Syftet med denna avhandling var att undersöka universitetsstuderandes åsikter och uppfattningar om faktorer som före, under och efter den aktuella språkkursen inverkat på deras motivation att studera svenska i en valfri/frivillig kurs. I undersökningen granskades också vilka förväntningar på och bedömningar av kursens innehåll, arbetssätt och undervisning som framfördes av studerandena. Dessutom fokuserade undersökningen på studerandenas bedömning av sig själva som inlärare av svenska språket och vilka kommunikativa syften och behov av språket studerandena har efter utexamineringen. Metoderna i denna avhandling är kvalitativa och materialet undersöktes med hjälp av innehållsanalys. Målgruppen bestod av studerande med olika huvudämnen vid Lapplands universitet. Materialinsamlingen genomfördes i form av enkätundersökning under senare hälften av 2010-talet som besvarades av sammanlagt 23 kursdeltagare som deltog antingen i en valfri fördjupad kurs i svenska eller i en frivillig kurs i svenska. Båda kurserna arrangerades av Lapplands universitets språkcenter. Enligt denna forskning hade informanterna en tämligen positiv attityd till sina studier i frivillig och valfri svenska. Deras förväntningar på kursen uppfylldes till stor del och de var nöjda med kursinnehållet och studiematerialen. Vid bedömning av sig själva som inlärare av svenska konstaterade de flesta informanter att de måste kämpa hårt eller ganska mycket i sina studier i svenska. Enligt självbedömningsresultaten ansåg merparten av informanterna att de har god förmåga att förstå talat språk och skriven text och nöjaktig förmåga att tala och hjälplig förmåga att skriva svenska. Dessutom angav informanterna att de behöver mer övning i språket. Lärarens utvecklande respons hade en positiv inverkan på informanternas motivation och intresse för svenskinlärning. Informanterna ansåg ytterligare att de har nytta av sina svenskkunskaper i det blivande arbetslivet och också på fritiden och på resor varför de tänker upprätthålla sina svenskkunskaper efter utexamineringen. I vidare forskning skulle det vara viktigt att undersöka vilka svenskkunskaper som behövs i arbetslivet för att man i undervisningen kan tillfredsställa studerandes inlärningsbehov i frivilliga svenskkurser som motsvarar färdighetsnivån B2 vid universitetet. Dessutom skulle det vara av vikt att undersöka studerandes attityder mot svenska och på vilket sätt de påverkar hela studiegruppens motivation för inlärning av svenska språket. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä vapaaehtoisista ja valinnaisista ruotsin kielen opinnoista. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, minkälaisia näkemyksiä ja käsityksiä opiskelijoilla on tekijöistä, jotka ennen osallistumista vapaaehtoiselle ruotsin kurssille, sen aikana ja sen jälkeen vaikuttavat heidän motivaatioonsa opiskella ruotsia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, minkälaisia odotuksia opiskelijoilla oli kurssin sisällöstä, työtavoista ja opetuksesta sekä miten opiskelijat arvioivat niitä. Sen lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin ruotsin kielen oppijoiden itsearviointia sekä heidän kielenkäyttötarkoituksiaan ja kielenkäyttötarpeitaan yliopisto-opinnoista valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä ja aineistoa tutkittiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Lapin yliopiston eri koulutusohjelmien opiskelijoista. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella 2010-luvun jälkipuoliskolla ja siihen vastasi yhteensä 23 opiskelijaa, jotka osallistuivat joko ruotsin valinnaiselle syventävälle kurssille tai ruotsin vapaaehtoiselle kurssille. Lapin yliopiston kielikeskus toimi kummankin kurssin järjestäjänä. Tämän tutkimuksen mukaan vastaajilla oli melko myönteinen asenne osallistua valinnaiselle ja vapaaehtoiselle ruotsin kurssille. Vastaajien mielestä heidän odotuksensa kurssin suhteen täyttyivät suurimmalta osaltaan ja he olivat tyytyväisiä kurssin sisältöön sekä kurssimateriaaleihin. Arvioidessaan itseään ruotsin kielen oppijoina kertoi suurin osa vastaajista joutuvansa ponnistelemaan paljon tai melko paljon ruotsin opinnoissaan. Ruotsin kielen taitojaan arvioidessaan vastaajat olivat sitä mieltä, että heillä on hyvät taidot puhutun kielen ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä. Heillä on tyydyttävä taito puhua ruotsia ja välttävä taito kirjoittaa ruotsia. Sen lisäksi vastaajat kertoivat, että he tarvitsevat lisää harjoitusta ruotsin kielen usealla alueella. Opettajan kehittävällä palautteella oli myönteinen vaikutus motivaatioon ja kiinnostukseen opiskella ruotsia. Vastaajille on hyötyä ruotsin kielen taidosta tulevassa työelämässä mutta myös vapaa-ajalla ja matkoilla ja tämän vuoksi he aikovat ylläpitää ruotsin kielen taitojaan valmistumisensa jälkeen. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeä selvittää, mitä ruotsin kielen taitoja työelämässä tarvitaan, jotta opiskelijoiden oppimistarpeet voidaan tyydyttää yliopiston järjestämillä vapaaehtoisilla ruotsin kursseilla, jotka vastaavat taitotasoa B2. Sen lisäksi olisi tärkeää tutkia opiskelijoiden asenteita ruotsin kieleen ja niiden vaikutusta koko opiskelijaryhmän ruotsin opiskelun motivaatioon.

Denna pro gradu-avhandling handlar om framställning av kvinnor och män i kursböckerna 1–5 i gymnasieläroboksserien Fokus av Otava. Syftet är att redogöra hur genus framgår av läsestyckenas huvudpersoner. Med läsestycke hänvisar jag till den längre textbiten som finns i början av varje numrerat kapitel. Först redogör jag allmän teori om genus, kön och könsstereotyper, varefter jag diskuterar vad man har sagt om jämställdhet mellan kön på officiell nivå. Efter det behandlar jag läroböcker i allmänhet och berättar hur man kan skapa läromedel på ett genuskänsligt sätt. Analyskapitlet koncentrerar sig på läsestyckena i läroboksserien Fokus som används i läroämnet svenska och som efterföljer den nyaste läroplanen för gymnasieutbildning för ungdomar. Jag utreder hurdana läsestyckenas huvudpersoner är och om läroboksserien är genuskänslig inom de ramar som ges i teoridelen. Materialet består av 28 läsestycken och 30 huvudpersoner. Som forskningsmetod använder denna avhandling kvalitativ innehållsanalys. Jag tillämpar Andrée Michels (1986) analytiska checklista för att igenkänna sexism i läroböcker som utgångspunkt för analysen. Min version av Michels checklista är enklare än den ursprungliga. Michel har indelat sin analytiska checklista i tre delar enligt metoden, och den del som denna avhandling utnyttjar är kvalitativ. Jag tar reda på hur sociala referenser, aktiviteter samt socialt och emotionellt beteende förekommer hos varje huvudperson i läsestyckena i Fokus-serien. Sociala referenser inbegriper utbildning, jobb, familj och värnplikt. Aktiviteter inbegriper hobbyer, hushållssysslor, aktiviteter som kräver expertis inom ett område och andra fritidsaktiviteter än hobbyer. Socialt och emotionellt beteende inbegriper positiva och negativa känslor, svaghet och styrka hos karaktär och andra varierande sociala och emotionella beteendemönster. Det finns 16 manliga huvudpersoner respektive 14 kvinnliga i materialet. Varje läsestycke har en eller flera nya huvudpersoner, det vill säga analysen gällande en huvudperson baserar alltid sig på ett läsestycke. Därför har en djupare analys inte varit möjligt. Resultat blev att kvinnor intresserar sig för mode och skrivande, utbildar sig högt och mestadels sysslar ensam på fritiden. Förutom detta vågar de möta utmaningar, välja dem och klara av dem. Kvinnorna har också oftare jobb och expertis inom någon bransch i jämförelse med männen i serien. Männen sysslar och arbetar istället inom branscher som är bättre värderade och avlönade. Det finns också fler manliga gymnasister än kvinnliga i läsestyckena. Den största beaktansvärda skillnaden mellan kvinnorna och männen är att kvinnorna skriver som fritidssyssla medan männen får pengar av det. Dessutom umgås männen mer med sina kompisar och nämner oftare sin familj eller sina känslor än kvinnorna. På basis av resultaten kan det inte sägas att Fokus-läsestyckenas värld är fast tudelad enligt kön, men gällande professionella aktiviteter får männen bättre representation än kvinnorna. Annars har kvinnorna ensamrätt på intresset för mode och design. Resultaten av denna avhandling kan tillämpas i undervisning och förlagsverksamhet med fokus på läroböcker. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sitä, millaisina miehet ja naiset kuvataan lukion oppikirjasarjassa Fokus. Tarkoitus on tutkia, miten miesten ja naisten sosiaaliset sukupuoliroolit ilmenevät kurssikirjojen 1–5 lukukappaleissa. Lukukappaleella tarkoitan jokaisen numeroidun luvun alussa esiintyvää pitempää tekstikappaletta. Ensin referoin yleistä teoriaa sukupuolesta, sosiaalisesta sukupuolesta ja stereotypioista, minkä jälkeen esittelen mitä sukupuolten välisestä tasa-arvosta on sanottu julkisella tasolla. Sen jälkeen käsittelen oppikirjoja yleisesti ja kerron, miten niistä saa sukupuolisensitiivisiä. Analyysiosio keskittyy lukion oppikirjasarja Fokuksen lukukappaleisiin. Kyseinen ruotsin kielen oppikirjasarja noudattaa uusinta lukion opetussuunnitelmaa. Selvitän, millaisia lukukappaleiden päähenkilöt ovat ja onko kirjasarja sukupuolisensitiivinen kertomani teorian puitteissa. Materiaali koostuu 28 lukukappaleesta ja 30 päähenkilöstä. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia. Sovellan Andrée Michelin (1986) analyyttista tarkistuslistaa, joka on luotu oppikirjoissa esiintyvän seksismin tunnistamiseksi. Olen yksinkertaistanut tarkistuslistaa tätä tutkielmaa varten. Michelin lista on jaettu kolmeen osaan metodin mukaan, ja tutkimuksessa hyödyntämäni osa pohjautuu kvalitatiiviseen metodiin. Selvitän, miten sosiaaliset viittaukset, aktiviteetit sekä sosiaalinen ja tunnepohjainen käyttäytyminen ilmenevät lukukappaleiden päähenkilöistä. Sosiaalisiin viittauksiin kuuluvat koulutus, työ, perhe ja asepalvelus. Aktiviteetteihin kuuluvat harrastukset, kotityöt, asiantuntijuutta vaativat aktiviteetit ja muut tavat viettää vapaa-aikaa kuin harrastukset. Sosiaaliseen ja tunnepohjaiseen käyttäytymiseen kuuluvat positiiviset ja negatiiviset tunteet, luonteen heikkoudet ja vahvuudet sekä muut käyttäytymismallit. Materiaalissa esiintyy yhteensä 16 miespuolista ja 14 naispuolista päähenkilöä. Jokaisessa lukukappaleessa on yksi tai useampi uusi päähenkilö, joten yhtä päähenkilöä koskeva analyysi perustuu aina yhteen lukukappaleeseen. Sen takia henkilöanalyysi jää pinnalliseksi. Tutkimustuloksista ilmenee, että naiset ovat kiinnostuneita muodista ja kirjoittamisesta, he korkeakouluttautuvat ja puuhastelevat vapaa-ajalla enimmäkseen yksin. Sen lisäksi he uskaltavat kohdata haasteita, valita niitä ja selviytyä niistä. Naisilla on myös useammin työpaikka ja asiantuntijuutta jollain alalla verrattuna sarjan mieshenkilöihin. Miehet työskentelevät sen sijaan arvostetummilla ja paremmin palkatuilla aloilla. Lukukappaleissa on myös enemmän miespuolisia lukiolaisia kuin naispuolisia. Merkittävin ero miesten ja naisten välillä on se, että naiset kirjoittavat harrastusmielessä, kun taas miehille se on palkkatyötä. Lisäksi miehet viettävät enemmän aikaa kavereidensa kanssa ja mainitsevat useammin perheensä ja tunteensa kuin naiset. Tulosten perusteella ei voi sanoa, että Fokus-lukukappaleiden maailma olisi kahtiajakoinen sukupuolen perusteella, mutta miehistä saa monipuolisemman kuvan asiantuntija-aktiviteeteissa kuin naisista. Muutoin sarjan naisilla on yksinoikeus muotiin ja designiin. Tämän tutkielman tuloksia voi hyödyntää opetuksessa ja oppikirjojen kustantamisessa.

This study will aim to analyze the character Data, an android, in the television series Star Trek: The Next Generation. More specifically, this study will focus on Data’s humanity and sentience in the episode “The Measure of a Man”. Is Data sentient? Is he just a machine? Does he resemble humans based on his actions and interaction with the other characters? The methodology applied in this study is functional semiotic approach. I discovered that while Data is a machine and an artificial lifeform, he has many human-like characteristics and he learns them by observing humans and their actions, as well as manners and traditions.

Denna pro gradu-avhandling handlar om förnamn på de kvinnor och män som föddes på 1920-talet och som blev begravda på Kyrkoby begravningsplats i Sibbo. Materialet består av förnamn på 1 064 individer, varav 536 är män och 524 är kvinnor. I materialet finns det också 4 individer som bär neutrala namn och deras kön är därför okänt. Materialet omfattar totalt 606 olika förnamn. Avhandlingen har två huvudsyften. Det ena syftet är att ta reda på vilka förnamn ifrågavarande kvinnor och män bar, vilka som var de 10 vanligaste kvinno- och mansnamnen, och av vilket ursprung de förnamnen var. Det andra syftet är att ta reda på hur materialets vanligaste kvinno- och mansnamnen förhåller sig till det finlandssvenska och det finska namnskicket i jämförelse med listan över de 50 vanligaste kvinno- och mansnamnen bland finlandssvenskarna cirka 1881–1981 och listan över de 50 vanligaste finska kvinno- och mansnamnen på 1900-talet. Syftet är också att ta reda på om materialets 10-i-topplistor liknar de finlandssvenska eller finska topplistorna. Pro gradu-avhandlingen bär drag av både kvantitativa och kvalitativa metoder. Den kvantitativa aspekten består av räkningen av antalet namnbärare och förnamn i materialet. I avhandlingen granskar jag också kvaliteten: jag studerar vilka förnamn det finns i materialet, av vilket ursprung dessa namn är, och om dessa namn används som första-, andra- och tredjenamn. Avhandlingen är också jämförande, det vill säga komparativ. I avhandlingen granskas förnamn ur etymologisk och sociolingvistisk synvinkel. Etymologiska förklaringar, det vill säga att förklara namnens ursprung, är bara en del av denna avhandling. Den sociolingvistiska aspekten syns i granskningen av förnamns variationer och det att det tas reda på om materialets namn används som första, andra- eller tredjenamn. Resultatet visar att andel de vanligaste namnens bärare av alla materialets kvinnor är cirka 43 %. Om variationer av de 10 vanligaste kvinnonamnen som förekommer i materialet räknas med, är namnbärarnas andel av alla materialets kvinnor cirka 68 %. Detta betyder att den största delen av materialets kvinnor bär antingen ett av materialets 10 vanligaste kvinnonamn eller en av dessa namns varianter. Andel de vanligaste mansnamnens bärare av alla materialets män är cirka 47 %. Om variationer av de 12 vanligaste mansnamnen som förekommer i materialet räknas med, är namnbärarnas andel av alla materialets män cirka 64 %. Detta betyder att den största delen av materialets män bär antingen ett av materialets 12 vanligaste mansnamn eller en av dessa namns variationer. Ett viktigt resultat är att materialets 10-i-topplista liknar mest den 10-i-topplistan över de vanligaste kvinno- och mansnamnen bland finlandssvenskarna cirka 1881–1981. Sammanlagt 70 % av kvinnonamn på dessa listor är gemensamma. Procentandelen är densamma när det gäller gemensamma mansnamn på dessa listor. Bara 20 % av mansnamn och 30 % av kvinnonamn är gemensamma på materialets lista och listan över de vanligaste kvinno- och mansnamnen bland finnarna på 1900-talet. Sammanfattningsvis kan man konstatera att de 10 vanligaste kvinnonamnen och de 12 vanligaste mansnamnen på Kyrkoby begravningsplats i Sibbo liknar mycket det finlandssvenska namnskicket. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee 1920 -luvulla syntyneiden ja Sipoon kirkonkylän hautausmaalle haudattujen naisten ja miesten etunimistöä. Materiaali koostuu 1 064:n henkilön etunimistä. Näistä henkilöistä 536 on miehiä ja 524 naisia. Henkilöistä neljällä on neutraali nimi, mikä tarkoittaa sitä, ettei heidän sukupuoltaan pystytä päättelemään. Materiaali sisältää yhteensä 604 eri etunimeä. Tutkielmalla on kaksi päätavoitetta. Yksi tavoitteista on selvittää, mitkä olivat kyseessä olevien naisten ja miesten etunimet, mitkä olivat kymmenen tavallisinta naisen- ja miehennimeä, sekä mikä on näiden nimien alkuperä. Toinen tavoitteista on selvittää, mikä on materiaalin suhde koko Suomen ruotsinkielisen alueen nimistöön top 50 -listojen välisessä vertailussa. Top 50 -listat, joita vertailussa käytetään, ovat ”suomenruotsalaisten naisten ja miesten 50 tavallisinta etunimeä vuodesta 1881 vuoteen 1981” sekä ”50 tavallisinta suomalaista naisen- ja miehennimeä 1900 -luvulla”. Tutkielman tavoite on myös selvittää, ovatko materiaalin top 10 -listat samankaltaisia suomenruotsalaisen vai suomalaisen top -listan kanssa. Tutkielmassa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kvantitatiivinen aspekti näkyy materiaalin nimenkantajien määrän sekä etunimien laskemisessa. Tutkin tässä tutkielmassa myös laatua: tutkin, mitä etunimiä esiintyy materiaalissa, mikä on näiden nimien alkuperä, sekä käytetäänkö näitä nimiä ensimmäisenä, toisena vai kolmantena etunimenä. Tutkielmani on myös vertaileva, eli komparatiivinen. Tutkin etunimiä etymologisesta sekä sosiolingvistisestä näkökulmasta. Etymologiset selvitykset, kuten nimien alkuperän selvittäminen, ovat vain osa tutkielmaa. Sosiolingvistinen aspekti näkyy nimien variaatioiden sekä etunimien käytön tutkimisessa. Tulokset osoittavat, että tavallisimpien naisennimien kantajien osuus kaikista materiaalin naisista on noin 43 %. Jos näiden nimien variaatiot, eli muunnelmat, lasketaan mukaan, on näiden nimenkantajien osuus kaikista materiaalin naisista noin 68 %. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla materiaalin naisista on joko yksi materiaalin kymmenestä yleisimmästä nimestä, tai yksi näiden nimien muunnelmista. Tavallisimpien miehennimien kantajien osuus kaikista materiaalin miehistä on noin 47 %. Jos näiden nimien variaatiot lasketaan mukaan, on näiden nimienkantajien osuus kaikista materiaalin miehistä noin 64 %. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla materiaalin miehistä on joko yksi materiaalin kymmenestä yleisimmästä nimestä, tai yksi näiden nimien muunnelmista. Tärkeä tulos on myös se, että materiaalin top 10 -lista on samankaltaisin suomenruotsalaisten naisen- ja miehennimistä vuosina 1881–1981 kootun top 10 -listan kanssa. Yhteensä 70 % näiden listojen naisennimistä on yhteisiä. Prosenttiosuus on myös miehennimien kohdalla sama. Vain 20 % miehennimistä ja 30 % naisennimistä ovat samoja materiaalin top 10-listalla sekä suomalaisten naisen- ja miehennimien 1900-luvun top 10-listalla. Tiivistäen voidaan todeta, että Sipoon kirkonkylän hautausmaan etunimistö on hyvin samankaltainen Suomen ruotsinkielisen alueen etunimistön kanssa, kun on kyse materiaalin 10:stä yleisimmästä naisennimestä sekä 12:sta yleisimmästä miehennimestä.

No description available.

This pro gradu thesis is an investigation into the Have Your Say message board on the BBC website. The tools used in this research are the Appraisal framework and a computer programme for lexical analysis WordSmith 5. The aim of this study is to investigate the Internet message board language with the tools that the framework offers and to display the frequencies of lexical items in the message threads by using WordSmith 5 Tools. The methods used in this study are the Appraisal framework which is used to categorise and explain the usage of lexical items in the Internet messages. WordSmith 5 Tools that are used are WordList and Concord. The frequencies of lexical items and Appraisal analysis are presented in the tables. The corpus in this study consists of messages from one year from February 2010 to February 2011. There are 1800 messages in 18 message threads that include topics from different areas of life from education and politics, child benefits, university fees and elitism to weddings, drinking, bus services, weather conditions, airport security, new technology, April fool pranks, London Olympics, neighbours from hell, young people and living in the city or the countryside and the questions whether God created the universe and if aliens really exist or not. The message threads are compared to each other and concordance lines for chosen lexical items are presented. The Appraisal framework is used to categorise the evaluation found in the messages. Grammatical words are the most frequent lexical items and nouns are more frequent than adjectives. The lexical items categorised with the Appraisal framework are mostly adjectives. The frequencies for lexical items good, little, probably, certainly and very are presented. The patterns for good, little and most are also presented. In addition to that ten chosen lexical items from each message thread are presented in the tables and 46 examples from the messages in the Have Your Say corpus which are all analysed with the framework. There were most occurrences in the category of Appreciation and in the subcategories of positive and negative Valuation. The findings in this study are repeatable because all the message threads and concordance lines for the lexical items in the tables can be accessed in the appendices 19–54 at the end of this thesis. There were some challenges in categorising the items, because some items can belong to different categories depending on the context and the appraised item. There is always some subjectivity in this kind of research. / Tutkin pro gradussani BBC:n Have Your Say -keskustelupalstaa. Tutkimuksessa käytetyt teoriat ja tutkimusmenetelmät ovat Appraisal framework ja korpuslingvistiikka. Käytän tutkimuksessani WordSmith 5 Tools -ohjelmaa, joka on sanaston analyysiä varten kehitetty tietokoneohjelma. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Internetin keskustelupalstoja viitekehyksen avulla ja esitellä lekseemien frekvenssejä WordSmithin työkaluilla. Tutkimuksessani käytetty viitekehys on Appraisal framework. Sen tarkoituksena on arvioida evaluatiivista kielenkäyttöä eri konteksteissa ja kehyksellä jaotellaan sanastoa kolmen pääkategorian ja alakategorioiden avulla. Appraisal frameworkin lisäksi tutkimuksessa käytetään korpustutkimuksen metodeja aineiston analysoimisessa. Valittujen lekseemien konkordanssirivit ja kollokaatiot esitetään analyysissä sekä viestiketjujen sanalistoja ja esimerkkejä analysoidaan viitekehyksen avulla ja tuloksia esitetään sekä taulukoissa että viestiketjujen esimerkeissä. Tutkimuksessani käytetty aineisto on kerätty Internetistä BBC:n kotisivuilta Have Your Say keskusteluforumin blogista. Keräämääni Have Your Say -korpukseen kuuluu 1800 viestiä 18 viestiketjussa. Have Your Say -korpus muodostuu helmikuiden 2010–2011 välisenä aikana kirjoitetuista viestiketjuista. Analyysiin kuuluu viestiketjujen 46 esimerkkiä, 180 taulukoitua lekseemiä ja jokaisesta 18 viestiketjusta valittu konkordanssirivistö. Aiheina näissä viestiketjuissa on koulutus, yhteiskunta ja politiikka, lapsilisät ja lasten kasvatus, uusi teknologia, aprillipilat, nuorison asuminen maaseudulla tai kaupungissa, lentokenttien turvallisuus, alkoholin käyttö, Lontoon olympialaiset, häät, linja-autoliikenne, sää, naapurit ja kysymykset loiko Jumala universumin ja onko ufoja todella olemassa. Tutkin myös lekseemien kollokaatioita eli yhdessä esiintyvien sanojen kokonaisuuksia. Aineistossani luokittelin viitekehyksellä enimmäkseen adjektiiveja. Korpuksen suurin frekvenssi oli kieliopillisilla sanoilla a, the, of ja koko aineiston adjektiivien ja adverbien frekvenssit esitetään lekseemeistä hyvä, pieni, luultavasti, varmasti ja todella. Analyysin esimerkeistä eniten löytyi esiintymiä asioiden ja instituutioiden positiivisen ja negatiivisen arvioinnin luokasta. Tutkimus on toistettavissa ja validi, koska tutkimuksessa käytetty aineisto, taulukoissa analysoitujen lekseemien konkordanssirivit ja kaikki alkuperäiset viestiketjut ovat tämän gradun liitteissä 19–54. Tällaiseen tutkimukseen liittyy aina hieman subjektiivisuutta, koska lekseemejä voi jaotella viitekehyksen avulla sanan kontekstista riippuen moneen eri luokkaan.

Denna avhandling pro gradu har gjorts i samarbete med projektet Kul på svenska. Projektet arrangerar musikföreställningar för barn och strävar efter att sammanföra finska barn med (finlands)svenska språket och kulturen genom tvåspråkiga teater- och musikföreställningar. Syftet med uppsatsen är att kartlägga hur den tvåspråkiga musikföreställningen Anders och kompisen — musik på två språk upplevdes av elever i årkurserna 3–6 och vilka saker dessa elever lärde sig under föreställningen. Härutöver har det betraktats om det finns något samband mellan elevernas musikalitet och det hur föreställningen upplevdes samt det eleverna lärde under musikföreställningen. Uppsatsen utgörs av en kvantitativ surveyundersökning. Materialet är ett urval från ett större undersökningsmaterial som samlades in under hösten 2014 vid ett lågstadium i Kuopio. Materialet består av 120 enkätsvar. Informanterna var elever i årkurserna 3–6. För att utreda om det fanns ett samband mellan variablerna analyserades materialet med hjälp av korstabulering och Chi-två–test i dataprogrammet SPSS. De viktigaste resultaten visade att eleverna för det mesta hade gillat föreställningen. Majoriteten av negativ feedback handlade om att föreställningen upplevdes som barnslig. Utgående från elevernas feedback kan det löna sig att överväga om det är värt att pröva att ha skilda föreställningar för elever i årkurserna 3–4 och 5–6. Minst 30 % av alla elever hade lärt en ny sång eller en del av en, att uttala svenska, vilket språk finlandssvenska är, samt var finlandssvenskar bor, ett eller flera svenskspråkiga ord, hurdant språk svenska är och hur det låter samt att säga en kort mening på svenska under förställningen. Det fanns ett samband mellan mankönet och inlärning av var finlandssvenskar bor, vilket språk finlandssvenska är samt hur man uttalar svenska. Det kom också fram att sannolikheten att lära nya sånger och att uttala svenska var större hos musikaliska elever. Ungefär en tredjedel av alla elever hade deltagit i sång och musik under musikföreställningen, vilket indikerar att eleverna upplevde föreställningen som medryckande. Enligt resultaten fanns det ett tydligt samband mellan elevens deltagande i sång och musik under musikföreställningen och inlärning under föreställningen och att deltagandet förmodligen har främjat inlärningen hos eleverna. Samtidigt fanns det ett tydligt samband mellan elevernas musikalitet och deras deltagande i musik och sång under musikföreställningen. Enligt resultaten ser det ut att elevernas musikalitet möjligen förutspådde en högre sannolikhet att ta del i sång och musik under musikföreställningen, vilket i sin tur hängde ihop med inlärning hos eleverna. / Tämä pro gradu -tutkielma on tehty yhteistyössä Kul på svenska -projektin kanssa. Projekti järjestää musiikkiteatteriesityksiä lapsille ja sen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset lapset (suomen)ruotsalaiseen kieleen ja kulttuuriin kaksikielisten musiikki- ja teatteriesitysten avulla. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisena lapset kokivat musiikkiesityksen Anders och kompisen — musik på två språk ja mitä he oppivat esityksen aikana. Tämän lisäksi tutkielmassa on tutkittu, onko oppilaiden musikaalisuuden ja sen, millaisena lapset kokivat esityksen ja mitä he siitä oppivat, välillä yhteyttä. Tutkielma on kvantitatiivinen surveytutkimus. Materiaali on otos suuremmasta tutkimusmateriaalista, joka kerättiin kuopiolaiselta ala-asteelta syksyllä 2014. Materiaali koostuu 120 lomakevastauksesta. Tutkimukseen osallistuneet vastaajat olivat oppilaita vuosiluokilta 3–6. Muuttujien välisen yhteyden selvittämiseksi analysoitiin materiaali ristiintaulukoimalla sekä Chi2-testin avulla SPSS-ohjelmalla. Tärkeimmät tulokset osoittivat, että oppilaat olivat suurimmaksi osaksi pitäneet esityksestä. Suurin osa negatiivisesta palautteesta liittyi siihen, että oppilaat olivat kokeneet esityksen lapsellisena. Oppilaiden palautteen perusteella voi olla kannattavaa suunnitella kaksi erillistä esitystä vuosiluokille 3–4 ja 5–6. Vähintään 30 % oppilaista oli oppinut uuden laulun tai osan siitä, mitä kieltä suomenruotsi on sekä missä suomenruotsalaisia ihmisiä asuu, yhden tai useamman ruotsinkielisen sanan, millaista kieltä ruotsi on ja miltä se kuulostaa sekä sanomaan lyhyen lauseen ruotsiksi esityksen aikana. Tutkimuksessa tuli ilmi yhteys miessukupuolen ja sen, missä suomenruotsalaisia ihmisiä asuu, mitä kieltä suomenruotsi on ja kuinka ruotsia äännetään, oppimisen välillä. Kävi myös ilmi, että musikaalisilla oppilailla oli suurempi todennäköisyys oppia ääntämään ruotsia. Suunnilleen kolmasosa kaikista oppilaista osallistui aktiivisesti lauluun ja musiikkiin musiikkiesityksen aikana, mikä osoittaa, että oppilaat kokivat esityksen mukaansatempaavana. Tulosten perusteella aktiivisen musiikkiin ja lauluun osallistumisen sekä oppimisen välillä oli yhteys. Aktiivinen osallistuminen on mahdollisesti edistänyt oppilaiden oppimista. Samalla kävi ilmi, että oppilaiden musikaalisuuden ja oppilaiden lauluun ja musiikkiin osallistumisen välillä oli yhteys. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että oppilaiden musikaalisuus mahdollisesti ennakoi korkeampaa todennäköisyyttä osallistua lauluun ja musiikkiin musiikkiesityksen aikana, mikä taas osaltaan oli yhteydessä oppilaiden oppimiseen.

This study examines the polarization strategies used in the United States presidential debates of 2016. The data consists of the presidential candidates Hillary Clinton, the nominee of the Democratic Party, and Donald Trump, the nominee of the Republican Party, and the three presidential debates between Clinton and Trump. The televised debates took place in September and October 2016. The debates are analyzed using the theoretical framework of political discourse analysis and ideological discourse analysis. The candidates display polarization by varying the use of pronouns; the first-person singular pronoun I is used when the candidates emphasize their own role in taking care of the country, as well as polarizing themselves with the other candidate, whereas the first-person plural pronoun we is used in order to appeal to the American people and to show that the candidates are part of the same ideological group as the Americans are. Furthermore, as the candidates are part of different political parties, they have different ideological views, which they also acknowledge during the debates. Both Clinton and Trump also attack the other’s suggestions and in turn defend their own ideas. Moreover, the candidates position each other by their experience and past; Clinton has decades of experience in politics, which she uses as her advantage, whereas Trump’s history is in business, which he in turn uses as his strength. However, Trump uses Clinton’s experience against her and claims that she has been an ineffective politician, and Clinton in turn uses Trump’s history against him. Furthermore, when constructing a negative representation of other, the candidates emphasize the other’s negative aspects and their own positive features, as well as de-emphasizing the other’s positive aspects and their own negative features. Moreover, rhetorical devices, such as repetition, metaphors, personification, hyperbole and number game, are used in order to emphasize the polarization between the candidates. Even though the outcome of the elections was not the main focus of this study, it can be argued that Trump offered people a fresh approach to presidency, which was in fact emphasized by using the studied polarization strategies. / Tämä tutkimus tarkastelee polarisaation strategioita, joita käytettiin Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuonna 2016. Tutkimuksen aineisto koostuu demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta Hillary Clintonista ja republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaasta Donald Trumpista, ja heidän välisistä kolmesta presidenttiväittelyistään. Televisioväittelyt järjestettiin syyskuussa ja lokakuussa vuonna 2016. Väittelyt analysoidaan käyttäen poliittista diskurssianalyysia ja ideologista diskurssianalyysia. Ehdokkaat korostavat heidän välistä vastakkainasetteluaan vaihtamalla käyttämiään pronomineja; yksikön ensimmäistä persoonaa, minä, käytetään, kun ehdokkaat korostavat omaa rooliaan maansa huolehtimisesta ja asettaessaan itsensä vastakkain toisen ehdokkaan kanssa. Monikon ensimmäistä persoonaa, me, käytetään, kun ehdokkaat vetoavat Amerikan kansalaisiin, ja kun ehdokkaat näyttävät, että ovat osa samaa ideologista ryhmää kuin amerikkalaiset ovat. Lisäksi, koska ehdokkaat ovat osana eri poliittisia puolueita, heillä on myös erilaiset ideologiset näkemykset, minkä he myös tuovat esille ja myöntävät väittelyiden aikana. Sekä Clinton että Trump myös hyökkäävät toisen ehdotuksia vastaan ja vuorostaan puolustavat omia ideoitaan. Ehdokkaat lisäksi arvioivat toisiaan kokemuksen ja historian mukaan; Clintonilla on vuosikymmenten kokemus politiikassa, mitä hän käyttää vahvuutenaan, kun taas Trumpin kokemus ja historia on liike-elämässä, mitä hän taas käyttää etunaan. Trump kuitenkin käyttää Clintonin kokemusta tätä vastaan ja väittää, että Clinton on ollut tehoton poliitikko, ja Clinton vuorostaan käyttää Trumpin historiaa tätä vastaan. Kun ehdokkaat rakentavat negatiivista kuvaa toisesta, he korostavat toisen negatiivisia puolia ja omia positiivia piirteitään samaan aikaan kun vähättelevät, tai eivät kiinnitä huomiota, toisen positiivisiin puoliin ja omiin negatiivisiin piirteisiin. Väittelyissä käytetään lisäksi retorisia keinoja, kuten toistoa, metaforia, personifikaatiota, liioittelua ja numeropeliä korostamaan ehdokkaiden vastakkainasettelua. Vaikka vaalien tulos ei ollut tämän tutkimuksen keskeisin asia, voidaan väittää, että Trump tarjosi kansalle raikkaan lähestymistavan presidenttiyteen, mikä myös korostui tutkituissa polarisaation strategioissa.

Denna pro gradu-avhandling behandlar finsk-, svensk-, norsk- och danskspråkig populärmusik åren 2012–2016. Materialet av undersökningen är samlat från Finlands, Sveriges, Norges och Danmarks topplistor sammanställda av den internationella webbplatsen Top40-Charts.com. Listorna är sammanställningar av låtarnas spelningar och laddningar samt spellistor av radiokanaler. Uppdaterade listor publiceras på webbplatsen varje vecka. Huvudområdena av undersökningen är grad av inhemskt ursprung, språkförhållanden och ämnen i sångtexter av musik konsumerad i objektländerna. Materialet, dvs. listan över de enstaka musikstyckena är sammanställt genom att bläddra igenom varje lands topp-20-listor per vecka på de fem undersökningsåren. Från listorna har det samplats alla låtar av inhemska, dvs. nordiska artister, inspelade både på ländernas egna och främmande språk (i praktiken på engelska). På samma gång har det antecknats andel inhemsk och utländsk musik på topp-20 i varje objektland. De inhemska låtarna har särskilts enligt språk och antal egenspråkig musik har räknats för varje land. Sångtexterna av de egenspråkiga låtarna har genomläst och deras ämnen definierats på en lista. Källan till sångtexterna är webbplatsen Musixmatch.com. Avhandlingen består av en teori- och analysdel. I teoridelen fördjupar man sig i populärmusik som begrepp samt dess historia såväl allmänt som ur Nordens synvinkel. Särskilt sätter man sig in i populärmusikens sångtexter. I analysdelen öppnas materialet och introduceras låtar kategoriserade i ämnen. Med varje ämne ges ett utdrag ur en exempellåt. Avhandlingen innefattar också en del som sätter sig in i 2010-talets populärmusikaliska fenomen. Det mest särpräglade fenomenet är tv-programmet Så mycket bättre och hitlåtar som det har medfört. Varje objektland har sin nationella version av programmet. Ett annat format som producerar populärmusik är uttagningstävlingar för Eurovision Song Contest, varav mest produktiv är den svenska Melodifestivalen. Härtill har det stigit låtar från olika talangtävlingar på listorna, liksom The Voice, X Factor och Idols. Det kommer fram i undersökningen att i genomsnitt 36 % av musik konsumerad i objektländerna är inhemskt. Av objektländerna konsumeras det mest både inhemsk och egenspråkig musik i Finland. Andel av finländska artister av all hitmusik konsumerad i Finland är 44 %. Av detta är andel av finskspråkiga låtar 94 %. Andel av egenspråkiga låtar i inhemsk produktion i alla länderna är 62 %. Ämnena i sångtexter är indelade i 20 grupper. Det vanligaste ämnet är mänskliga relationer. Av detta ämnesområde är låtar gällande kärlek de populäraste. Ett undantag är Norge där det vanligaste ämnet i materialet är alkoholbruk. Avhandlingen erbjuder ny kunskap åt aktörer som intresserar sig för konsumtion av populärmusik, sångtexter och nordiska språk. Forskningsresultat kan vara till nytta för t.ex. lingvister samt musikskapare och -forskare. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomen-, ruotsin-, norjan- ja tanskankielistä populäärimusiikkia vuosilta 2012–2016. Tutkimuksen aineisto on kerätty kansainvälisen Top40-Charts.com-sivuston koostamilta Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan hittilistoilta. Listat ovat koosteita kappaleiden kuuntelukerroista tai latauksista eri musiikkipalveluissa sekä radiokanavien soittolistoista. Päivitetyt listat julkaistaan sivustolla viikoittain. Tutkimuksen pääalueet ovat kohdemaissa kulutetun musiikin kotimaisuusaste, kielisuhteet ja sanoitusten aiheet. Aineisto eli luettelo yksittäisistä musiikkikappaleista on koottu selaamalla läpi kunkin maan viikoittaiset top-20-listat viiden tutkimusvuoden ajalta. Listoilta on poimittu erilliseen luetteloon kaikki kotimaisten eli pohjoismaalaisten artistien kappaleet, sekä maiden omilla että vierailla kielillä (käytännössä englanniksi) levytetyt. Samalla on merkitty muistiin kotimaisen ja ulkomaisen musiikin osuus kunkin kohdemaan top-20:ssä viikoittain. Kotimaiset kappaleet on eritelty kielen mukaan ja laskettu omakielisen musiikin määrä kussakin maassa. Omakielisten kappaleiden sanoitukset on luettu läpi ja määritelty luetteloon niiden aiheet. Sanoitusten lähteenä on Musixmatch.com-sivusto. Tutkielma koostuu teoria- ja analyysiosasta. Teoriaosassa syvennytään populäärimusiikkiin käsitteenä sekä sen historiaan niin yleisesti kuin Pohjoismaidenkin näkökulmasta. Erityisesti perehdytään populäärimusiikin sanoituksiin. Analyysiosassa avataan aineistoa ja esitellään kappaleita aiheittain luokiteltuna. Kunkin aiheen kohdalla annetaan ote esimerkkikappaleesta. Tutkielmaan sisältyy myös 2010-luvun populäärimusiikillisiin ilmiöihin perehtyvä osio. Omaleimaisin näistä ilmiöistä on televisio-ohjelma Vain elämää ja sen tuottamat hittikappaleet. Kullakin kohdemaalla on ohjelmasta kansalliset versionsa. Toinen populäärimusiikkia tuottava formaatti on Eurovision laulukilpailun kansalliset karsinnat, joista tuottavin on Ruotsin Melodifestivalen. Lisäksi listoille on noussut kappaleita eri kykykilpailuista, kuten The Voice, X Factor ja Idols. Tutkimuksesta käy ilmi, että keskimäärin 36 % kohdemaissa kulutetusta musiikista on kotimaista. Kohdemaista eniten sekä kotimaista että omakielistä musiikkia kulutetaan Suomessa. Suomalaisten artistien osuus kaikesta Suomessa kulutetusta hittimusiikista on 44 %. Tästä suomenkielisten kappaleiden osuus on 94 %. Kaikkien maiden omakielisten kappaleiden osuus kotimaisesta tuotannosta on 62 %. Sanoitusten aiheet on jaoteltu 20 ryhmään. Yleisin aihe on ihmissuhteet. Tästä aihepiiristä suosituimpia ovat rakkautta käsittelevät kappaleet. Poikkeuksena on Norja, jonka yleisin aihe aineistossa on alkoholinkäyttö. Tutkielma tarjoaa uutta tietoa tahoille, jotka ovat kiinnostuneet populäärimusiikin kulutuksesta, laulujen sanoituksista ja pohjoismaisista kielistä. Tutkimustuloksista voivat hyötyä esim. kielitieteilijät sekä musiikin tekijät ja tutkijat.

The focus of this pro gradu thesis is on observing situations of flexible language use and heteroglossic resources within the spoken language of third culture children in Namibia. The study was conducted as qualitative research and the method used for analyzing the data was by observing the languaging habits of the participants in the video material. The research material includes self-recorded video and audio material for the use of which written consent has been received. The participants’ names have been changed to protect the anonymity of the subjects. The analysis is focused on the communication methods of the children in the family. The theory is based upon modern theories on heteroglossia and translanguaging, but will also take into consideration more traditional viewpoints on bilingualism and code-switching. The concepts of heteroglossia and translanguaging will allow for an analysis of the material that is not restricted by traditional linguistic boundaries and will also take into consideration the culture and identity of the participants. The results of this thesis can be used to understand the situations in which switching between different languages happens and the outlying social and cultural factors affecting the use of multilingual repertoire. I have come to the conclusion that language use is not only a factor of linguistics but the linguistic decisions often mirror the identity or social status of the speaker. The speakers often make the decision to use a certain language in a way that fits their identity, culture and the social constructs surrounding them. The results of this thesis will provide some insight on why code-switching happens and how flexible language use can be seen as something that provides an opportunity for fluent self-expression through diverse use of an individual’s linguistic repertoire, and not as something that reflects linguistic competence. / Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on havainnoida joustavan kielenkäytön tilanteita ja heteroglossisten resurssien käyttöä Namibiassa asuvien lähetyslasten puhutussa kielessä. Painopisteenä on keskittyä tilanteisiin, joissa kieltä vaihdetaan huomioiden samalla mahdolliset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka vaikuttavat kielen vaihtumiseen. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena tutkimuksena ja tietojen analysoimiseen käytettynä menetelmänä toimi havainnointi osanottajien kielellisistä valinnoista ja resursseista videomateriaaleissa. Tutkimusaineistoon kuuluivat äänitetyt video- ja äänimateriaalit, joiden käyttämiseen on saatu kirjallinen suostumus. Videomateriaali keskittyy perheen lasten viestintämenetelmiin ja osallistujien nimet on muutettu henkilöiden nimettömyyden suojelemiseksi. Tutkimuksen teoria perustuu heteroglossisten resurssien ja joustavan kielenkäytön nykyaikaisiin teorioihin, kuitenkin huomioiden myös perinteisemmät näkemykset kaksikielisyydestä ja kielenkäytöstä. Heteroglossia käsitteenä mahdollistaa aineiston analysoimisen tavalla, jota ei rajoita perinteiset kielelliset rajat. Tämä mahdollistaa samalla myös osanottajien kulttuurin ja identiteetin huomioimisen. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään ymmärtämään kielellisiin valintoihin vaikuttavia kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä. Kielelliset valinnat eivät liity vain kielitieteeseen, sillä valinnoillaan puhuja voi osoittaa kuuluvansa tiettyyn kulttuuriin, ryhmään tai omaksuvansa tietynlaisen identiteetin. Puhujat tekevät usein päätöksen käyttää tiettyä kieltä tavalla, joka sopii heidän identiteettiinsä, kulttuuriinsa ja ympäröivään sosiaaliseen rakenteeseen. Tämän opinnäytetyön tulokset tuovat lisäarvoa sille, miksi kieltä useimmiten vaihdetaan ja kuinka joustavaa kielenkäyttöä voidaan pitää asiana, joka tarjoaa mahdollisuuden sujuvaan itseilmaisuun ja uusien kielien oppimiseen.