. On tärkeää, että ihminen tuntee omat voimavaransa ja rajansa. Jokaisen tulisi ottaa aikaa itselleen ja hyväksyä oma inhimillisyytensä. Muun muassa liikunta ja kulttuuriharrastukset olivat tiedonantajien mukaan hyviä keinoja rentoutua. Myös sosiaalinen elämä ja sosiaalinen tukiverkosto eli perhe ja ystävät mainittiin mielihyvän ja hyvinvoinnin lähteiksi.

This thesis examines the ”Vocation Play”, one of the school plays included in the Orationes -manuscript, from the point of view of how the play reflects the English society of its era. Orationes is a collection of plays and orations performed in King’s school in Canterbury from 1666 to 1675. The aim of this thesis was to discover how the societal situation in Restoration England is mirrored in the play. Social history is the theoretical framework behind the thesis but as the play is a literary work, the method of study is literary criticism and specifically historical criticism based on J. R. De J. Jackson’s book Historical Criticism and the Meaning of Texts. The analysis was also based on a large number of historical studies the contents of which was used when examining the societal contents of the utterances of the play’s characters. Seven socially significant topics were chosen as areas of study. The first five topics are related to societal groups, the last two are related to the standard of living. The societal topics are social stratification and money, religion, law and lawyers, women and lower classes. The other two topics are food and drink and clothing. It became apparent in the analysis that societal subjects are widely discussed in the play. The most significant results were that the English society was a class society in which there was much inequality caused by the uneven distribution of wealth. This inequality is also openly admitted and discussed in the school play. There was a large amount of luxury products and comforts available for the wealthy part of the population. The world of the play is strongly masculine and all the protagonists are men. The central values propagated by the school proved to be nationalism, Anglicanism and royalism. The analysis proved that it is possible to find socially significant contents in a school play. Thus, other school play from the same era could be successfully analysed from a social historical point of view and new perspectives concerning life in the this era could be found. A subject for further study could for instance be comparing school plays from this perspective. / Tämä tutkielma tarkastelee ”Vocation Play” -näytelmää siitä näkökulmasta miten näytelmä heijastelee oman aikakautensa englantilaista yhteiskuntaa. ”Vocation Play” on yksi Orationes -kokoelmaan sisältyvistä koulunäytelmistä Orationes on kokoelma Canterburyn King’s school -poikakoulussa vuosina 1666–1675 esitetyistä koulunäytelmistä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten 1600-luvun loppupuolen yhteiskunnalliset olot Englannissa näkyvät näytelmässä. Tutkielman viitekehys on sosiaalihistoriallinen, mutta koska kyseessä on kirjallinen teos, tutkimusmenetelmänä toimi kirjallisuusanalyysimenetelmistä historiallinen kritiikki pohjautuen J. R. de J. Jacksonin teokseen Historical Criticism and the Meaning of Texts. Analyysin apuna käytettiin myös suurta määrää historian tutkimuksia, joiden valossa näytelmän hahmojen repliikkien yhteiskunnallista sisältöä tarkasteltiin. Tutkimuskohteiksi valikoitui seitsemän aihealuetta, joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Ensimmäiset viisi ovat yhteiskuntaryhmin ja viimeiset kaksi ovat elintasoon liittyviä aiheita. Viisi ensimmäistä aihetta olivat sosiaalinen stratifikaatio ja raha, uskonto, laki ja lakimiehet, naiset sekä alemmat sosiaaliluokat. Elintasoaiheet olivat ruoka ja juoma sekä vaatetus. Analyysissä selvisi, että yhteiskunnalliset aiheet olivat laajasti esillä näytelmässä. Keskeisimmät tulokset olivat, että näytelmän mukaan englantilainen yhteiskunta oli luokkayhteiskunta, jossa oli paljon varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta. Eriarvoisuus myös myönnetään koulunäytelmässä suoraan ja peittelemättä. Varakkaille oli tarjolla suuri määrä luksustuotteita ja mukavuuksia. Näytelmän maailma on myös vahvasti maskuliininen, ja kaikki protagonistit ovat miehiä. Koulun keskeisimmin välittämät arvot olivat nationalismi, anglikaanisuus ja rojalismi. Tutkielman tulokset todistivat, että koulunäytelmästä on löydettävissä yhteiskunnallisesti merkittävää sisältöä. Täten myös muita saman aikakauden koulunäytelmiä voitaisiin menestyksekkäästi tarkastella sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta ja löytää siten uusia näkökulmia aikakauden elämään. Jatkotutkimuksena näytelmiä voisi esimerkiksi vertailla keskenään tästä näkökulmasta.

This thesis examines the ways in which Michael Cunningham’s novel The Hours (1998) alludes to Virginia Woolf’s novel Mrs. Dalloway (1925) and to two of her essays, the emphasis being on Mrs. Dalloway. Cunningham’s novel consists of three separate stories, one of which is a rendition of Woolf’s novel, another one a story on Virginia Woolf at the time of writing Mrs. Dalloway¸ and the third one a story about an unhappy housewife named Laura Brown, who is reading Mrs. Dalloway. The main body of the theoretical framework for the thesis is based on Gerard Genette’s book Palimpsests and more precisely, on his theories on transtextuality. The first part of the analysis on Cunningham’s novel is based on Genette’s categorization of transtextual phenomena. The latter part of the analysis examines how the reader’s response to Mrs. Dalloway might be affected by the reading of Cunningham’s novel. In the second part the theoretical background consists mainly of Wolfgang Iser’s theories on reader reception and on Julia Kristeva’s book Dialogue, Word and the Novel that discusses the dialogical nature of the novel. The analysis reveals that Cunningham’s novel utilizes all of the categories of transtextuality in various ways to refer back to Woolf’s novel and her essays. Namely, there are similarities in the content as well as the stylistic features between Cunningham’s novel and Woolf’s works. The analysis also shows that Cunningham has made some transformations in referring to the writings of Virginia Woolf. The second part of the analysis shows that difference in context might also affect the way a contemporary reader reacts to Mrs Dalloway having read Cunningham’s novel before Woolf’s. In his novel Cunningham refers also to the writing process of Mrs. Dalloway and to a fictional character’s response to Mrs. Dalloway. These aspects are bound to affect on the way a reader reacts to Mrs. Dalloway as well. / Pro gradu -työssäni tutkin tapoja, joilla Michael Cunninghamin romaani The Hours (1998) viittaa Virginia Woolfin romaaniin Mrs. Dalloway (1925) ja Woolfin esseisiin. Tarkastelussa keskitytään enimmäkseen viittauksiin, jotka littyvät mainittuun romaaniin. Cunninghamin romaani koostuu kolmesta tarinasta, jotka kuvaavat kolmea eri naista kolmena eri aikana ja kahdessa eri maassa. Yksi näistä tarinoista on käytännössä modernisoitu versio Mrs. Dallowaysta. Toinen tarinoista puolestaan kuvaa Virginia Woolfin elämää Mrs. Dallowayn kirjoittamisen aikaan, ja kolmas onnetonta kotirouvaa Laura Brownia, joka lukee Mrs. Dallowayta. Analyysin teoreettisena lähtökohtana on Gerard Genetten teos Palimpsests, jossa Genette käsittelee luomaansa transtekstuaalisuuden käsitettä. Genette jakaa transtekstuaalisuuden edelleen viiteen alakategoriaan ja analyysini perustuukin tähän jaotteluun. Työssäni tarkastelen lisäksi sitä, miten Cunninghamin romaanin lukeminen voi muuttaa Woolfin romaanin lukukokemusta. Jälkimmäisen tutkimuskohteen teoreettisena lähtökohtana toimivat Wolfgang Iserin reseptioteoria sekä Julia Kristevan teos Word, Dialogue and the Novel, joka käsittelee romaanin dialogista luonnetta. Cunninghamin romaanin analyysi paljastaa että hän käyttää kaikkia Genetten esittelemiä kategorioita Woolfin romaaniin ja esseisiin viitatessaan. Samankaltaisuuksia löytyy niin sisällöstä kuin tyyliseikoistakin. Tämän lisäksi Cunningham viittauksissa Woolfin teksteihin on nähtävissä muutoksia, osittain kontekstista, ja osittain erilaisesta maailmankatsomuksesta johtuen. Nämä seikat saattavat myös vaikuttaa siihen, miten lukijan kokemus Mrs. Dallowaysta muuttuu, jos hän on lukenut Cunninghamin romaanin ennen Woolfin romaaniin tarttumista. Lisäksi se, että Cunninghamin romaanissa käsitellään sekä Mrs. Dallowayn kirjoittamista Virginia Woolfin näkökulmasta, että romaanin lukijassa aiheuttamia reaktioita Laura Brownin kautta, voi vaikuttaa siihen miten lukija suhtautuu Mrs. Dallowayhin.

This thesis will concentrate on presenting how certain turn-entry-preventing gestures (TEPGs) are used as tools for holding on to one’s turn. TEPGs are hand gestures or other embodied actions that are used in order to either obtain a new consecutive turn at talk or to protect a turn unit under way from possible interruptions or self-selections by incipient next speakers. The aim of this pro gradu thesis is to show that the phenomenon exists and is universally responded to in conversation situations. The TEPG phenomenon was discovered via using the inductive method, which ensures that the results derived from the data are not loaded with any presuppositions. The data used in this thesis consists of seven video recordings of different naturally occurring group conversations. Transcriptions and image captures from those tapes were also used for illustrating the occurrence of the phenomenon. The research showed that when a TEPG is utilised at the right time and place in the conversation by the current speaker, the non-current speakers will not go on with exploiting the possible TRP or interrupting an ongoing TCU after the gesture has been applied. Thus, the current speaker is able to finish his/her TCU without disruptions. It was also shown that the TEPGs worked to the same degree in different kinds of interactional situations and settings as well as in different contexts, regardless of the topics of the conversations and the nationalities of the participants. This would implicate that the phenomenon exists and is adhered to somewhat universally. I see this subject worth looking into, because in the growing field of research on embodied actions in conversation analysis the use of hand gestures in turn-taking has not yet been studied much from the point of view of holding on to a turn. TEPGs could be applied in the study of group dynamics, e.g. by monitoring how individuals’ use and abide by TEPGs in conversations in order to determine their role and social standing in the group from a psychological perspective. / Tämä tutkielma käsittelee vuoronvaihtumista ennaltaehkäiseviä käsieleitä (eng. turn-entry-preventing gesture, TEPG) ja niiden käyttöä vuoron säilyttämisen välineenä. TEPG:t ovat käsieleitä tai muita toiminnon ilmentymiä, joiden avulla puhuja voi joko saada uuden peräkkäisen vuoron tai suojata omaa käynnissä olevaa vuoroaan mahdollisilta keskeytyksiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on todistaa, että kyseinen ilmiö on olemassa ja että siihen reagoidaan keskustelutilanteissa yleisesti. TEPG- ilmiön olemassaolo havaittiin induktiivista tutkimusmetodia käyttämällä, minkä johdosta voidaan luotettavasti todeta, että tutkimusaineiston pohjalta saadut tulokset eivät ole tutkijan omien ennakko-otaksumien värittämiä tai muovaamia. Tässä tutkielmassa käytetty aineisto koostuu seitsemästä eri luonnollista ryhmäkeskustelua kuvaavasta videotallenteesta. Ilmiön esiintymisen havainnollistamiseksi tutkimuksessa on käytetty myös videotallenteiden pohjalta tehtyjä litteraatteja ja kuvakaappauksia. Tutkimus osoitti, että kun puhuja käyttää TEPG:tä oikeaan aikaan ja oikeassa kohtaa keskustelua, muut keskustelun jäsenet eivät yritä hyödyntää ennakoimiaan mahdollisia vuorojen välisiä siirtymätiloja tai keskeyttää käynnissä olevaa vuoroa. Nykyinen puhuja voi siis päättää meneillään olevan vuoron rakenneyksikkönsä ilman häiriöitä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että nämä eleet toimivat yhtä lailla niin epävirallisissa ja virallisemmissa vuorovaikutustilanteissa ja toimintaympäristöissä, sekä myös eri asiayhteyksissä, keskustelujen aiheista ja puhujien kansallisuuksista riippumatta. Nämä seikat viittaavat siihen, että ilmiö on todellinen ja yleisesti tunnistettu ja noudatettu. Tämä aihe on tärkeä, sillä keskusteluanalyysin piirissä toimintojen ilmentymiin keskittyvässä tutkimuksessa käsieleiden käyttöä vuoronottamisessa ei ole vielä käsitelty vuoron säilyttämisen näkökulmasta. Vuoronvaihtumista ennaltaehkäisevien käsieleiden tutkimusta voitaisiin soveltaa esimerkiksi ryhmädynamiikkaa tutkittaessa. Eri yksilöiden TEPG-eleiden käyttämisen ja noudattamisen tarkkailun kautta voisi olla mahdollista tehdä johtopäätöksiä heidän roolistaan ja sosiaalisesta asemastaan tietyssä ryhmässä psykologisesta näkökulmasta.

The aim of this study was to find out how hegemonic masculinity is represented in the main male characters of four Disney feature-length films from the 1990s. My hypothesis was that Disney films use the same representations as other mainstream entertainment where hegemonic masculinity is promoted as the ideal and the desired form of masculinity. As theoretical background for my research I used R. W. Connell’s theory of hegemonic masculinity that is formalized in the book Masculinities. I also used other theories from the field of masculine research, including feminist theory, theories of power, pop psychology approach and research on fairytales. Some of the theories that I used were to complement Connell’s theory, but some approached masculinity from another perspective. My corpus consisted of Disney films Beauty and the Beast, Pocahontas, Hercules and Tarzan. I chose a main male character from each of the films, examined their every scene and determined whether they represented hegemonic masculinity or not. In addition to the four main characters, I briefly analyzed a few other characters and what kind of masculinity they represented. I arrived to the conclusion in my study that all the four male protagonists had traits of hegemonic masculinity. Two of the four were very straightforward representations of hegemonic masculinity and the other two had some characteristics of it. In other male characters, that were briefly analyzed, there was a character who did not have any of the traits associated with hegemonic masculinity. My hypothesis, that hegemonic masculinity is represented in the main characters of the films, was confirmed and thus, Disney films promote traditional representations of men. / Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten hegemoninen maskuliinisuus ilmenee miespäähenkilöiden representaatioissa neljässä Disney-elokuvassa 1990-luvulta. Oletuksenani oli, että Disneyn elokuvissa käytetään samoja miehen esitystapoja kuin muussakin valtavirtaviihteessä, jossa hegemoninen maskuliinisuus esitetään ideaalina ja tavoitelluimpana. Teoriapohjana tutkimuksessa käytin R. W. Connellin hegemonisen maskuliinisuuden teoriaa, joka on esitelty kirjassa Masculinities. Taustamateriaalina käytin myös muita teorioita maskuliinisuuden tutkimuksen kentältä, kuten feminististä teoriaa, valtateoriaa, populaarimpaa sosiobiologista lähestymistapaa sekä satujen tutkimusta. Osa tutkimuksesta oli linjassa Connellin tutkimuksen kanssa tai sitä tukevaa, mutta osa tutki maskuliinisuutta muista lähtökohdista. Aineistonani käytin Disneyn elokuvia Kaunotar ja Hirviö, Pocahontas, Herkules ja Tarzan. Valitsin jokaisesta elokuvasta päähenkilöihin kuuluvan mieshahmon, jonka jokaisen kohtauksen tutkin hegemonisen maskuliinisuuden ilmentymisen kautta. Lopuksi kävin lyhyesti läpi myös muutaman muun hahmon esitystavat. Tutkimukseni tulos osoitti, että kaikissa neljässä tarkemmin tutkitussa miespäähenkilön esitystavassa oli piirteitä hegemonisesta maskuliinisuudesta. Kahden miespäähenkilön esitystavat toteuttivat suoraviivaisesti hegemonisen maskuliinisuuden kaavaa ja toiset kaksi toteuttivat sitä osittain. Lyhyesti läpikäydyissä muissa mieshahmoissa oli myös esitystapa, joka ei sisältänyt lähes lainkaan hegemoniseen maskuliinisuuteen kuuluvia ominaisuuksia. Oletukseni, että hegemoninen maskuliinisuus ilmenee valitsemieni elokuvien päähenkilöiden representaatioissa, piti kuitenkin paikkansa ja tästä päätellen Disney-elokuvat vahvistavat perinteisiä maskuliinisuuden esitystapoja.

In meiner Pro-Gradu -Arbeit untersuche ich die Darstellung und Entwicklung des Jungschen Animabegriffes im Parzival von Wolfram von Eschenbach. Ich werde die in Parzival vorkommenden Charaktere als Anima- und Animus-Figuren analysieren und untersuchen, wie die Interaktion zwischen ihnen die Entwicklung des Helden beeinflusst. Viele Werke, die das Thema Frauen bzw. Weiblichkeit im Mittelalter behandeln, gehen oft davon aus, dass die Frauen in der mittelalterlichen Literatur als Objekte behandelt worden sind. Diese Arbeit will diese Darstellung umkehren und untersuchen, inwiefern die weiblichen Figuren als einflussreiche Subjekte hervortreten. In der Charakteranalyse dieser Arbeit wird die Literaturpsychologie von C. G. Jung, aber auch andere Forschungsliteratur zu diesem Thema eingesetzt. Die in dieser Arbeit verwendeten psychologischen Begriffe sind so vorgestellt, wie sie von Jung definiert worden sind. Der historische Hintergrund wird mithilfe von verschiedenen Werken der Geschichtswissenschaft, zum Beispiel das Lexikon des Mittelalters, erläutert. Bei dem Analysieren des Themas „Weiblichkeit im Mittelalter“ wird Forschungsliteratur von Verena Maier-Eroms, Robert Scheuble und anderen Forschern verwendet. Anfangs wird die Parzival-Geschichte Eschenbachs referiert und die wichtigsten Begriffe definiert. Auch der Begriff „Minne“ wird erläutert. Danach werden die weiblichen Charaktere und Symbole in der Perspektive der Literaturpsychologie und der Frauenforschung analysiert. Die Ergebnisse zeigen, dass in der mittelalterlichen Literatur die Frauen und die weiblichen Wesenszüge eines Mannes nicht immer unterschätzt worden waren, und dass der Stand der mittelalterlichen Frau nicht unbedingt schlecht war. Die Arbeit zeigt auch, dass die Minne ein Instrument der Macht für die mittelalterlichen Frauen sein konnte. / Pro-Gradu -työssäni tutkin C. G. Jungin Anima-käsitteen havainnollistumista Wolfram von Eschenbachin Parzival -teoksessa. Analysoin kirjan Anima- ja Animus-hahmoja, sekä niiden välisen vuorovaikutuksen merkitystä kirjan sankarin kehitykselle. Useat keskiajan naisia tai naisellisuutta tutkivat teokset esittävät naiset keskiaikaisessa kirjallisuudessa pelkkinä objekteina. Työni tarkoituksena on muuttaa tätä käsitystä ja tutkia, kuinka keskiaikaisen kirjallisuuden naishahmot voivat esiintyä myös tarinan kannalta vaikutusvaltaisina hahmoina. Kirjan hahmoanalyysin pohjana käytetään C. G. Jungin kirjallisuuspsykologiaa, sekä muita aihetta käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia. Työssä esiintyvät psykologiset käsitteet on selitetty Jungin omien selitysten mukaisesti. Historiallisen tiedon taustalla ovat useat historiantutkimuksen teokset, kuten esimerkiksi das Lexikon des Mittelalters. Verena Maier-Eromsin, Robert Scheublen, sekä muiden alan tutkijoiden teokset ovat naisia ja naisellisuutta käsittelevien aiheiden lähteinä. Ensiksi työssä referoidaan Wolfram von Eschenbachin Parzival pääpiirteittäin, sekä tärkeimmät käsitteet selitetään. Myös termi „Minne“ selitetään. Tämän jälkeen naishahmoja ja -symboleita analysoidaan kirjallisuuspsykologian ja naistutkimuksen valossa. Tulokset osoittavat, että naisia ja miehen naisellisia luonteenpiirteitä ei keskiajalla aina aliarvioitu, eikä keskiaikaisen naisen asema ollut yksiselitteisesti huono. Työssä osoitetaan myös, kuinka Minne toimi keskiaikaisten naisten vallan välineenä.

In dieser Arbeit wird der literarische Stil Naturalismus aus dem neunzehnten Jahrhundert betrachtet, und dessen Erscheinungsformen in zwei zeitgenössischen Novellen untersucht. Diese sind Bahnwärter Thiel (1888) von Gerhart Hauptmann und Maailman murjoma (1894) von Juhani Aho. Der Naturalismus als literarischer Stil entstand in Frankreich und verbreitete sich überall in Europa und sogar in den Vereinigten Staaten, wenngleich weniger ausgeprägt. Die verschiedenen Formen des Stils werden kurz erläutert mit dem Gewichtpunkt auf den deutschen und finnischen Naturalismen. Der Naturalismus umfasst einen relativ kurzen Zeitraum, und deswegen wird auch der teilweise überlappend mit ihm entstandene Symbolismus kurz behandelt. Dadurch, dass der Symbolismus unmittelbar nach dem Höhepunkt des Naturalismus entstand, wurden viele naturalistische Werke von dem Symbolismus beeinflusst. Merkmale davon können auch in den zwei Werken von Hauptmann und Aho betrachtet werden. Diese beiden Stilrichtungen wurden auch in der Malerei des späten neunzehnten Jahrhunderts betrachtet, und deswegen werden auch sie und ein dritter Stil, der Impressionismus, in der Arbeit kurz erläutert. Die untersuchten Novellen dieser Arbeit haben mehrere Gemeinsamkeiten, von denen das Motiv Eisenbahn die wichtigste darstellt. Die Eisenbahn mit anderen Merkmalen des Industrialismus spielt eine essentielle Rolle sowohl in der Entstehung des Naturalismus als auch in naturalistischen Werken. Deswegen werden auch die Geschichte der Eisenbahn und ihre Wirkungen auf das Leben der Zeitgenossen kurz behandelt. Darauf folgt eine Darstellung des Lebens und der Literatur der Autoren Gerhart Hauptmann und Juhani Aho. Den Hauptteil der Arbeit formt die Analyse der ausgewählten Werke in Hinsicht auf den Naturalismus. Diese werden zuerst getrennt analysiert und danach miteinander verglichen. / Tässä työssä käsitellään 1800-luvun kirjallisuuden lajia, naturalismia, sekä sen ilmentymismuotoja kahden aikakauden novellin puitteissa. Nämä ovat Gerhart Hauptmannin Bahnwärter Thiel (1888) ja Juhani Ahon Maailman murjoma (1894). Naturalismi kirjallisuuden lajina syntyi Ranskassa ja levisi sieltä laajalti Eurooppaan ja jopa Yhdysvaltoihin saakka, joskin pienimuotoisempana. Tässä työssä esitellään tyylilajin eri muotoja niin, että painopiste on Saksan ja Suomen naturalismeissa. Naturalismi kattaa vain melko lyhyen ajanjakson, ja sen vuoksi lajin kanssa osittain päällekkäin syntynyt symbolismi tullaan myös esittelemään työssä lyhyesti. Sen vuoksi, että symbolismi syntyi naturalismin aallonharjalla, sen vaikutus on nähtävissä joissakin naturalistisissa teoksissa kuten myös näissä kahdessa Hauptmannin ja Ahon novelleissa. Naturalismi ja symbolismi esiintyivät myös 1800-luvun loppupuolen kuvataiteessa ja siten myös nämä, mukaan lukien kolmas ajanjakson tyylilaji, impressionismi, käsitellään työssä lyhyesti. Bahnwärter Thiel ja Maailman murjoma sisältävät paljon yhteisiä tekijöitä, joista merkittävin on niiden motiivi, rautatie. Rautatiellä oli yhdessä muiden teollisen vallankumouksen tunnusmerkkien kanssa olennainen rooli naturalismin synnyn kannalta. Tämä näkyy monessa tyylilajin teoksessa. Sen vuoksi työssä paneudutaan myös lyhyesti rautatien historiaan ja sen vaikutuksiin aikalaisten ihmisten elämään. Sen jälkeen vuorossa on kirjailijoiden Gerhart Hauptmann ja Juhani Aho elämää ja kirjallisuutta käsittelevät kappaleet. Työn tärkein osa, valittujen novellien analyysi naturalismin kannalta, on työn lopussa. Novellit analysoidaan ensin erikseen ja lopuksi niitä vertaillaan keskenään.

The study of relations between language and power has only recently appeared in linguistics and social sciences. The intertwining of language and power is a fascinating subject for study as power relations can be understood to exist solely in linguistic communication between people. The theoretical framework for this study has been drawn from critical language analysis which is used to observe means of power exercise hidden in language. This study concentrates on the active and passive roles of economic concepts in the political language of British Labour prime ministers. The research material is comprised of speeches held by Labour prime ministers in annual party conferences. The speeches cover the time period from 1946 to 2009. Altogether, the research material consists of thirty speeches given by five different Labour prime ministers. This study examines to which extent abstract and inanimate economic concepts are treated as objects of human action on one hand and as independent and human-like political actors on the other. This question is approached by examining three grammatical positions of economic concepts: the object position, the sentence subject position, and the position of an agent in a passive clause. Furthermore, this study explores the possible personification of economic concepts through the use of metaphors. This work is not based on the study of economics but is rather an attempt to understand the relations between political language and economy from the perspective of humanities and social science. The analysis shows that three overlapping processes can be distinguished from the research material. Firstly, economic concepts can be seen as objects of administration, thus being subjugated to human action and power exercise by people. Secondly, economic concepts are humanised through the use of the sentence subject position as well as a variety of metaphors. Finally, the analysis of economic concepts shows that the language of Labour prime ministers is increasingly commercialised towards the 21st century. Furthermore, an attempt is made to find explanations for the emerging processess by connecting them to prevailing political contexts. / Kielen ja vallan välinen suhde on verrattain uusi tutkimuskohde, jota on ryhdytty syvemmin tarkastelemaan kielitieteissä ja yhteiskuntatieteissä vasta muutama vuosikymmen sitten. Kielen ja vallan yhteen kietoutuminen on kiehtova aihe, sillä valtasuhteiden voidaan ymmärtää olevan olemassa ainoastaan kielellisessä kommunikaatiossa. Tutkimuksen metateoriana toimii kriittinen kielen analyysi, jonka avulla pyritään havainnoimaan kieleen piiloutuvia vallankäytön menetelmiä. Tutkimus käsittelee talouskäsitteiden aktiivista ja passiivista roolia Britannian Labour Partyn pääministereiden käyttämässä poliittisessa kielessä. Tutkimuksen aineisto koostuu Britannian Labour Partya edustavien pääministereiden pitämistä puheista vuosittaisissa puoluekokouksissa. Puheet ajoittuvat vuodesta 1946 vuoteen 2009. Kaikkiaan analysoitavia puheita on kolmekymmentä viideltä eri Labour Partyn pääministeriltä. Tutkimuksessa selvitetään, missä määrin abstrakteja ja elottomia talouskäsitteitä kohdellaan yhtäältä ihmisen toiminnan kohteina ja toisaalta itsenäisinä, ihmisen kaltaisina poliittisina toimijoina. Tutkimuskysymystä lähestytään tarkastelemalla talouskäsitteiden asemaa lauseenjäsenenä objekti- ja subjektipositiossa sekä passiivin agenttina. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan talouskäsitteiden mahdollista elollistamista puheissa esiintyvien metaforien avulla. Tutkimus ei perustu kansantaloustieteeseen tai muihin taloustieteisiin, vaan on pikemminkin humanistista ja yhteiskuntatieteellistä osaamista yhdistelevä yritys ymmärtää syvemmin poliittisen kielen ja talouden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen perusteella analysoidusta aineistosta voidaan havaita kolme erilaista ja päällekkäistä prosessia. Talouskäsitteet voidaan nähdä hallinnan kohteina, jossa ihmiset käyttävät valtaa talousasioihin tehden talouskäsitteistä ihmisen toiminnalle alisteisia. Toiseksi talouskäsitteitä inhimillistetään subjektiposition ja erilaisten metaforien avulla. Kolmas havaittava ilmiö on Labour Partyn pääministereiden käyttämän kielen lisääntyvä kaupallistuminen 2000-luvulle tultaessa. Tutkimuksessa pyritään etsimään syitä havaituille prosesseille kytkemällä ne vallitseviin poliittisiin olosuhteisiin.

This thesis focuses on the analysis of the songs by the British heavy metal group Iron Maiden which concern the theme of war. This analysis focuses itself on the elements of historicity, nationalism, individuality as well as stylistic choices used in their music and imagological research of their songs, promotional artwork related to war as well as music videos of the relevant songs. The six songs analysed represent each decade of the band’s recording career with two songs of focusing on each decade which are the 1980s, the 1990s and the early 2000s. They are used to exemplify common and changed elements within their music through the band’s career along with comparison to other songs by the band from the same era. The songs chose for analysis are: Aces High, 2 Minutes to Midnight, Afraid to Shoot Strangers, Blood on the World’s Hands, Paschendale [sic] and For the Greater Good of God. The purpose of the analysis is to document and exemplify changes that have happened in the group’s approach to war and the reasons for these changes. This is done to give cultural insight to the band’s approach to conflict, help contribute more specific research into Iron Maiden’s musical catalogue and to provide useful tools for further research on heavy metal music. / Tämä opinnäytetyö keskittyy brittiläisen heavy metal yhtye Iron Maiden:in sodanaiheisten laulujen analysointiin. Analyysi keskittyy historiallisuuteen, nationalismiin, individualismiin sekä tyylillisiin ratkaisuihin heidän musiikissaan. Tämän lisäksi analysoin imagologian periaatteita käyttäen heidän laulujen sodankuvauksia, yhtyeen sota-aiheista mainostaidetta ja aiheeseen liittyvien laulujen musiikkivideoita. Analyysiin valitut kuusi laulua edustavat yhtyeen levytysuran kolmea eri vuosikymmentä, kaksi laulua jokaista vuosikymmentä kohden. Nämä ovat 1980-, 1990- ja varhainen 2000-luku. Niiden tarkoituksena on ilmentää yleisiä ja muuttuneita piirteitä yhtyeen musiikissa, jota myös vertaillaan yhtyeen muuhun tuotantoon samalta ajanjaksolta. Analyysiin valitut laulut ovat: Aces High, 2 Minutes to Midnight, Afraid to Shoot Strangers, Blood on the World’s Hands, Paschendale [sic] and For the Greater Good of God. Tämän analyysin tarkoituksena on osoittaa mitä muutoksia on tapahtunut yhtyeen lähestymistavassa sotaan ja sekä mitkä syyt ovat muutosten taustalla. Tämän tarkoituksena on antaa kulttuurista taustaa yhtyeen lähestymistapoihin, auttaa lisäämään Iron Maiden:in musiikkiin kohdennettua tarkempaa tutkimusta ja antaa hyödyllisiä työkaluja myöhempään heavy metal musiikin tutkimukseen.

This thesis looks at the English-lexifier loanwords in two creole languages spoken on the islands of the Pacific Ocean, Hawai’i Creole English and Tok Pisin. It is estimated that about 75 % of vocabulary in Hawai’i Creole and some 80 % of Tok Pisin vocabulary is English-based. The aim is to find out how these English-based loanwords have changed in meaning and register when borrowed to these creole languages. Studying the English-based vocabulary of Hawaiian Creole and Tok Pisin and specifically the shift in meaning and register is important because no such study exists yet. This thesis will offer some new insight into the change in the register of loanwords and give some grounds for further research. The data is comprised of excerpts from the Hawaiian Creole and Tok Pisin translations of the New Testament and the study looks at contemporary literary language use. Selected loanwords and expressions are analysed in regard to the changes in meaning or register. Analysis of grammatical properties carried by the loanwords is provided as well. Based on the analysis it is suggested that most of the changes in the usage or meaning of the words can be attributed to two sources: either the variant of English where the lexical item was borrowed from or the substratum influence from indigenous languages or other English-lexifier contact languages. My research provides a fairly reliable picture of contemporary literary language use in formal register. I expect the findings would have been similar in any written works published recently. The analysis presented here is a small but representative sample of the vast amount of changes in English-based Hawai’i Creole and Tok Pisin vocabulary. / Tämä tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella englantiperäistä lainasanastoa sekä sen merkityksen ja rekisterin muutosta kahdessa Tyynenmeren saarilla puhutussa kreolikielessä, Havaijin kreolissa sekä tok pisinissä. Arvioiden mukaan noin 75 % Havaijin kreolin sanastosta ja 80 % tok pisinin sanastosta on englanninkielisiä lainasanoja. Tutkimus käsittelee sitä, miten näiden sanojen merkitys ja rekisteri on muuttunut kun ne on lainattu kreolikieliin. Englantiperäisen sanaston ja erityisesti merkityksen ja rekisterin muutoksen tutkimus Havaijin kreolissa ja tok pisinissä on tärkeää, sillä tällaista tutkimusta ei ole tehty aikaisemmin. Tämä tutkielma tarjoaa uutta tietoa lainasanojen rekisterin vaihdoksesta kreolikielissä sekä pohjaa jatkotutkimukselle. Tutkimusaineisto koostuu Havaijin kreolin ja tok pisinin kielisistä Uuden testamentin käännöksistä. Tutkimuksessa analysoidaan valittuja lainasanoja ja -ilmaisuja ja painopiste on nykyaikaisen kirjoitetun kielen tutkimuksessa. Esimerkit on analysoitu merkityksen ja rekisterin muutoksen suhteen. Myös lainasanojen sisältämiä kieliopillisia funktioita on tutkittu. Analyysissä käy ilmi, että suurin osa merkityksen ja rekisterin muutoksista voidaan nähdä johtuvan kahdesta syystä: joko lainan antaneesta kielivariantista (puhuttu kieli, muut kontaktikielet, joissa englanti superstraattina) tai substraattikielten vaikutuksesta. Tutkimuksen antama kuva nykyaikaisesta Havaijin kreolin ja tok pisinin kielenkäytöstä lienee melko luotettava. Aineiston valinta on tuskin vaikuttanut tuloksiin, todennäköistä on että missä tahansa lähiaikoina kirjoitetussa teoksessa löydökset olisivat olleet samansuuntaisia. Tutkimuksen analyysissä on kuitenkin käsitelty vain hyvin pieni osa Havaijin kreolin ja tok pisinin englantiin pohjautuvasta lainasanastosta.