This master’s thesis studies Anthony Trollope’s (1815–1882) depiction of Victorian London in two of his novels, The Way We Live Now (1875) and The Prime Minister (1876). Trollope’s London is studied through the urban and the rural characters of the novels, who are compared and contrasted with each other. The theoretical background of this study is based on Michel de Certeau’s differentiation between place and space, and on character theory, especially on the concepts of direct definition and indirect presentation of characters in narration. In this study, the characters of the novels are seen as textual symbols transforming London from a stable place into a living space, thus representing the city. Trollope’s London is divided into three separate spaces—the West End, the City, and Westminster—and the characters associated with each of these spaces are compared to the characters inhabiting the countryside. Trollope’s London is a space with mainly negative characteristics. Dishonesty, greed, and vulgarity are the main qualities associated with the city, and they are all linked to what is clearly Trollope’s main concern in London: amorality. Although the different areas of London all have their separate identities, in Trollope’s London the different areas are nearing each other through the professional and social lives of the characters. For Trollope, the countryside is the backbone of society and a space of virtue due to its appreciation of traditional values, such as honesty and basic goodness. The modern values embraced in London have not reached the countryside, where respectability and morality are still valued. In order to achieve an even more thorough image of Trollope’s London in relation to the countryside, some of his other novels taking place either in London or in the countryside should be studied as well. / Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Anthony Trollopen (1815–1882) Lontoo-kuvausta kahdessa hänen romaaneistaan. The Way We Live Now (1875) ja The Prime Minister (1876) ovat tutkimuksen aineisto, ja Lontoota tutkitaan niiden kaupunkilais- ja maalaishahmojen kautta. Tutkielman teoreettisena taustana toimii pääasiassa Michel de Certeau’n termit paikka ja tila, jotka yhdistetään kerronnassa hahmoihin liittyvään suoraan määrittelyyn ja epäsuoraan esittämiseen. Tässä tutkielmassa hahmot nähdään tekstuaalisina symboleina, jotka muuttavat Lontoon liikkumattomasta, vakaasta maantieteellisestä paikasta eläväksi tilaksi. Täten hahmot siis edustavat Lontoota. Romaaneissa Lontoo on jaettu kolmeksi erilliseksi alueeksi, jotka ovat West End, City ja Westminster. Näihin alueisiin liitettyjä hahmoja verrataan maaseudulla asuviin hahmoihin, jotta Trollopen Lontoosta saadaan kokonaisvaltainen kuva. Trollope liittää Lontooseen enemmän negatiivisia, kuin positiivisia ominaisuuksia. Epärehellisyys ja ahneus ovat tunnusomaisia piirteitä Lontoolle, ja ne kummatkin liittyvät vahvasti yhteen Trollopen huolenaiheista: moraalittomuuteen. Vaikka Lontoon eri alueilla on romaaneissa erilliset identiteetit, alueet kuitenkin lähenevät toisiansa hahmojen sosiaalisen ja ammatillisen kanssakäymisen kautta. Trollopen romaaneissa maaseutu näyttäytyy yhteiskunnan selkärankana ja tilana, jossa perinteisillä arvoilla, kuten hyveellisyydellä, rehellisyydellä ja luotettavuudella on vielä väliä. Lontoon modernit ja moraalisesti kyseenalaiset arvot eivät ole vielä saavuttaneet maaseutua. Jotta Trollopen Lontoosta suhteessa maaseutuun voitaisiin saavuttaa vieläkin perusteellisempi kuva, täytyisi lisäksi kirjailijan muita teoksia tutkia.

This study reviews English teaching for second grader pupils in Finland. It focuses on the teacher’s role in children’s language learning and meaning making and the execution of sociocultural and ecological learning theories in an English classroom. In addition to sociocultural and ecological learning theories, the theoretical framework is based on earlier studies on language teaching and learning in a classroom setting and the national curriculum. The study is a case study conducted in an elementary school. The data was collected by observing an English lesson and interviewing the teacher. Three themes emerged in the analysis of the findings: learning through play, meaning making through multimodal resources, and guiding and providing affordances. The first two themes involve the methods and materials the teacher employs in teaching, and the last one reviews her role in the English lesson. The study sheds light on how the sociocultural and ecological learning theories and the national curriculum are visible in the three aspects found in the study. / Tässä tutkimuksessa tarkastellaan englannin opettamista toisen luokan oppilaille. Tutkimuksen keskiössä on opettajan rooli kielenoppimisessa ja työstämisessä. Se pyrkii tarkastelemaan, miten sosiokulttuuriset ja ekologiset oppimisteoriat sekä vuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma näkyvät englannin opetuksessa. Tutkimuksessa luodaan katsaus aiempaan kielenoppimista koulukontekstissa käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus on tapaustutkimus, joka koostuu peruskoulussa toteutetusta toisen luokan englannin tunnin tarkkailusta, sekä opettajan haastattelusta. Tutkimuksen löydöksissä nousi esiin kolme teemaa: ”oppiminen leikin kautta”, ”kielen työstäminen multimodaalisten keinojen avulla” ja ”ohjaaminen ja affordanssien tarjoaminen”. Kaksi ensimmäistä teemaa koskevat opetustapoja ja materiaaleja, joita opettaja käyttää. Viimeinen taas käsittelee opettajan roolia englannin tunneilla. Tutkimus valottaa, kuinka sosiokulttuuriset ja ekologiset oppimisteoriat sekä opetussuunnitelma näkyvät näissä kolmessa esiinnousseessa englannin opetuksen osassa.

The purpose of the current thesis is to investigate possible gender bias and sexism and the description of masculinity and femininity in the Open Road textbook series, a series that is used in Finnish high schools in the teaching of English. A critical discourse analysis was conducted on seven Open Road books. The research materials consisted of the entirety of the books; main texts in the chapters, illustrations on the pages, exercises that had text and the materials found in the teacher’s file in https://opepalvelu.otava.fi/. I examined the research materials on the basis of five themes which were overrepresentation of men, social gender roles, activities, sexualization and language. Stereotypical and traditional ways of portraying both men and women were found but, also, patterns that broke the stereotypes appeared on the pages of the textbooks. What sets this research apart from earlier studies is that it does not exclude men in the analysis. Further research on gender representation in school textbooks should be continued because we have not reached gender equality in the school world. / Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää kriittisen diskurssianalyysin keinoin, miten maskuliinisuus ja feminiinisyys ilmenee Open Road oppikirjoissa, joita käytetään englannin kielen opetuksessa Suomen lukioissa. Tarkoitus on myös selvittää, ilmeneekö kirjasarjassa seksismiä tai sukupuoleen liittyviä ennakkoluuloja. Tutkimusmateriaali koostui seitsemästä oppikirjasta, niiden pääteksteistä, kuvista, tehtävistä sekä internetistä löytyvästä opettajan oppaasta. Tutkimus paljasti, että kirjoista löytyy stereotyyppisiä sekä perinteisiä tapoja esittää sekä miehiä että naisia, mutta myös stereotypioita vastaan taistelevia esimerkkejä esiintyi. Tarkastelin tutkimusmateriaaleja viiden teeman näkökulmasta, jotka olivat: miehien yliedustus, sosiaaliset sukupuoliroolit, aktiviteetit, seksualisointi sekä kieli. Aikaisemmista tutkimuksista tämä työ eroaa siinä, että se ottaa huomioon myös miehet ja sen, kuinka heistä luodaan kuvia tutkittavassa kirjasarjassa. Tutkimusta sukupuolien näkyvyydestä tulee jatkaa sillä emme ole tavoittaneet tasa-arvoisuutta sukupuolikysymyksissä koulumaailmassa.

The topic of this thesis pertains to how female characters are portrayed in the American period drama TV series Mad Men (2007–2015) that is set in the 1960s, and the main focus is on Margaret ‘Peggy’ Olson, who works as a copywriter at the fictional advertising agency Sterling Cooper. This thesis focuses on three main themes through which Peggy Olson’s journey in Mad Men are analyzed: appearance, obstacles in the workplace and sexual behavior in the workplace. The purpose of this research is to analyze such obstacles and forms of discrimination that women face in the workplace, and apply them to the context of Peggy Olson’s fictional career in Mad Men. Another main purpose of this thesis is to study the TV series in closer detail and to find out what is said about women and how these things are said — since Mad Men is a successful series, it is important to study what kind of image it portrays of women in order to understand its popularity and cultural significance. Mad Men is a topic that has been analyzed in several studies, but another purpose for conducting this thesis was to specifically analyze it from a work-based point of view since very few exist. The data that was used when conducting this paper consists of the series’ seven seasons, in DVD format. The theoretical background consists of different fields of research, and each section has their own theoretical background. In this thesis, the theoretical background consists of historical information about working women in the 1960s, television studies, and, most prominently, studies related to sexual harassment, gender-based obstacles and discrimination in the workplace. I have also utilized studies about appearance and relationships in the workplace. The conclusion of my analysis indicates that women in Mad Men often are discriminated against in the workplace due to the gender, women are expected to be attractive in order to please men, and that sexual harassment is rampant throughout the series. Despite this, Peggy Olson is able to defy these obstacles, have a successful career, and gain respect. / Tämä työ käsittelee naispuolisten fiktiivisten hahmojen kuvausta amerikkalaisessa 1960-luvuun sijoittuvassa draamasarjassa Mad Men (2007–2015), ja tutkielmani painopisteenä ovat pääosin sarjan naishahmon Peggy Olsonin kokemukset mainostekstien laatijana. Tutkielmani keskittyy kolmeen pääteemaan, jotka liittyvät Margaretin kohtaamiin vaikeuksiin työelämässä. Nämä kolme teemaa ovat: ulkonäkö, esteet työelämässä ja seksuaalinen häirintä. Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida sellaisia esteitä ja syrjinnän muotoja, joita naiset kohtaavat työelämässä, ja tutkia miten nämä teemat esiintyvät Peggyn fiktiivisen uran aikana Mad Menissä. Toinen tarkoitus on analysoida sarjaa tarkemmin ja tutkia millaisen kuvan Mad Men antaa naisista ja miten asia ilmaistaan, jotta voimme ymmärtää sen suosion ja kulttuurisen merkityksen. Mad Men-sarjaa on tutkittu ja analysoitu useasti aiemmin, mutta tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten naisten tekemä työ on kuvattu sarjassa, sillä tällaisia tutkimuksia on harvassa. Tämän tutkielman materiaali koostuu sarjan seitsemästä kaudesta, jotka on julkaistu DVD:nä. Tutkimuksessa käytetty teoria koostuu eri alan tutkimuksista, ja joka teemalle on omat aiheeseen sopivat tutkimukset. Tutkielmani materiaali koostuu tutkimuksista, jotka kuvaavat ajan naisten työelämää ja 1960-luvun ajankuvaa, televisiotutkimuksista, ja ennen kaikkea seksuaaliseen häirintään, naisten työelämän esteisiin sekä ulkonäköön ja suhteisiin keskittyviä tutkimuksia. Tutkimukseni johtopäätös on, että sarjan naisia syrjitään sukupuolen takia, ulkonäkö on naisten tärkein ominaisuus, ja seksuaalinen häirintä on jatkuva ongelma. Peggy pystyy kuitenkin selviämään näistä esteistä, ja saa lopulta osakseen kunnioitusta ja menestyksekkään uran.

Denna pro gradu-avhandling är en jämförande översättningsanalys där det undersöks substantiven och läsbarheten i bergspredikan i tre svenska bibelöversättningar: 1917 års kyrkobibel (Ö1917), Bibeln 2000 (B2000) och Svenska Folkbibeln (SFB). Huvudsyftet är att forska i på vilket sätt och i hur stor utsträckning substantiven skiljer sig från varandra i översättningarna samt vilka likheter och olikheter som finns i betydelsen av de undersökta substantiven. Det sekundära syftet är att ta reda på vad materialet berättar om läsbarheten i översättningarna. I undersökningen används det både kvalitativa och kvantitativa metoder. Kartläggandet av substantiven i översättningarna och jämförandet av deras antal utförs kvantitativt med hjälp av Svenska Akademiens ordlista (2015). Jämförandet av substantivens betydelser utförs kvalitativt med hjälp av Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien (2015) (SOSA). Granskandet av läsbarheten i översättningarna utförs kvantitativt genom att använda en LIX-räknare som finns på nätet och som ger värden för fyra läsbarhetsmätare: läsbarhetsindex, type/token ratio, ordvariationsindex och ordvariationsratio. Undersökningen visar att de undersökta översättningarna inte avviker mycket från varandra med avseende på läsbarheten fastän läsbarhetsgraden varierar beroende på den använda mätaren eftersom de använda mätarna ger olika uppfattningar om hur svårlästa översättningarna är. Beroende på mätaren varierar läsbarhetsgraden från ganska lättläst till ganska svårläst. I antalen speciella och gemensamma substantiv i översättningarna finns det tydliga skillnader. SFB visar sig vara den minst egenartade översättningen med avseende på substantiven, för 91,5 % av dess substantiv är gemensamma med någondera översättningen eller båda översättningarna. De motsvarande procenttalen är 84,9 % i B2000 och 77,7 % i Ö1917. Angående de undersökta substantiven är betydelseskillnaderna subtila enligt definitionerna i SOSA. Även om betydelsernas omfattning visar sig variera hårfint visar sig de undersökta substantiven oftast ha samma grundbetydelse. Det finns två riktningar beträffande ersättandet av substantiven i B2000 och SFB. Den ena riktningen är att B2000 och SFB innehåller modernare, vanligare eller talspråkligare substantiv än Ö1917. Denna riktning är synlig särskilt i B2000. Den andra riktningen är att något substantiv är utelämnat i de nyare översättningarna på grund av en olik formulering än vad som har använts i Ö1917. Undersökningsresultaten kan generaliseras endast i begränsad omfattning eftersom den undersökta texthelheten, bergspredikan, är ett kort textavsnitt av Bibeln. Om man vill undvika kritik mot de matematiska läsbarhetsformlerna kan man genomföra ett slags läsförståelseprov där informanterna kan berätta om sina uppfattningar om texternas läsbarhet. Undersökningen av substantivens betydelser kan utvidgas att beröra hur konkreta eller abstrakta de undersökta substantiven upplevs vara av nativa svenskspråkiga informanter. Frågan om huruvida det finns skillnader i substantivens betydelser samt översättningarnas omfattning och nivåer mellan den originella grekiska texten och de svenska översättningarna är obeaktad i denna avhandling. / Tämä pro gradu -tutkielma on vertaileva käännösanalyysi, jossa tutkitaan vuorisaarnan substantiiveja ja luettavuutta (läsbarhet) kolmessa ruotsinkielisessä raamatunkäännöksessä: 1917 års kyrkobibel (Ö1917), Bibeln 2000 (B2000) och Svenska Folkbibeln (SFB). Tutkielman päätarkoitus on tutkia, millä tavoin ja kuinka laajasti käännösten substantiivit eroavat toisistaan sekä mitä yhtäläisyyksiä ja eroja substantiivien merkityksillä on. Tutkielman toissijainen tarkoitus on selvittää, mitä materiaali kertoo käännösten luettavuudesta. Tutkimuksessa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Substantiivien kartoittaminen ja niiden määrien vertailu toteutetaan määrällisenä tutkimuksena Svenska Akademien julkaiseman ruotsin kielen sanalistan (Svenska Akademiens ordlista) (2015) avulla. Substantiivien merkitysten vertailu toteutetaan laadullisena tutkimuksena Svenska Akademien julkaiseman ruotsi–ruotsi-sanakirjan (Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien, SOSA) (2015) avulla. Luettavuuden tutkiminen toteutetaan määrällisenä tutkimuksena, jossa käytetään internetistä löytyvää luettavuuslaskijaa (LIX-räknare) joka antaa tutkittavalle tekstille luettavuusarvon neljän luettavuusmittarin (läsbarhetsmätare) suhteen: läsbarhetsindex, type/token ratio, ordvariationsindex ja ordvariationsratio. Tutkielma osoittaa, että tutkitut käännökset eivät juuri eroa toisistaan luettavuudeltaan vaikka luettavuusaste (läsbarhetsgrad) vaihtelee käytetystä mittarista riippuen mittarien antaessa erilaiset näkemykset käännösten luettavuudesta. Käännösten luettavuusaste vaihtelee mittarista riippuen melko helppolukuisesta melko vaikealukuiseen. Käännösten erityisten ja yhteisten substantiivien määrissä on selviä eroja. SFB on vähiten omaperäinen käännös substantiivien suhteen, sillä 91,5 % sen substantiiveista on yhteisiä joko jommankumman käännöksen tai molempien käännösten kanssa. Vastaavat prosenttiluvut ovat 84,9 % B2000:ssa ja 77,7 % Ö1917:ssa. SOSA:n pohjalta toteutettu analyysi osoittaa, että tutkittujen substantiivien merkityserot ovat hienovaraisia. Vaikka merkitysten laajuus vaihtelee hienoisesti, on tutkituilla substantiiveilla useimmiten sama perusmerkitys. Substantiivien korvaamisessa B2000:ssa ja SFB:ssa vallitsee kaksi suuntausta. Toinen suuntaus on, että B2000 ja SFB sisältävät uudenaikaisempia, tavanomaisempia tai puhekielisempiä substantiiveja kuin Ö1917. Tämä suuntaus näkyy erityisesti B2000:ssa. Toinen suuntaus on, että substantiivi on jätetty kokonaan pois uudemmissa käännöksissä, koska niissä on käytetty sanamuotoa joka poikkeaa Ö1917:ssa käytetystä. Tutkimustulokset voi yleistää vain rajatuissa määrin, sillä tutkittu tekstikokonaisuus on vain lyhyt tekstikatkelma Raamatussa. Matemaattisten luettavuuslaskukaavojen saaman kritiikin välttämiseksi on mahdollista toteuttaa luetunymmärtämiskoe, jossa informantit voivat kertoa näkemyksensä käännösten luettavuudesta. Substantiivien merkitysten tutkimusta voi laajentaa koskemaan sitä, kuinka abstrakteina tai konkreettisina syntyperäiset ruotsinkieliset informantit kokevat ne. Tässä tutkimuksessa ei tarkastella mahdollisia eroja vuorisaarnan kreikankielisen alkuperäistekstin ja ruotsinkielisten käännösten välillä, mikä on myös yksi mahdollinen jatkotutkimusaihe.

This paper examines how teachers interpret and implement in practice certain learning goals of English language teaching in the Finnish national curriculum for comprehensive education which was written in 2014, and which will be implemented starting in 2016. Data was collected by a group interview of two English teachers, which was recorded, transcribed and analyzed. The study concentrates on one of the five learning goals set for English language teaching in grades 7–9, called “Growth to cultural diversity and language awareness” and its three subgoals. It can be concluded that the teachers were familiar with the concepts of the goal, although they viewed language awareness to only concern macro-level comparison between different languages, not micro-level structures within languages. They had positive attitudes towards these concepts and they had creative ideas for carrying out some of the subgoals. The teachers trusted teaching materials to be in line with the national curriculum’s demands. / Tämä tutkimus selvittää, miten opettajat tulkitsevat ja toteuttavat käytännössä tiettyjä englannin kielen opetuksen oppimistavoitteita Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista, joka on kirjoitettu vuonna 2014 ja joka tulee voimaan vuodesta 2016 eteenpäin. Tutkimusaineisto kerättiin kahden englanninopettajan ryhmähaastattelulla, joka äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin. Tutkimus keskittyy yhteen viidestä luokkien 7–9 englannin opetukselle asetetuista tavoitteista nimeltä ”Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen” ja sen kolmeen alatavoitteeseen. Lopputuloksena on, että opettajat tunsivat opetussuunnitelman tavoitteen käsitteet, joskin he ajattelivat kielitietoisuuden liittyvän vain makrotason vertailuun eri kielten välillä, ei mikrotason rakenteisiin kielten sisällä. Heillä oli positiiviset asenteet näitä käsitteitä kohtaan, ja heillä oli luovia ideoita joidenkin alatavoitteiden toteuttamiseen. Opettajat luottivat opetusmateriaalien olevan valtakunnallisen opetussuunnitelman vaatimusten mukaisia.

This Bachelor’s Thesis examines the use of swearing in the television series The Wire. It answers the questions how and why profanities are used by the characters, does the harsh language have an effect on the conversations themselves or does it have a noticeable effect on the outcome of the exchanges. Conversation analysis is utilized in order to answer these questions. While swearing is largely a cultural phenomenon, this paper uses a list of seven swearwords as a basis of what is considered as “harsh” language, as well as some politically incorrect expressions such as racial slurs. The data itself comes from a few scenes from two episodes of the first season of The Wire, namely “The Target” and “Game Day”. Based on this data, there are two distinct occurrences of swearing in conversations: complaints and directives. However, it would seem that swearing does not have much of an effect on the conversations or on their outcomes, but that the characters are conscious of their language use and can change it according to the other parties in the conversation. Deeper analysis also reveals details about the characters’ relationships and attitudes. / Tässä tutkimuksessa käsitellään kiroilua ja kirosanojen käyttöä yhdysvaltalaisen HBO-kaapelikanavan televisiosarjassa The Wire. Tutkimuksen teoreettinen pohja perustuu keskustelunanalyysille (conversation analysis). Lisäksi määritellään, mitä itse kiroilu on. Kiroilun perusteena on seitsemän sanan lista. Lisäksi esimerkiksi rasistiset ilmaukset voivat tietyissa asiayhteyksissä olla kirosanoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kirosanoja käytetään keskusteluissa ja vaikuttaako kiroilu keskustelujen kulkuun tai niiden sisältöön. Itse tutkimuksen materiaali koostuu muutamasta satunnaisesti valitusta kohtauksesta The Wire -sarjan ensimmäisen kauden jaksoista ”The Target” sekä ”Game Day”. Käytetyn materiaalin perusteella kiroilun käyttämisestä erottuu selkeästi kaksi eri tapaustyyppiä: asioista valittaminen sekä ohjeiden tai käskyjen antaminen. Tutkimuksen perusteella on kuitenkin todettava, että kiroilu tai kirosanojen käyttäminen ei suoranaisesti vaikuta keskustelujen kulkuun, mutta sen sijaan kiroilu tai kiroilematta oleminen paljastaa yksityiskohtia hahmojen keskinäisestä hierarkiasta sekä hahmojen asenteista.

This Master’s Thesis examines what kind of attitudes immigrants have towards customer service in English in Oulu. More specifically, the focus is on finding out what kind of social factors immigrants connect to Finns’ English skills. In addition, the aim is to examine how the immigrants perceive the customer service in different official agencies and between different service providers in Oulu. Finally, the interest lies in finding out if immigrants conceive the customer service to be connected to customer’s language choice or ethnicity or nationality. The data comprises of a combination of a questionnaire study and a group interview. Ten immigrants completed a questionnaire study in the autumn 2015. Subsequently, a group interview of five immigrants was organised in the autumn 2016. The questionnaire responses were divided into four categories according to their thematic content: Official agencies and service providers in Oulu, Finns providing customer service in English, Racism in customer service, and Customer’s language choice and language competence. Within these categories, eight different claims were derived from the questionnaire responses. These claims were presented to the group interview participants, following the theoretical and methodological framework of the qualitative attitude approach, developed by Vesala and Rantanen (2007). In addition to the methodology of the qualitative attitude approach, qualitative content analysis was also used as an analysis method. The results indicate that these immigrants living in Oulu expressed overall positive attitudes to the customer service in English in Oulu. Regarding official agencies, the immigrants expressed positive attitudes towards customer service delivery but expressed less positive attitudes towards the employees’ English skills in different official agencies. In terms of different service providers, the immigrants viewed that there are differences in customer service between them. Furthermore, the immigrants expressed positive attitudes to Finns’ English skills in general. However, different social factors, such as age, gender, profession and education were connected to Finns’ English skills, as it was viewed that the young, women and highly educated speak the best English. In terms of other social factors, racism was acknowledged as a possibility but was not further elaborated due to the communicative context of a group interview. Moreover, shyness as a Finnish mentality was highlighted and connected to Finns’ English skills. In terms of the customer’s language choice and language skills, the majority of the research participants did not see that the customer’s language choice between English and Finnish has an effect. Still, some highlighted better service and connection with the person in Finnish. Customer’s language competence was seen to have an effect only when the customer has low proficiency in English. As a conclusion, it should be observed that as attitudes varied within this small group, they may vary all over in different social situations. This could be seen to validate the social nature of attitudes. / Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia maahanmuuttajien asenteita englanninkielistä asiakaspalvelua kohtaan Oulussa. Tavoitteena on saada selville, kuinka maahanmuuttajat liittävät suomalaisten englannin kielen taidot erilaisiin sosiaalisiin tekijöihin, kuten asiakaspalvelijan ikään tai sukupuoleen, ja kuinka maahanmuuttajat näkevät eri virastojen ja palveluntarjoajien englanninkielisen asiakaspalvelun Oulussa. Lisäksi halutaan selvittää, onko asiakaspalvelu yhteydessä asiakkaan kielivalintaan tai asiakkaan etnisyyteen tai kansallisuuteen. Tutkimuksen aineisto koostuu sekä kyselylomaketutkimuksesta että ryhmähaastattelusta. Kymmenen maahanmuuttajaa otti osaa kyselylomaketutkimukseen syksyllä 2015 ja viisi maahanmuuttajaa osallistui ryhmähaastatteluun syksyllä 2016. Kyselylomakkeiden vastaukset jaettiin neljään kategoriaan: virastot ja palveluntarjoajat Oulussa, suomalaisten tarjoama asiakaspalvelu englanniksi, rasismi asiakaspalvelussa sekä asiakkaan kielivalinta ja kielitaito. Kahdeksan erilaista väittämää muotoiltiin näiden vastausten pohjalta ja nämä kahdeksan väittämää esitettiin ryhmähaastattelun osallistujille, seuraten Vesalan ja Rantasen (2007) laadullisen asennetutkimuksen metodologista ja teoreettista lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa toimi myös pohjana aineiston analysoimiselle, yhdessä laadullisen sisällönanalyysin kanssa. Tulokset osoittavat, että nämä maahanmuuttajat ilmaisivat yleisesti ottaen positiivisia asenteita englanninkielistä asiakaspalvelua kohtaan Oulussa. Maahanmuuttajat ilmaisivat positiivisia asenteita eri virastojen asiakaspalvelua kohtaan, mutta ilmaisivat vähemmän positiivisia asenteita virastojen työntekijöiden englannin osaamista kohtaan. Maahanmuuttajat myös näkivät, että asiakaspalvelussa on eroja eri palveluntarjoajien välillä. Lisäksi, maahanmuuttajat ilmaisivat positiivisia asenteita suomalaisten englannin kielen taitoja kohtaan, mutta liittivät niihin erilaisia sosiaalisia tekijöitä, kuten iän, sukupuolen sekä koulutuksen ja ammatin. Yleisesti ottaen nähtiin, että nuoret, naiset sekä korkeasti koulutetut puhuvat hyvin englantia. Lisäksi suurin osa ei nähnyt, että asiakkaan kielivalinnalla olisi vaikutusta. Jotkut kuitenkin painottivat parempaa informaatiosisältöä ja kontaktia asiakaspalvelijan kanssa, kun kommunikointi tapahtuu suomeksi. Asiakkaan kielitaidolla nähtiin olevan vaikutusta vain jos asiakas ei osaa hyvin englantia. Myös rasismin mahdollisuus sosiaalisena tekijänä asiakaspalvelussa tunnistettiin, mutta siitä ei keskusteltu yksityiskohtaisemmin tämän ryhmähaastattelun sosiaalisessa kontekstissa. Yhteenvetona voidaan olettaa, että asenteet vaihtelisivat kaikkialla, eri sosiaalisissa tilanteissa, sillä jopa tämän pienen ryhmän sisällä tapahtui asenteiden vaihtelua. Tämä voidaan katsoa olevan yksi osoitus asenteiden sosiaalisesta luonteesta.

In this study, I was interested in finding out what purpose dialects serve in Charles Dickens’s novel Great Expectations. I used Susan Ferguson’s notions on ficto-linguistics and Peter Stockwell’s ideas on invented language to create the theoretical background for my study. The analysis focused on three characters of the novel, namely Joe Gargery, Abel Magwitch, and Pip. I examined what role dialect — in the case of Pip, the lack of one — plays in the character construction of these three characters. Additionally I analysed the dialects in relation to the major themes of the novel. The findings of this study suggest, that Dicken’s used dialect to both individualise characters and to bind them to a certain groups, which can mostly be defined by social status. The dialects also help make the themes of social mobility, gentility, social injustice, and expectations in relation to reality more tangible.

The study compares the Finnish DVD-subtitles of The Lord of the Rings: The Return of the King with the community-generated subtitles by the divxfinland.org community. The aim is to broaden the view of ‘amateur’ subtitling by contrasting it with the commissioned subtitles and explicating on their problems and accomplishments. The most notable issue with the community-generated subtitles was mishearing the dialogue. Otherwise the subtitles are of comparable quality in areas like target language grammar and accuracy of interpretation. The paper also explores the translation of poetic language: the DVD-subtitles reusing the book translations and problems resulting from it and the varying quality in the community-generated ones.